Kummalliset Kalenterit

12 kuukautta, ja vaihtelevat päivät per kuukausi. Systeemi toimii yllättävän hyvin. Vain silloin tällöin joudumme viettämään päivää pidempää vuotta. Eikä liene yllätys, että tämän kalenterin keksiminen ei ollut helppoa eikä ongelmia vältetty. Vuonna 1582 Belgiassa jouduttiin jättämään joulu väliin. Joulukuun 21 päivä tuli ja meni, mutta seuraavana aamuna olikin 1 tammikuuta 1583. Syynä joulun välttämiseen oli kalenterien vaihto.

Ensimmäiset sivilisaatiot osasivat kyllä laskea päiviä, ja jotkut jopa mitata kuinka pitkiä vuodet ovat. Kalenterit olivat kuitenkin kuunkiertoon perustuvia. Babylonialaiset ja monet muutkin luottivat kuuhun. Valitettavasti kuunkierto ei ole kovin hyvä tapa mitata vuosia. Kyllähän se toimii, mutta vaatii säätämistä. Ensimmäiset kalenterit perustuivat 12 KUUkauteen, jotka kestivät joko 29 tai 30 päivää. Uusi päivä alkoi siitä kun kuu nousi esiin horisontin takaa.
Roomalaiset lainasivat tätä systeemiä, mutta tekivät siihen omat muutokset. Tosin Roomassa vuoteen tarvittiin vain kymmenen kuukautta. Tarkkaa historiaa tälle kalenterille ei tiedetä, mutta kuulemma Romuluksella oli sormensa pelissä, 750 eaa. Roomalaisten kalenterissa oli siis ongelma. Kymmenen kuukautta ei ole käytännöllinen tapa, jos halutaan pysyä vuodenaikojen kanssa synkassa. 40 vuotta Rooman perustamisen jälkeen kalenteriin lisättiin kaksi kuukautta. Se ei poistanut ongelmaa. Englannin kielinen maailma tosin kiittää roomalaisia kuukausien nimistä. December oli kymmenes kuukausi, joten siitä kymmeneen viittaava nimi.

Vuonna 46 eaa Roomalainen kalenteri oli noin 90 päivää jäljessä vuodenaikoja. Itse Julius Cesar kävi kysymässä astronomeilta voisiko asialle tehdä mitään. Viisat miehet paljastivat, että kannattaisi siirtyä mittaamaan vuotta Auringon mukaan. Eli mitataan sitä syklistä muutosta jossa Aurinko on korkeimmillaan , päivä ja yö yhtä pitkiä, ja päivä on lyhimmillään. Kevätpäiväntasaukset tulivat tärkeiksi. Kreikkalainen astronomi oli laskenut vuosisatoja ennen Cesarin pyyntöä, että aurinkovuosi on noin 365,25 päivää pitkä. Tarkemmat mittaukset moderneilla aparaateilla antavat tulokseksi 365 päivää, viisi tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia.
Juliaaninen kalenteri oli syntynyt. Roomalaiset joutuivat tottumaan kahteen tilapäiseen kuukauteen, ja edellisiä 12 pidennettiin. Näin vuoteen saatiin 445 päivää. Vuonna 45 eaa kalenteri olikin vuodenaikojen mukainen.

Koska juliaaninen kalenteri oli kuitenkin lyhyempi kuin aurinkokalenteri, siihen lisätään joka neljäs vuosi,eli karkausvuosina, yksi päivä. Vuodenajat harhautuivat tietenkin sukupolvien vieriessä. Se kuitenkin toimi paremmin kuin edellinen versio, joten Roomalainen keisarikunta toimi pitkään tämän kalenterin varassa.
Tarve vielä tarkempaan kalenteriin tuli kuitenkin, kun pääsiäinen piti saada pysymään paikallaan. Vuonna 325 Nikean kirkolliskokouksessa päätettiin, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksesta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Yksinkertaista? Noh, vuonna 325 pääsiäinen oli 21. maaliskuuta.

1500-luvulla 21. marraskuuta ja kevätpäiväntasaus olivat erossa toisistaan noin kymmenellä päivällä, joten pääsiäisen ajankohdan päätteleminen ei ollut helppoa. Katolilainen kirkko päätti vihdoinkin päästä eroon kalenterin ja oikean ajan välisestä erosta. Paavi Gregorius XIII matki Cesaria ja kävi kahveella astronomien kanssa. Vuonna 1582 hän ehdotti, että keskipäiväntasaus palautetaan maaliskuun 21. päivän kohdalle. Tätä varten lokakuusta katosi sinä vuonna kymmenen päivää. Sen lisäksi otettiin käyttöön monimutkaisempi karkausvuosijärjestelmä: joka 4. vuosi on karkausvuosi, paitsi ne vuodet jotka päättyvät kahteen nollaan ja eivätkä ole 400:lla jaollisina.

Gregoriaanien kalenteri toimi tarkemmin kuin juliaaninen. Päivityksen ansiosta sitä voi käyttää 2880 vuotta ennen kuin siihen täytyy lisätä ylimääräinen päivä.
Gregoriaanisen kalenterin käyttöönotto ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista kuin voisi olettaa. Protestanttinen reformi oli juuri pyyhkäissyt Euroopan yli. Useimmat katolilaiset maat omaksuivat uuden kalenterin välittömästi, mutta protestanttiset panivat hanttiin. Seuraamukset olivat joskus koomisia kun muutokset vihdoinkin astuivat voimaan. Tuo Belgian peruutettu joulu oli eräs niistä. Iso-Britannia ja sen siirtomaat ottivat uuden kalenterin käyttöön vasta syyskuussa 1752. Silloin heidän piti poistaa 11 päivää 10 sijasta. Syyskuussa hypättiin siis 2. päivästä suoraan 14. päivään. Tämä aiheutti ihmisissä vihaa, sillä hehän olivat juuri menettäneet päiviä elämästään!

Islamilaiset maat käyttävät kuunkiertoon perustuvaa kalenteria. Heidän uudenvuodenpäivä ajelehtii talvesta kesään aina 17 vuoden aikana.
Tänään emme enää määrittele vuotta Maan kiertämisellä Auringon ympäri. Kuinka antiikkista! Kuten kaikki muistamme, vuosi on tasan 290091200500000000 oskillaatiota joita tekee haihtunut cesium-133 atomi. Tarkkuutemme on kuitenkin tuottanut toisen ongelman. Maan kierto ei ole yhtä tarkka. Sen takia joudumme lisäämään karkaussekunteja atomikalenteriin melkein joka vuosi.

Käännetty vapaamuotoisesti New Scientist-lehdestä, 23/30 joulukuuta, Chris Turney.