Uskonto evoluutiotieteessä

American Scientist, July-August 2007

Evolution, Religion and Free Will. Kirjoittanut Gregory W. Graffin ja William B. Provine. He lähettivät kyselylomakkeen 271 arvostetulle evoluutiotutkijalle. Heistä vastasi 149. Näitä tuloksia verrattiin aikaisempiin kyselyihin. Niiden perusteella on ollut havaittavissa tietty kaava.

Vuonna 1914 James H. Leuba lähetti kyselyn 400 tiedemiehelle. Sen perusteella 32% uskoi Jumalaan, joka vastaa rukouksiin ja 37% uskoi ikuiseen elämään. Leuba toisti kyselyn vuonna 1933. Jumalaan uskominen oli laskenut 13 prosenttiin ja ikuisen elämän kohdalla 15 prosenttiin. Molemmissa kyselyissä Jumalaan uskominen oli vähäisintä biologien parissa. Vuonna 1933 vain 2 prosenttia psykologeista uskoi ikuiseen elämään. Leuba ennusti ensimmäisen kyselyn jälkeen, että Jumalaan uskominen vähentyisi. Toinen kysely vahvisti aavistuksen. Sen jälkeen hän ennusti, että uskominen jatkaisi laskuaan.
Edward J. Larson ja Larry Witham tekivät vastaavan kyselyn vuonna 1998. National Academy of Sciencen jäsenet joutuivat tentattaviksi. Jumalaan uskoi enää 10 prosenttia. Biologien parissa usko oli enää 5 prosentin luokkaa.

Mutta mitä lukuja tuorein kysely sitten antoi?

Graffin ja Provine keskittyivät vain evoluution parissa työskenteleviin tiedemiehiin. Kyselilomakkeessa oltiin edellisiä kyselyjä tarkempia mm. uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta ja siitä minkälaiseen Jumalaan he uskovat. Aikaisemmista kyselyistä oli tullut palautetta. Niissä ei oltu määritelty Jumalaa kovin avarasti. "Henkilöitynyt Jumala" voi tarkoittaa niin monta eri asiaa. Jos vastauksena oli jotain muuta kuin henkilöitynyt Jumala, niin se laskettiin automaattisesti puhtaaksi naturalismiksi ja deismiä kannattavat luetteloitiin uskonnottomiksi.

Tämän takia uusi kysely koostui 17 kysymyksestä, ja pääpointtina oli kolmio. Vastausvaihtoehtoina oli sijoittaa oma kanta joko teistisen, deistisen tai naturalistisen kulman kohdalle, tai jonnekin niiden välille. Tämä hajautti tuloksia vain aavistuksen. Vain 1 prosentti ilmoitti olevansa puhtaasti teistinen. Kukaan ei ollut puhtaasti deistinen. Suurin hajonta asettui naturalistisen kannan lähelle ja enemmänkin deismiin päin. Enemmistö oli puhtaasti naturalistisia, eli 78 prosenttia. Enemmistö Jumalaan uskovista oli deistejä (21 kpl), joten teistejä oli vain 7 kpl.

Eräs yllätys oli kuitenkin evoluutiotieteen ja uskonnon välinen suhde. Vaihtoehtoina olivat A) Non-overlapping magisteria, eli suomeksi: uskonto ja tiede vastaavat kysymyksiin omilla alueillaan, B) Uskonto on evoluution kehittämä adaptaatio, C) Ne ovat toistensa kanssa ristiriidassa (Mutually exclusive tenets) , D) Harmoniassa keskenään tai E) Tyhjä.
Koska suuri enemmistö oli jotain muuta kuin uskonnollista väkeä, voisi olettaa, että tässä tulisi enemmistöksi kohta C), joka oli mm. Richard Dawkinsin suosikki. Näin asia ei kuitenkaan ole. Jopa 72 prosenttia valitsi vaihtoehdon B). Uskonto on heidän mielestään ihmiskulttuurin sosiobiologinen piirre, osa ihmisen kehitystä, eikä evoluution vastakohta. Kun uskonto nähdään kehittyneenä sosiobiologisena piirtenä, niin se poistaa kaiken kilpailun evoluution ja uskonnon väliltä. Näin ainakin uskoo enemmistö. He eivät näe konfliktia, vaan keinon oppia miten uskonto on ilmestynyt. Vain 10 prosenttia ilmoittaa uskonnon ja evoluution olevan ristiriidassa.