Eroakirkosta.fi -palvelu saavutti 27.10. maanantaina 32,400 eroa vuodelle 2008, eli yhtä paljon kuin koko vuoden 2007 lukema. Vuonna 2007 ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana erosi noin 22,600 henkilöä, ja tänä vuonna on eronnut jo 33,300 henkilöä. Tämä tarkoittaa 47% kasvua viime vuoteen verrattuna.
Tahti ei taida lopahtaa vielä moneen vuoteen. Kirkontutkimuskeskusraportissa kun kerrottiin, että suomalaisista vain 31% pitää itseään uskovina. Mutta enemmistö kansasta on vielä kirkon jäseniä.
Täs on nyt jotain kummallista.
ReplyDeleteEn jaksa myöhäsestä ajankohdasta riippuen syventyä ny tarkemmin.
Mut kuinka voi olla et, 3 tai 11 prossaa ei usko jumalaan ja sitten: "Suomalaisista vain 31% pitää itseään uskovina" Eikö ne loput(69) oo silloin automaattisesti uskomattomia, eli ateisteja?
Ei. Ja ongelmana noissa arvioissa on aina se, että ateistien määrä riippuu siitä mitä kysymyksiä kysytään.
ReplyDeleteTosiasiassa uskominen ei ole mitään "joo ei vaarinhousut" -meininkiä. Uskominen on "liukuvarajoaista" ja lisäksi harva hirveästi miettii. Ja siksi tulee tietysti epämääräisiä vastauksia.
Ja onhan niitä agnostikkojakin. Ja buddhalaisuus taitaa olla uskonto, jossa osalla on jumala ja osassa ei. Eli ei elellä ihan noin yksioikoista maailmaa..
Ei juu. Mut kummallisen isoja eroja noista prosenteista saa.
ReplyDeleteMusta se o kyllä suht suoraan uskovainen tai ei. Joko uskoo tai sitten ei. Agnostikot ja budhalaiset tuskin Suomessa isoa osaa näyttelee.Johdatellut kysymykset tietysti; Taitaa olla vain semmosta ihmisten lokerointia, tossa kirkon tutkimuskeskuksen raportis, ettei uskomattomien osuus olisi liian iso ja tilastot täten kaunisteltuja.
Mikä muuten on vakaumuksellinen ateisti?
Minusta ateisti on henkilö joka ei epäilee mitään "yliluonnollista henkeä" olevan olemassakaan. Eli täysin sama kuin uskomatonkin ihminen.
"Musta se o kyllä suht suoraan uskovainen tai ei. Joko uskoo tai sitten ei. Agnostikot ja budhalaiset tuskin Suomessa isoa osaa näyttelee."
ReplyDeleteItse asiassa nuo eroavaisuudet prosenteissa kertovat juuri itsessään sen, että tuo luulemisesi on väärässä. Ihmiset eivät ole uskonsa kanssa selvärajaisia.
Toki ymmärrän että dogmaatikkojen keskudessa esiintyy määrittelyjä, joissa "tosi uskovat" ja "muut" vahvistuvat. Mutta sitten kun kysellään laajemmin ihmisten näkemyksistä, syntyy haarukkaa. Näkemykset ovatkin harmaarajaisia.
Ja toisaalta, itse olen agnostikko. Ja minun isän suvussa on aika paljon sellaisia tyyppejä, jotka on aika "pakanoita". Eivät niinkään ateisteja, kuin sellaisia jotka eivät filosofisesti kysy että "Miksi herra luo sateen ja tuulen", vaan keskittyvät enemmän siihen kuinka "Tuleeko sade ja tuuli ennen sadonkorjuuaikaa".
Uskonto kysymyksenä ei ole niinkään epävarma (kuten minulle) vaan merkityksetön. (Jumalan olemassaolo ei muutu debatoinnilla, eikä se vaikuta kaupassakäyntiin tai muuhunkaan elämiseen konkreettisesti. Jeesus ei tiskaa astioita.)
Toki joku voisi halveksia tälläistä käytännönläheisyyttä, mutta minä ja muut haihattelevampia miettivät luultavasti lakkaavat pelleilemästä heidän asiansa tärkeydellä jos sitä sapuskaa ei olisikaan helposti saatavana.
TS: Minusta on VALTAVA ero siinä että sanoo "EI", "EHKÄ" ja "EN OSAA SANOA". Siksi ateismin väittäminen agnostiseksi tuntuukin vakavalta ylikarkeistukselta, suorastaan toisten näkemysten epäkunnioitukselta; Niitä ei paitsi hyväksytä, niiden olemassaolokin halutaan suorastaan kieltää.
Selvä ja "ei harmaansävyinen" jaottelu syntyisi vain, jos:
ReplyDelete1: Kaikki hyväksyisivät juuri tietyn uskonnon, uskomisen ja ateismin määritelmän.
2: Kaikki ihmiset olisivat rationaalisia toimissaan, eivätkä tekisi virheellistä ajattelua. (En kykene uskomaan tähän.)
3: Kaikki haluaisivat noudattaa päätelmiensä tuloksia selvärajaisesti = kaikista ainostaaan dogmaattinen uskonto olisi kunnon uskonto, luovimista ei sallittaisi.
4: Epävarmuutta ei hyväksyttäisi, vaan ihmiset pakotettaisiin valitsemaan puolensa.
Minusta yksikään näistä kohdista ei toteudu. Toki ymmärrän, jos vapaaseurakunnassa tuomitaan siististi kaikki joko "oikeaan tai väärään" luokkaan. Mutta sitä en ymmärrä, että "väärässä" ei voitaisi olla eri tavoilla ja eri tasoilla.
Tosin on muistettava että tämän kaltaiset "mitä mieltä olet" -uskomiskysymyksethän käsittelevät ihmisten käsityksiä, eivätkä niinkään sitä, minkälaista uskonnon olisi oltava.
okei
ReplyDelete