Käännän pikaisesti olennaiset osat ERV:n tuoreesta tekstistä. Tässä selitetään mistä on oikein kyse ERV:n ja Michael Behen välisessä kinastelussa.
Alustusta. Tältä väittely näyttää pikaisen katsauksen jälkeen:
Behe: X ja tätä ei kumoa mikään tutkimus.
Muut: Entäs kaikki nämä tutkimukset?
Behe: Merkityksetöntä.
Muut: Ne eivät ole merkityksettömiä sillä Y ja Z.
Behe: Törkeitä solvauksia.
Muut: Runkkari.
Mitä oikeasti tapahtui:
Behe: HIV ei voi tehdä X ja yksikään tutkimus ei ole ristiriidassa tämän kanssa.
ERV: Entäpä kaikki nämä tutkimukset?
Behe: Merkityksetöntä.
ERV: Ne eivät ole merkityksettömiä.
Behe: Ilkeä tyttö.
ERV: Huijari.
Ja sitten hieman syvällisempi analyysi.
Behe kirjoitti Edge of Evolution kirjassaan, ettei HIV ole kokenut ollenkaan muutoksia: ei uusia geenejä. ERV osoitti, että Vpu-geeni sisältää uusia ominaisuuksia, siis molekyylikoneistoja, jotka ovat hyödyllisiä virukselle ja ihmiselle.
Behe vaihtoi biisiä. Nyt muutoksia kyllä on, mutta:
-Tuo ei minusta näytä merkittävältä muutokselta.
-On olemassa enemmän kuin yksi tapa rampauttaa kone kuin rakentaa kone, joten tuhoavat darvinialaiset prosessit voivat näyttää saavuttavan jotain.
-ERV kyllä luettelee useita muita ominaisuuksia Vpu:lle, mutta, vaikka ne ovat mielenkiintoisia, en kutsuisi yhtäkään "olennaiseksi" muutokseksi.
-Mielestäni tuo ei ole biokemiallisesti ollenkaan merkittävää.
-Kysymys on, kuitenkin, kuinka pitkälle laaja variaatio on tuottanut uusia virussysteemeitä tai koneistoja? Ja, kuten osoitin, vastaus on: hyvin vähän.
Michael Behen mielestä ERV:n esittämät muutokset ovat säälittäviä. Mutta jos hän uskaltaisi tutustua julkaistuihin papereihin, niin hänelle voisi selviä jotain merkittävää. ERV sanookin, että on erittäin hyvä asia ettei Behe ole eksynyt HIV-tutkimuksen pariin, vaan pysyy norsunluutornissaan.
Tutkijat valmistivat kaksi HIV-1 virusta. Toisella oli Subtype B:n Vpu-geeni. Toinen virus oli muuten identtinen, mutta sai Vpu-geeninsä Subtype C:ltä.
Ne kädelliset jotka saivat Virus 1:stä menettivät kaikki CD4+ T-solunsa (HIV:n kohde, ja se jolla mitataan AIDS:in edistymistä kehossa) kahdessa viikossa.
Ne kädelliset jotka saivat Virus 2:sta eivät menettäneet CD4+ T-solujaan ennen kuin neljä kk oli vierähtänyt.
Kuulostaisiko loppuelämän kesto merkittävältä, jos kyseessä olisi vain pari kuukautta tai sitten peräti vuosia?
Eikä Vpu:n tuottamat muutokset ole mitään "koneiston rampauttamista," vaan virus jatkaa leviämistään kehossa. Uusi geeni ei rikkonut viruksen koneistoa, se ei täysin tuhoa immuunisysteemiä, mutta mahdollistaa viruksen kopioitumisen sairastuneissa soluissa. Tutkimuksessa olleet kädelliset sisälsivät melkein saman verran viruksia, vaikka Vpu-geenit olivat erilaiset. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että virus leviää entistä salakavalammin. Jos ihminen ei heti oireile, ei hän hae apua tai yritä edes tunnistaa sairautta, ja voi näin levittää virusta eteenpäin.
"Behe kirjoitti Edge of Evolution kirjassaan, ettei HIV ole kokenut ollenkaan muutoksia: ei uusia geenejä. ERV osoitti, että Vpu-geeni sisältää uusia ominaisuuksia, siis molekyylikoneistoja, jotka ovat hyödyllisiä virukselle ja ihmiselle."
ReplyDeleteJos Behe on todella esittänyt, että HIV:lle ei ole tullut uusia geenejä, ja ERV on vastannut siihen, että jokin geeni voi tuottaa nyt erilaisia ominaisuuksia kuin aiemmin, niin eikö ERV ole tällöin esittänyt aika perinteisen tyyppisen olkinukkevasta-argumentin?
Hetkinen? Millä tapaa olkinukkevasta-argumentti?
ReplyDeleteJos a väittää, että HIV:lle ei ole tullut uusia geenejä, ja b väittää että jokin HIV:n geeni voi tuottaa nyt erilaisia ominaisuuksia kuin aiemmin, niin b ei ole esittänyt vastaväitettä a:lle, vaan eri väitteeseen.
ReplyDeleteEi siis määrällisesti uutta geeniä vaan geeni joka tuottaa uuden ominaisuuden vanhan tilalle?
ReplyDeleteBehen alkuperäiseen väitteeseen kuuluu mm.
And exactly what has all that evolution of HIV wrought? Very little. Although news stories rightly emphasize the ability of HIV to quickly develop drug resistance, and although massive publicity makes HIV seem to the public to be an evolutionary powerhouse, on a functional biochemical level the virus has been a complete stick-in-the-mud. Over the years its DNA sequence has certainly changed. HIV has killed millions of people, fended off the human immune system, and become resistant to whatever drug humanity could throw at it. Yet through all that, there have been no significant basic biochemical changes in the virus at all.
sivu 138, Edge of Evolution
Kun Behelle esitetään uusi biokemiallinen ominaisuus, niin hän sanoo sen ilmestyneen "rikkomalla" edeltävän biokemiallisen koneiston. Ian Musgrave on eri mieltä.
http://pandasthumb.org/archives/2007/11/an-open-letter-4.html