Kirkosta eroaminen saa mainosta jälleen kerran Eroa kirkosta-sivuston muodossa. Monet ihmiset eroavat netin välityksellä, ja antavat sitten rahaa suoraan johonkin hyväntekeväisyyteen, esim. Amnestylle. Salmi kirjoittaakin siitä mihin ne ihmisten maksavat verorahat lopulta kolahtavat. Sillä maksetaan tietenkin kirkon työntekijöiden palkat. Siihen menee suurin osa esim. Huopalahden seurakunnassa; 70 prosenttia n. miljoonasta eurosta. Koko evankelis-luterilaisen kirkon kohdalla prosenttiluku on 61,6. Huopalahden seurakunna tilinpäätös vuodelta 2006 esittää, että annettuihin avustuksiin laitettiin 1,7 %. Kirkko antoi avustuksia neljä prosenttia tuloistaan. Onneksi kirkko on tehnyt hyviä taloudellisia valintoja näinä vaikeina aikoina. Tulosta tuli 70 miljoonaa euroa. Kirkosta eroamiset eivät onnistu vaikuttamaan kirkon talouteen vielä pitkään aikaan. Verotulot ovat nousseet vaikka jäsenet kaikkoavat. Pääomaa on peräti 2,2 miljardia euroa, analyytikko Juha Kinnusen mukaan. Kirkosta eroavan tapakristityn ei siis tarvitse olla huolissaan kirkon taloudellisesta tilanteesta. Se kyllä pärjää.
Kirkko tekee monenlaista hyväntekeväisyyttä. Salmi kirjoittaa niistä:
"Tämä minun seurakuntani tukee kristillistä sanomaa levittävää radiokanavaa Intiassa vajaalla 1000 eurolla vuodessa, koulua Namibiassa 2500 eurolla, paria lähetystyöntekijää yhteensä 5000 eurolla ja Merimieskirkkoa Kyproksessa 170 eurolla. Tänään messussa on kerätty kolehtia raamattutyöhön Kiinassa."
Salmi pohtiikin, että hänen mieleensä tulisi muitakin avustuskohteita kuin "Jeesus-aiheinen radiokanava." Kirkon ja pakanan käsitykset siitä mitä avustus oikein on eivät aina kohtaa. Hyvän sanan levittäminen lasketaan avustukseksi joissain piireissä, kun joissain haluttaisiin keskittyä ihmisten konkreettiseen auttamiseen.
Artikkeli päättyy hauskasti, kun Salmi kirjoittaa: "Amsterdam, here I come."
No comments:
Post a Comment