10.9.26

Infosota: Venäjä ei yrittänyt nopeaa voittoa 2022

Internetin ihmeellisessä satumaailmassa tulee vastaan monenlaista erikoista olentoa. Yksi erikoisimmista niistä on vatnikki, joka väittää vakavalla diginaamalla, ettei Venäjä koskaan väittänyt voittavansa nopeasti Ukrainan armeijaa 2022 aloitetulla hyökkäyksellä. Aihe liittyy olennaisesti nettikinastelussa viljeltyyn "Kolmen päivän sotilaalliseen erikoisoperaatioon" jossa nauretaan runsaan polvien läpsyttelyn kera Venäjän armeijan huonolle menestykselle sodassa. Tuo nauruskelu suututtaa vatnikit, jotka vuorostaan tivaavat ettei Venäjän armeijan koskaan väitetty vievän voittoa kolmessa päivässä. Mikä onkin ihan totta, sillä vitsissä käytetään liian lyhyttä aikaväliä. 

 


 Oikeasti Ukrainan väitettiin sortuvan nopeasti kevään aikana, kunhan venäläiset sotilaat etenevät marssimaan Kiovan kaduille. Ukrainalaiset eivät oikeasti haluaisi laittaa hanttiin. Ukrainalaiset sotilaat eivät nousisi oikeaan vastarintaan Venäjää vastaan. Poliitikot karkaisivat pääkaupungista ja jopa koko maasta pois. Jolloin Venäjä nimittää sellaisen hallinnon jonka se haluaa ja Ukraina liitetään osaksi Venäjän federaatiota. Kaikki tämä on pääteltävissä siitä miten Venäjän armeija toimi ja varustautui hyökkäykseensä. 

Oletan kaikkien lukijoiden olevan tietoisia siitä miten venäläisen joukkion seassa oli mellakkapoliiseja ja paraatiunivormuja, sekä jotkut upseerit olivat tehneet pöytävarauksia Kiovan ravintoloihin. Näitä varusteita löydettiin hylätyistä ajoneuvoista, kun venäläiset lähtivät perääntymään Kiovan suunnalta. Varmin esimerkki nopeasta voiton tavoittelusta oli Antonovin lentoaseman taistelu. Venäjä sai haltuunsa Hostomelin lentokentän, josta olisi käytännössä suora reitti pääkaupungin keskustaan valtatietä pitkin, kunhan kentälle pääsee ilmasillalla saapuva logistiikka. Venäläiset joukot napsivat valokuvia valtaamisesta ja armeijansa rekkojen saapuessa lentokentälle kaikki oli vielä hyvin ja hauskaa. Kunnes Ukraina aloitti lentokentän tuhoamisen tykistöllään (vaikka sillä oli 20:1 alivoima Venäjän tykistöä vastaan samalla rintamalla). Näin estettiin radan käyttö raskaiden rahtikoneiden laskeutumiselle. Ja maareittejä pitkin etenevät venäläiset joukot Kiovan pohjoispuolella jäivät jumiin. Läpimurto oli lähellä Moshchun taistelussa, mutta ukrainalaiset kestivät ja estivät sen verta vuotaen. Kiovan valtaaminen oli teoriassa täysin mahdollista, jos tarpeeksi moni muuttuja olisi kääntynyt Venäjän puolelle.

Jos haluat lukea erittäin hyvän yhteenvedon siitä miten Venäjän armeija ja poliittinen ylin johto suunnittelivat ja valmistautuivat 2022 hyökkäykseen, niin suosittelen tätä RUSI:n Preliminary Lessons in Conventional Warfighting from Russia’s Invasion of Ukraine: February–July 2022 raporttia. Sisältää paljon relevanttia infoa. Joista hauskana nippelitietona nostan esiin tämän. Karkuun lähteneiltä venäläisiltä joukoilta jäi jälkeensä komentotaulukkoja, joiden mukaan hyökkäyksen kymmenennen päivän jälkeen alkaisi Ukrainan armeijan hajalleen jääneiden jämien siivoaminen. 

The synchronisation matrix of the 1st Guards Tank Army (Western Military District), for example, captured near Kyiv in March 2022, stated that by D+10 the force would ‘proceed to the blocking and destruction of individual scattered units of the Armed Forces and the remnants of nationalist resistance units’. 

Muissa kaapatuissa käskyissä tiedettiin että samaan aikaan voitaisiin aloittaa uuden miehityshallinnon turvallisuusjärjestelyt. 

Vatnikkien vastalause on todeta, että Kiovan valtausyritys oli vain taktisesti nerokas harhautus. 


 Mikä tekisi siitä kaikkien aikojen erikoisimman harhautuksen, jossa Venäjän armeija menetti järkyttävän määrän materiaalia, panssarivaunuja ja sotilaitaan. Loogisempi selitys oli se, että hyökkäyksestä päätöksen tehnyt taho oletti hyökkäyksen toteutuvan ja etenevän nopeasti. Hän oletti täysin väärin, mutta virheelliseen olettamukseen perustuva logiikka näytti hyvältä hänelle. 

 Fyysisten todisteiden ja tapahtumien lisäksi on se mitä Venäjällä julkisesti puhuttiin ja kirjoiteltiin.

 Venäjän valtion omistama RIA Novosti uutistoimisto julkaisi helmikuun 26. päivän aamuna erikoisen artikkelin: Venäjän eteneminen ja uusi maailma (WayBack Machine). Siinä kuvaillaan uutta uljasta maailmaa, jossa Venäjä on palannut kiistattomaksi suurvallaksi. Länsimaiden sotahimoiset tavoitteet Venäjää vastaan on tuhottu.

Ja Ukraina on jo liitetty osaksi Venäjää. Putinia vaivannut Ukraina-kysymys on vihdoinkin saanut vastauksensa. Kahtia jaettu venäläinen kansa on vihdoinkin yhdistetty. On vain pieni selvittely kysymys siitä millaiseksi uusi Ukraina muovataan Putinin isällisellä otteella.

Mutta sellaista ei oikeasti tapahtunut. Teksti poistettiin pikaisesti RIA Novostin sivuilta, kun ensimmäiset ihmettelyt sen fantasiamaisesta sisällöstä alkoivat kiertämään netissä. Venäjän joukot taistelivat vieläkin Kiovan ulkopuolella. Ukrainan kansa ei ottanut heitä vastaan kukkia ja karkkia heitellen. Sen sijaan heillä oli molotovin cocktailit valmiina.

Sama artikkeli julkaistiin myös Sputnikin sivuilla, joten tekstiä ei kirjoitettu pelkästään hauskaksi vitsiksi. Teksti oli osa valmista informaatiovaikuttamista, jossa oletettiin nopeaa voittoa Ukrainassa.

 22. helmikuuta Rossija 1 -televisiokanavan 60 minuuttia -ohjelman juontajana Olga Skabejeva julisti nopeaa ja helppoa voitta Ukrainassa.


Maaliskuun 11. päivä puolustusministeri Sergei Shoigu informoi Putinia verkkokonferenssissa, että sota eteni täysin suunnitelman mukaan. 

Huhtikuun 8. päivä RIA Novost(WayBackMachine) kirjoitteli, että sotilaallinen erikoisoperaatio viimeistellään "tulevina päivinä", kuten Venäjän presidentin tiedottaja Peskov oli todennut haastatteluissa. Peskovin puheita nopeasta voitosta oli toisteltu duuman jäsenten suunnalta. Esim. poliitkkoja ja historiantutkija Vyacheslav Nikonov. Nikonov sentään totesi, ettei voitto tule olemaan helppo, mutta se on varma. Kun ukrainalaisille sotilaille ei enää anneta "rikollisia" käskyjä, tulevat he välittömästi antautumaan. Mutta se onkin aivan normaalia Putinin aloittaman sanoman toistoa. Seuraavissa haastatteluissa Peskovilta kyseltiin tarkoittiko hän oikeasti Venäjän voittavan lähipäivinä, jolloin Peskov alkoi kiertelemään vastauksissaan.

Huomaat varmasti miten paljon näitä puheita ja kirjoitteluja joutuu etsimään WayBack Machinen arkistoinnin kautta. Silloiset venäläiset puheet Venäjän nopeasta voitosta muuttuivat niin nopeasti niin noloksi Venäjän kannalta, että sensuuritoimia jouduttiin suorittamaan ympäri internettiä. 

 Siksi vatnikit väittävätkin, että pelkästään länsimaiset asiantuntijat ja poliitikot puhuivat Venäjän nopeasta voitosta. Ja sellaisia esimerkkejä löytyy runsaasti. Douglas Macgregor, Scott Ritter, John Mearsheimer ja jopa vähemmän naurunalaiset asiantuntijat olivat ihan oikeasti puhuneet kameroiden edessä, että sota olisi nopeasti ohi. 


 Douglas Macgregor silloin joskus kauan kauan sitten 2022.

Ukrainan pienempi armeija ei voinut mitenkään vastustaa suurempaa ja paremmin koulutettua sekä varustettua Venäjän modernia ammattilaisarmeijaa. Mutta kaikkien näiden pieleen menneiden länsimaalaisten kommentattoreiden lisäksi oli niitä venäläisiä kommentaattoreita, jotka uhkuivat ja puhkuivat Venäjän voittavan ihan justiinsa.


Venäjän armeija taisteli ja eteni ilman selustansa varmistamista aivan kuin se olisi saavuttamassa nopean voiton.

Presidentin kansliasta asti todettiin sodan olevan nopeasti voitettu.

Duuman jäsenet toistelivat sanomaa nopeasta voitosta.

Valtion mediassa propagandistit kehuivat voiton kilahtavan nopeasti Venäjän palkintokoriin.

Aivan kuin Venäjä olisi olettanut voittavansa nopeasti sotansa Ukrainassa.


 

8.9.26

Suomen vapauttaminen talvisodassa

 Timofei Malikov on venäläinen talvi­sodan asiantuntija ja historioitsija. Opin paljon uutta sodasta, jota on melkein aina esitelty vain suomalaisesta näkövinkkelistä. Teos käy yksityiskohtaisesti läpi alueneuvotteluvaiheet ennen talvisodan alkamista sekä sen lopettamisen mahdollistaneen kädenväännön rauhanneuvotteluissa. Sekä luonnollisesti myös sodan etenemisen pääkohdat. Pääpaino pysyy kuitenkin Moskovan tavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen tehtyjen suunnitelmien esittelyssä. Mainiota täydentävää lukemista kaikille sotahistorian faneille.  Kirja on hyvää kamaa myös kaikille niille, jotka ovat netissä bonganneet joidenkin väittävän, ettei Neuvostoliitto muka yrittänyt ja suunnitellut valtaavansa koko Suomea talvisodan aikana. Se on oma hauska vatnik-argumentti, jonka kimppuun pääsen aina silloin tällöin.


 

Malikov latelee runsaasti neuvostolehdistön materiaalia tarkasteltavaksi. Joiden päätoimittajana toimi useimmiten itse isä aurinkoinen. Eli Stalin. Yhtenäinen sanoma kautta Neuvostoliiton toimi todella tehokkaana propagandakoneena. Jälkipolvien kannalta se mahdollistaa myös perinpohjaisen selonteon siitä mikä oli Kremlin tavoite ja ulkopuolisille tehdyn kommunikaation sisältö. Ei tarvitse arvuutella mitä silloin joskus oikeasti kirjoiteltiin.

"Puna-armeija, proletaarin internationalismin armeija, kansojen rauhan ja veljeyden lipunkantaja, vapauttaa Suomen kansan sen verisistä pyöveleistä - Mannerheimistä, Tannerista ja heidän koplastaan."

- Leningradin sotilaspiirin ja laivaston komentajille ja virkailijoille kirjoitetusta artikkelista TASS-lehdestä tammikuussa 1940. 

Yhteydet ja samankaltaisuudet informaatiovaikuttamiseen modernin Venäjän sotapropagandassa iskivät päin kasvoja kuin miljoona volttia. Perustelut naapurimaan maaperälle sotimaan lähtemiselle kaikuvat toistensa kopioina. Vain hyökkäyskohteen nimen vaihtamisella Suomesta Ukrainaan löytää samoja argumentteja. Mannerheim ja Tanner on päivitetty Zelenskyin ja Budanovin nimiin. Vanha koira ja uudet temput, näköjään.

Pilapiirroksissa jouduttiin soveltamaan fasismi-ystävällistä tulkintaa. Suomen ilmavoimien käyttämää hakaristiä ei saanut käyttää kuvituksissa. Hakaristi korvattiin Suojeluskunnan S-kirjaimella. Pienemmän Suomen uhkaa perusteltiin suomalaisten joutumisella ulkopuolisten vaikutteiden uhreiksi. Ei tietenkään fasistisen Saksan vaikutteiden. Vaan imperialististen Ranskan ja Britannian kätyrit olivat käyneet supisemassa valloitushaluja Rytin ja Kallion korviin. Siksi Suomi oli välitön ja selkeä uhka Leningradin turvallisuudelle. Eikä natsi-Saksalla ollut mitään osuutta asiaan. Näin vältettiin ärsyttämästä Stalinin parasta treffikaveria Aatua. Saksa ja Neuvostoliitto tekivät vielä 1939 ahkerasti kauppasopimuksia keskenään ja muutenkin pitivät toisiaan kädestä piknik-reissuillaan. Talvisodan käydessä kuumana Saksa juhlisti uutta suoraa reittilentoa Moskovaan.

 Rauhansopimuksen julkaisemisen jälkeen lehdistössä vaihdettiin nappia painamalla koko sanoma. Enää ei puhuttu ollenkaan Suomen valtaamisesta ja suomalaisten vapauttamisesta länsimaisten imperialistien ikeestä. Nyt julistettiin uljasta voittoa ja Stalinin nerokasta suunnitelmaa Leningradin suojavyöhykkeen muodistamisessa. Samalla Ranskalle ja Britannialle todistettiin Puna-armeijan ylivoimanen suorityskyky. Näin estettiin suurempi eskalaatio ja monien valtioiden välinen sota, joten Stalin oli samalla suuri rauhantekijä. Euroopan rauha ja menestys oli taattu. Kunhan useampi työläinen omaksuu Neuvostoliiton suunnalta annetut ohjeet.

Kukaan ei kommentoinut sitä miksi Neuvostoliitto yllättäen palasi neuvottelemaan "valkosuomalaisen" Suomen hallituksen kanssa ja minne ihmeeseen se O.W. Kuusisen "Suomen kansanhallitus" katosi. Ei ollut turvallista kysyä ääneen tällaisen muutoksen merkitystä. Malikov osaa laittaa sopiviin väleihin näytteitä turvallisuuspalvelujen arkistoista, joissa on taltiointeja soraäänistä ja väärien kysymysten esittämisestä. Neuvostokansan toverit kun huomasivat ja ihmettelivät tuuliviiren lailla vaihtelevia julistuksia Suomen kanssa aloitetun sodan syistä.

 Toivottavasti joskus tulevaisuudessa pääsen nauttimaan jatko-osasta, jossa käydään läpi samalla tyylillä jatkosodan aikaista propagandasotaa.