Kreationistien suosikki hyökkäyksiä evoluutioteorian tieteellisyyttä vastaan on väittää, ettei sen perusteella voi tehdä mitään ennustuksia. Tällaisten ennustusten tekeminen on olennaista kaikille toimiville teorioille. Yksi Michel Le Pagen evoluutio-artikkeleista käsitteli juuri tätä aihetta.
Evoluutioteorialla ei voi tarkalleen ennustaa minkälaista elämää täällä on miljoonien vuosien päästä.
Kosmologit tekevät ennustuksia siitä mitä maailmankaikkeudessa tapahtuu 20 miljardin vuoden kuluttua. Biologeille tuottaa vaikeuksia arvailla mitä tapahtuu bakteeriviljelmässä 20 tunnissa. Juuri tämän vaikeuden takia jotkut ovat sanomassa, ettei evoluution avulla voi tehdä ennustuksia.
Tieteessä on enemmän väliä ennustusten onnistumisella kuin niiden määrällä tai tarkkuudella. Meteorologit eivät hylkää kaaosteoriaa siksi että sen mukaan he eivät voi ennustaa säätä 100% tarkkuudella. Päinvastoin - he hyväksyvät sen, sillä sää noudattaa sen asettamia rajoja.
Evoluution ennustettavuuden vaikeus ilmenee lajiutumisesta. Lajit voivat vapaasti kehittyä eri suuntiin. Yhden lajin jälkeläiset haarautuivat omille poluilleen Afrikassa 6 miljoonaa vuotta sitten. Lopulta niistä ilmestyivät gorillat, simpanssit ja ihmiset. Sellaiset jakautumiset populaatioissa voivat tulla alunperin pienistä varitaatiosta.
Myös ilmasto vaikuttaa muutoksiin. Elämän historia on kokoelma satunnaisia tekijöitä. Asteroidien iskeytyminen vaikuttaa lajien sukupuuttoihin. Älykkäiden ihmisten kehitys ei ole ollenkaan varma asia, jos elämä kelattaisiin alkuun ja päästettäisiin kehittymään uudelleen.
Vaikka evoluution ennustettavuus näyttäisi olevan rajattu, niin se on kuitenkin mahdollista. Ennustuksia on tehty useilla eri tasoilla. Darwin ymmärsi, että maapallon täytyy olla vanha, jotta elämän monimuotoisuudelle olisi ollut aikaa kehittyä. Planeetta olikin vanhempi kuin mitä hän osasi arvata.
Darwin ennusti myös välimuotofossiilien olemassaolon, ja niitä onkin löydetty. Välimuotojen avulla on mahdollista ennustaa minkälaisista ja -ikäisistä kivikerrostumista niitä löydetään. Tiktaalik (puoliksi kala, puoliksi sammakkoeläin) on oiva esimerkki tällaisesta toteutuneesta ennustuksesta.
Kuuluisat koivumittarit osoittavat miten on mahdollista ennustaa valintapaineiden vaikutukset. Saasteiden ja naamiovärin välinen vuorovaikutus on nähtävissä ihmisten elinajan aikana.
Kromosomihaaste on yllättävän tarkka ennusteessaan. Ihmisten kromosomeista pitäisi löytyä tietynlainen yhteensulautuma, jos ihmisen ja simpanssien välillä on joskus ollut yhteinen esi-isä. Juuri sellainen fuusio löytyy juuri sieltä mistä pitäisikin.
Evoluutioteoriaa käytetään yhä enemmän käytännöllisellä tasolla. Kun satoa geenimanipuloidaan tuottamaan itse hyönteismyrkkyä, niin hyönteiset kehittävät sille vuorostaan resistenssiä. Mutta jos satoa kasvatetaan yhtäaikaa tavallisten kasvien seassa, niin hyönteisten resistenssi kehittyy tavallista hitaammin. Biologit ennustivat tämän evoluutioteorian pohjalta, ja juuri niin on käynyt.
Jotkut ennustukset käsittelevät vain tiettyä osioita teoriasta, joten niiden toteutuminen ei sinällään vaikuta koko teoriaan. Mutta evoluutioteoria on todistanut toimivansa tieteellisenä pohjana ennustuksille.
No comments:
Post a Comment