Kemoterapiaa, komisario Palmu

Hyvänen aika sentään. Vasta tänään löysin internetistä Iskuryhmä.comin. Anne Ukkosen yhden hengen iskuryhmä paljastaa totuudet "Virallisten selitysten" takaa. Iskuryhmässä tarkkaillaan paljon sellaisia aiheita jotka kiinnostavat minua. On kuukautiskipujen helpotukseen tarkoitettua mn8-pöksymagneettia. Uuden maailmanjärjestyksen esiinmarssia. Homeopatiaa! Kemikaalivanoja! Iskuryhmä ottaa luontaishoidot erittäin vakavasti. Ns. länsimaiseen lääketieteeseen suhtaudutaan varmaan samalla tavalla kuin minä suhtaudun vaihtoehtohoitoihin:

Mun puolesta ihmiset saa uskoa mihin haluaa, mutta olenkin moneen kertaan sanonut, että nauran ensimmäisenä kun luontaishoitojen pilkkaajat sairastuvat rokotuksiinsa ja antibiootteihinsa. Nauran, nauran ja nauran ...

Samoin mn8-magneeteista kirjoittaessaan Iskuryhmän periaatteet tehtiin selviksi:

Jotkut ammattiskeptikot ovat jo tosin leimanneet laitteen täydeksi tuubaksi, mutta olisi kuitenkin hyvä muistaa, että täystuomiota ei voi antaa, jos itsellä ei ole asiasta minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta. Jokuhan voi saada avun kipuihinsa vaikka puita halailemalla, mistäs sitä tietää. Eli jokainen tavallaan ja sitä kunnioittakaamme.

Eli saan kritisoida esim. WinCapitaa vain jos olisin kerinnyt sijoittamaan siihen pari tuhatta euroa? Samanlaisen ehdon kritisoimiselle ilmoitti myös eräs paikallinen reikimestari. Minun pitäisi kokeilla niitä vaihtoehtohoitoja, ennen kuin alan kritisoimaan.

Kemoterapia aiheuttaa syöpää-bloggaus käy läpi pari lääketiedekritiikkiä, jotka esiintyvät kädellisten raivolla vaihtoehtohoitoja fanittavien sivuilla. Kaikkein oudointa kemoterapiaa kauhistelevassa kirjoituksessa on se, että kritiikin sisäinen ristiriitaisuus näyttäisi olevan täysin näkymätöntä Iskuryhmälle. Allow me to illuminate.

Kemoterapiaa ja kemoterapialääkkeitä pidetään lähes ainoana parantavana hoitokeinona syöpää vastaan länsimaisen lääketieteen piirissä. Todellisuudessa kemoterapia ei paranna, hoida tai ehkäise minkäänlaista syöpää, vaan itseasiassa aiheuttaa sitä.

Toistaiseksi melko hyvää tekstiä. Jos unohdamme leikkauksen ja sädehoidon.

Solunsalpaajat todellakin ovat myrkkyä. *gasp* Ne iskevät solujankautumisen mekanismeihin. Keho joutuu koville. Siinä samalla jopa syöpäsolujen jakaantuminen heikkenee. Eli kasvaimet supistuvat. Tervekudos toipuu solunsalpaajista, mutta syöpäsoluilla on vaikeampaa. Tämän periaatteen takia lääkärit myrkyttävät syöpäpotilaita (ja sitten ampuvat säteitä supistuneisiin pesäkkeisiin). Toki aineita kutsutaan lääkkeiksi. Hoidon teho riippuu paljolti syöpätyypistä ja potilaan iästä. Haimasyöpä on vaarallisempi kuin huulisyöpä. Vaikka kahdella naisella olisi rintasyöpä, niin tietty solunsalpaaja ei välttämättä edes toimi toisella naisista.

Syöpään kuolleiden tilastoissa loistavat sairaanhoitajat, lääkärit ja farmaseutit läsnäolollaan. Onkin todettu, että jo pelkkä kemoterapialääkkeiden käsitteleminen voi aiheuttaa syövän. Oleellinen kysymys kuulukin, miksi ihmeessä sellaista ainetta käytetään syövän hoidossa, joka itse asiassa aiheuttaa sitä?

Ehkä sen takia, että aineen käyttö on lopulta potilaan kannalta kannattavampaa kuin olla käyttämättä? Iskuryhmä toteaa aivan oikein, että pelkästään lääkeaineita käsittelevä henkilökunta altistuu syöpäriskille. Aineet ovat myrkkyä. Hoitajat ja lääkärit käsittelevät niitä yhteensä pidemmän ajanjakson kuin yksittäinen syöpähoitoihin saapunut potilas/uhri. Samasta syystä röntgenlaitteita käyttävät hoitsut pukevat päälle ne lyijyliivit ja siirtyvät suojattuihin koppehin. Määrä tekee myrkyn. Iskuryhmä käyttää lähteenään NaturalNews.comin Mike Adamsia. Adams ei näytä huomioivan, että vuosien vieriessä syöpään kuolleet lääkärit ja hoitajat pyörittelevät kaikenlaisia pillereitä ja aineita, sekä altistuvat röntgenlaitteille, useammin kuin syöpäpotilaat.

Myös hieman yllättäen kemoterapiaa annetaan sellaisille syöpäpotilaille joilla tiedetään olevan parantumaton syöpä. Silloin solunsalpaajilla vähennetään syöpäsolujen aiheuttamia oireita ja pidennetään elinaikaa.

Perinteisten syöpähoitojen taktiikka onkin seuraavanlainen: Ensin myrkytetään keho, sitten viedään rahat ja kun potilas on saatu melkein tapetuksi, hänelle kerrotaan että hoidot on lopetettava ja että mitään ei enää valitettavasti ole tehtävissä, eli meneppäs sinäkin nyt siitä kotiisi kuolemaan.

Melko synkkä kuvaus. Tuon vastapainoksi pitäisi pohtia mikä sitten oikeasti paransi pelkästään kemoterapiassa käyneet ihmiset (ei siis leikkausta ja sädehoitoa)? Eikö heillä ollut Oikeaa syöpää? Käyttivätkö he samalla vaihtoehtohoitoja?

Kemoterapian toksisuudesta ei ole välitetty tuon taivaallista minkään maan lääketieteellisissä yhteisöissä tai hallituksissa. Sitä on aina pidetty harmittomana ja jopa turvallisena, vaikka alunperinhän kemoterapia on johdettu sinappikaasusta, joukkotuhoaseesta, joka kehitettiin ensimmäisen maailmansodan tarpeisiin eli tappaamaan vihollisia.

I smell bullshit. 43 sek myöhemmin PubMedin artikkelihaussa näen, ettei Iskuryhmä ole oikeassa. Lääketieteellisissä yhteisöissä välitetään tästä aiheesta. Tuoreimmassa paperissa mietitään kemolääkkeiden haittavaikutuksia ja niiden estämistä.

Nephrotoxicity remains a vexing complication of chemotherapeutic agents. A number of kidney lesions can result from these drugs, including primarily tubular-limited dysfunction, glomerular injury with proteinuria, full-blown acute kidney injury, and long-term chronic kidney injury. In most cases, these kidney lesions develop from innate toxicity of these medications, but underlying host risk factors and the renal handling of these drugs clearly increase the likelihood of nephrotoxicity. This article reviews some of the classic nephrotoxic chemotherapeutic agents and focuses on examples of the clinical and histopathologic kidney lesions they cause as well as measures that may prevent or treat drug-induced nephrotoxicity.

Löydät lisää tietoa kemoterapian myrkyllisyydestä, jos laitat PubMedin hakukenttään "chemotherapy toxicity." Jopa kotimaisilla sivuilla tavalliselle kansalle kerrotaan syöpähoitojen haitoista: Syöpähoito voi vaurioittaa kuuloa

Syöpäpotilaille annetaan erilaisia solusalpaajia. Niiden ei uskota olevan harmittomia tai täysin turvallisia. Hoitokuurien aikana tutkitaan jopa syöpäpotilaiden itsetunto-ongelmia kemoterapian aikana.

Unohdetaan hetkesi Iskuryhmän erehdys kemohoitojen toksisuuden oletetusta huomioimattomuudesta. Miten väittämä sopii yhteen muiden väitteiden kanssa?

Vähintäänkin erikoista on myös se, miten syöpäteollisuus kehittää jatkuvasti uusia keinoja suojatakseen sairaalahenkilökuntaa kemoterapian haittavaikutuksilta, mutta samojen aineiden piikittäminen potilaisiin ei sen sijaan tuota heille minkäänlaisia omantunnon tuskia. Reilua tiedottamista, anyone?

Eikö syöpäpotilaille oikeasti kerrota, että kemomyrkyillä on haittavaikutuksia? Kuvittelevatko lääkärit oikeasti ettei potilas huomaa hiustenlähtöä, irronneita kynsiä, allergiaoireita, tulehdusherkkyyttä, heikentynyttä kuntoa, nenästä valuvaa verta tai muuta epätavallista? Eivätkö lääkärit oikeasti huomaa noita oireita? Jos eivät muka huomaa, niin miksi potilaille tarjotaan ilmaisia peruukkeja? Kuvittelevatko lääkärit, että jostain mysteerisestä syystä syöpäpotilaat päättävät usein ajella päänsä? En ole käynyt syöpähoidoissa, joten en osaa sanoa mitään varmaa. Epäilen kuitenkin vahvasti, että potilaalle mainitaan jotakin tulevasta kuurista.

Iskuryhmä vastaa kommenteissa:

En sanonut, etteivätkö lääkärit ja muut tietäisi kemon vaarallisuudesta ja etteikö siitä kerrottaisi myös potilaille (ei kaikissa tapauksissa täysin rehellisesti, yleensä sievistellään asioita), vaan että yleinen käsitys on se, että kemo on turvallinen ja ainoa keino "hoitaa" syöpää.

Aikuisilla on oikeus valita heille annettava hoitomuoto. Mutta heillä on myös oikeus saada tietää miten jokin vaihtoehtohoito tepsii kemoterapiaa paremmin. Esim. Gonzalez-hoito (luontaistuotteita, entsyymipillereitä, lepoa, kofeiiniperäruiskeet, jne) VS lääketieteen tarjoama kemoterapia tuotti vaihtoehtohoidon kannalta epäsuotuisan tuloksen. Kemolle altistuneilla oli kolme kertaa pitempi elinikä ja parempi elämänlaatu hoidon jälkeen. James Randi valitsi leikkauksen ja kemoterapian. Hän jäi henkiin ja jaksoi jopa käydä Suomessa.



Iskuryhmä kertoo miten hän suhtautuu syöpään:

Itse en henk.koht. pelkää syöpää, koska en näe sitä mitenkään kuolettavana, mystisenä sairautena, joten jos minulle joskus kasvain tulisi niin hoitaisin itseni kuntoon erilaisin luontaisin keinoin, niitä kyllä löytyy.

Mihin ne kaikenlaisia hoitoja välttävät syöpäpotilaat sitten kuolevat? Pitäisikö elimistössä kasvavat syöpäpesäkkeet jättää rauhaan? Onko se vain epämiellyttävää tai harmillista, kun haimakudos muuttuu pahanlaatuiseksi?