Sunnuntaina Aamulehdessä oli kokoelma Sulopuiston tekstin keräämistä vastineista. Leikkasin talteen kaikki Aamulehdessä olleet palautteet. Kaikkein paras oli tietenkin jätetty viimeiseksi. Jorma Heinonen havainnollisti miten "aitoa maalaisjärki" voi mennä metsään, vaikka aikomukset ovatkin varmasti ihan puhtaat.
"Mikään ihmisen elinympäristössä ei näet tue sitä ajatusta, että monimutkaiset järjestelmät tai koneistot syntyisivät itsestään, sattumalta, ilman suunnittelijaa tai rakentajaa."
Heinonen on aivan oikeassa. Ajatus *pelkästä* sattumasta onkin erittäin rajoittunut, ja hyvällä syyllä pelkkä sattuma ei ole mukana tieteellisissä selityksissä. Siksi Darwin kirjoittikin luonnonvalinnasta, mutta siitä enemmän myöhemmin.
"Evoluutioteoriaa vastustavien suomalaisten ajattelu on järkevää, koska fysikaaliset ja kemialliset luonnonlait sotivat sattumanvaraista järjestyksen lisääntymistä vastaan - erityisesti termodynamiikan toinen pääsääntö. Evolutionisteilla on nykyisin tapana vastata tähän, että maapallohan on energisesti avoin järjestelmä. Tämä ei kuitenkaan päde oletettuun elämän kehitymiseen elottomasta aineksesta, koska silloin puuttui solujen kyky hyödyntää auringon säteilyä; ei ollut nimittäin olemassa vielä viherhiukkasia!"
Huutomerkki antaa ymmärtää, että Jorman mielestä hän on juuri kirjoittanut jotain nokkelaa. Harmi vain, että tuolla maapallon avoimella energisyydellä ei perustella elämän syntyä, ja täten tuollaista viherhiukkasongelmaa ei pääse syntymään. Mahdollinen elämän synty elottomasta materiasta ei välttämättä vaadi auringon energiaa, sillä lämpöenergia tulee myös maan sisuksista. Jokatapauksessa vetoaminen avoimeen energiajärjestelmään osoittaa vain, että täällä oleva elämä ei ole suljetussa rasiassa. Mutta jos joku erehtyy ottamaan termodynamiikan toisen pääsäännön esiin, niin mennään suoraan kreationistin kannalta kinkkiseen kohtaan.
Onko dna energisesti avoin (järjestys voi kasvaa) vai suljettu (järjestys voi vain pienentyä) järjestelmä?
Jos suljettu, miksi voimme havaita kuinka dna:n koko kasvaa (duplikaatiota ja muut kopioitumiset)?
Jos avoin, niin miksi edes puhut termodynamiikan toisesta pääsäännöstä? Avoimien järjestelmien entropia (epäjärjestys) voi vähentyä.
Siinä pohdittavaa.
Mutta Jorma ei ole vielä valmis:
"Evoluutiota hyväksymättömien suomalaisten ajattelu on myös matemaattista, koska luonnon kemialliset molekyylit, esimerkiksi proteiinit ja perimäaines (dna), ovat niin monimutkaisia, että todennäköisyyslaskennan valossa niiden sattumanvarainen syntyminen on mahdotonta."
Todennäköisyydet ovat varmasti pelkkää sattumaa vastaan, mutta Jorma - kuten niin moni muu antievolutionisti - on täysin unohtanut evoluution olennaisen komponentin. Kukaan järkevä ihminen ei oleta, että uusi proteiini putkahtaa tyhjästä. Luonnonvalinta toimii sattuman kanssa, ja näiden yhteistyö tuo esiin toimivia rakenteita. Mutaatio muuttaa perimää, ja jos uusi perimä aiheuttaa havaittavia muutoksia, niin eri valintapaineet muokkaavat dna:ta, suosimalla uuden perimän yleistymistä. Tämä ei tapahdu yhdellä huitaisulla, vaan askel askeleelta, sukupolvien aikana, populaatioissa.
Heinonen kritisoi evoluutiota, mutta jättää kritiikistään pois evoluution olennaisen puolen. Tämä puute onkin ironista, kun luemme miten hän lopetti vastineensa:
"Tämä suolaisten matemaattinen ja insinöörimäinen ajattelu evoluutioasiassa on siis täysin sopusoinnussa sen kanssa, että suomalaiset pärjäävät hyvin tiedollisisssa vertailuissa muiden kansojen kanssa."
Näittäisi siltä, että kouluissa voisi keskittyä entistä enemmän luonnonvalintaan.
Yhdyn enimmiltä osin. Mutta pari kritiikkiä.
ReplyDeleteEnsinnäkin, välttäisin DNA:n pituuden kasvuun vetoamista, koska se tapaa vain houkutella esiin kretionistien informaatiojutut ja "rappeutumisteoriat". Korostaisin juurikin DNA:n kopioitumista: solunjakautumista. Heinosen oma yksilönkehitys hedelmöittyneestä munasolusta "rikkoo" termodynamiikan 2. pääsääntöä paljon vahvemmin kuin vaikkapa uuden geenin synty evoluutiossa. Jos taas edellinen ei riko 2. pääsääntöä, miksi jälkimmäinen rikkoisi?
Toiseksi, minusta abiogeneesi-kritiikkiä ei voi kuitata pelkkään luonnonvalintaan vedoten. DNA-pohjaisissa soluissa me kutakuinkin tunnemme evoluution perusmekanismit, vaikka esim. säätelyalueiden evoluutiota ollaan vasta alettu tutkia. Samoin tiedämme paljon RNA-pohjaisten "organismien" eli virusten kopioitumistavoista -- ne tarvitsevat eläviä soluja monistamaan itseään. Sen sijaan ensimmäisen solun synnystä, satoine geeneineen ja kopiointivirheiden korjausmekanismeineen, emme tällä hetkellä lopulta tiedä paljoakaan. Väittäisin, että validilla ekstrapoloinnilla on rajansa, ja se menee elämän synnyn kohdalla. Jos emme aikuisten oikeasti tiedä, millaisiin olioihin valinta abiogeneesin eri vaiheissa kohdistuu, ja millaisten valintapaineiden muodossa, luonnonvalinnan ideaan vetoaminen jää metafyysiseksi argumentiksi.
Minä kylläkin ajattelen, että valinta on myös elämän synnylle ainoa järkevä selitys, mutta myönnän käsitykseni olevan tällä hetkellä pikemminkin filosofinen kuin konkreettisen tieteellisen näytön tukema.
Minulle ei tullut yöllä mieleen parempaa esimerkkiä kuin DNA:n määrällinen muutos. Olennaisinta on kuitenkin kysyä on DNA kreationistin mielestä avoin vai suljettu järjestelmä. Ehkä kreationisti palauttaa termodynamiikka-argumenttinsa ,pienen pohdinnan jälkeen, takaisin hautaan.
ReplyDeleteEn sinällään juuri koskaan edes kommentoi abiogenesistä, sillä asia on juuri niin kuin kirjoitit. Elämän synty on jossain usvan takana. Pitääkin erottaa tarkemmin, että kirjoitin siitä kuinka luonnonvalinta vaikuttaa lajien ja proteiinien muutoksessa, enkä siitä kuinka elämä putkahtaa tyhjästä.