Tutkijat ovat todenneet rottien avulla, että mitä enemmän rotalla käy flaksi naaraiden kanssa, sitä enemmän he kiinnostavat naaraita. Koe suoritettiin laittamalla toiseen häkkiin paljon paritelleita koiraita, ja toiseen pahasti puutteessa olevia koiraita. Näiden häkkien väliin laitettiin kolmas häkki, jossa oli naaraita. Naaraat viettivät enemmän aikaa petipuuhissa olleiden koiraiden vieressä. Ilmiön varmistettiin liittyvän tuoksuihin laittamalla toisessa kokeessa häkkien väliin vain naaraita joilla ei ollut hajuaistia. Ne eivät suosineet jotain tiettyä puolta.
On hyvin epätodennäköistä, että koiraille kehittyisi tuoksu joka ajaa naaraita pois heidän luotaan. Siksi onkin helppo päätellä, että todennäköisesti häntäveikot erittävät jotain mikä houkuttelee lisää naaraita. Menestyvässä hepinheiluttajassa on jotain hyvää, ja tätä menestystä kannattaa markkinoida naaraille, jotta menestyvät geenit pääsevät eteenpäin. Valintapaine on selvä. On myös melko todennäköistä, että samanlainen mekanismi toimii jollakin tasolla myös ihmisillä. Tai on ehkä joskus toiminut, mutta nykyiset dödöt voivat pilata kaiken.
Tästä tulikin mieleeni kasku. "Käytän Unix-käyttöjärjestelmää, eli pääsen pukille yhtä usein kuin joudun reboottaamaan tietokoneeni." Minä en käytä Unixia.
Lähteenä New Scientist, 9 helmikuuta 2008.
No comments:
Post a Comment