Uusimpana teknolgiana on tullut geenimanipuloidut lajikkeet, esim. bt-puuvilla (botuliinibakteerin myrkkygeenin sisältävä).
Tuottavuuden kohoamisen myötä suurviljelijät ovat saaneet poliittista valtaa omien painostusryhmiensä kautta.
Myös pienet ja keskisuuret (2-4 hehtaarin tilojen) omistajat ovat omasta halustaan tai pakotettuina – kun muilta vaihtoehdoilta on kadonnut edellytykset – siirtyneet viljelemään voimakkaasti propagoitujen mallien mukaan. Esim. bt-puuvillaa on markkinoitu lajikkeena, joka ei tarvitse torjunta-aineita, ja paineet kasvattaa sitä (lainaehtojen yms. muodossa) ovat olleet erittäin kovia. Tulokset ovat olleet katastrofaalisia satojen epäonnistuttua täysin. Kymmenen vuoden aikana 7 000 vararikkoon ajautunutta viljelijää on tehnyt itsemurhan.
Mediassa tämä on saanut runsaasti huomiota.
Reilun Kaupan Puolesta ry esittää asiat tarkemmin:
Intian hallitus on arvioinut, että vuoden 1997 jälkeen noin 25 000 viljelijää on tehnyt itsemurhan maailmanmarkkinahintojen heilahtelun vuoksi - näistä suurin osa puuvillantuottajia. Tuottajien epätoivoisiin ratkaisuihin on monta syytä: Intian hallituksen tuen vähennyttyä viljelijät ovat joutuneet turvautumaan kalliisiin kaupallisiin siemeniin ja torjunta-aineisiin, paikallisen pankkijärjestelmän puutteiden takia useat ovat joutuneet lainaamaan rahaa yksityisiltä koronkiskureilta ja he ovat samalla myös menettäneet valtion aikaisemmin maksaman takuuhinnan puuvillasadostaan. Kestämättömät viljelymenetelmät ovat johtaneet maaperän köyhtymiseen ja köyhimmät viljelijät ovat kärsineet viljelytappioita myös viime vuosina vähäisiksi jääneiden monsuunisateiden takia. Itsemurhien traagisuuttaa lisää se, että vain osa leskistä ja heidän perheistään on oikeutettu Intian hallituksen antamaan toimeentuloavustukseen.
Kaikkein räikein tapaus oli kuitenkin Hesarin vieraskynä vuonna 2006:
Maharashtran osavaltiossa Vidarbhan alueella arviolta 700 viljelijää riisti itseltään hengen 1. kesäkuuta 2005 ja 9. elokuuta 2006 välillä paetakseen velkojaan. Bt-puuvillan riesaksi on ilmestynyt matojen lisäksi ennen tuntematon kasvisairaus, jolle on annettu Intiassa nimi "lalya" tai "punertuminen". Tauti on iskenyt bt-puuvillaan kovemmin kuin perinteiseen puuvillaan, ja sen tuloksena 60 prosenttia Maharashtran viljelijöistä ei ole kyennyt kattamaan edes ensimmäisen bt-puuvillasatonsa kustannuksia.
Taustalla on useampia tekijöitä kuin pelkkä geenimanipuloitu puuvilla. Kun näitä itsemurhia kauhisteltiin ja samaan henkeen mainittiin bt-puuvilla, niin monelta unohtui olennaiset faktat. On fakta, että ensimmäiset bt-lajikkeet eivät sopineet Intian oloihin. Ne saivat tauteja. Jouduttiin ruiskuttamaan ylimääräistä hyönteismyrkkyä. Samalla iski kuivuus, joka olisi tuhonnut sadot - oli se sitten GM tai luomu puuvilla. Ja juuri näin kävi. Kuitenkin bt-puuvillan, geenimanipulaation ja itsemurhien yhteyttä toistellaan jopa prinssi Charlesin suusta:
Charles said there is evidence of the harm it can cause, highlighting the 'truly appalling and tragic rate of small farmer suicides in India, stemming in part from the failure of many GM crop varieties'
Itsemurhia ei kuitenkaan voi kaataa geenimanipuloitujen lajien niskaan (tai vastaavaan osaan). Tekijöitä oli monta, mutta itsemurha-ahdistukseen ajoi eniten laittomat rahanlainaajat. Kun sadot menetettiin ja tappiot kertyivät, niin valtiolta saatu tuki ei riittänyt elämiseen. Haaskalle saapuivat rikolliset. Velkakierteestä ei päässyt pois helposti. Myös epärehelliset kauppiaat ovat syyllisiä, sillä he myivät maanviljelijöillä väärennettyjä tai ala-arvoisia bt-puuvillasiemiä. Anyways, tämä on sivuseikka pääpointin kannalta. Uusimmassa New Scientist-lehdessä on yksinkertainen perustelu sille miksi bt-puuvilla ei liity itsemurhiin sillä tavalla kuin on vihjailtu.
Bt-puuvilla saapui Intiaan vuonna 2002. Siitä lähtien sen käyttö on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2005 bt-puuvillaa viljeltiin miljoonalla hektaarilla. Vuonna 2006 sitä viljeltiin melkein neljällä miljoonalla hektaarilla. Mitä tapahtui itsemurhille? Suhteutettuna kaikkiin itsemurhiin Intiassa, maanviljelijät kattoivat n. 20 prosenttia kaikista itsemurhista. Asianlaita oli näin vuonna 2002, 2003, 2004, 2005 ja 2006. Itsemurhia tehtiin samalla suhteella myös bt-puuvillaa edeltävinä vuosina. Nyt Intian ei enää tuo maahan puuvillaa, vaan on maailman toiseksi suurin viejä. 85% Intian puuvillapelloista käyttää bt-puuvillaa.
Kun Intiaan saatiin alueelle sopivat versiot puuvillasta, alkoivat myös tuotot nousta. Tuoreessa raportissa on laskettu miten kannattavaa bt-puuvilla on ollut alkuvaikeuksien jälkeen:
The IFPRI report concludes that overall, the introduction of the cotton has been a huge success, doubling yields in five years and turning India from a net importer of cotton to the world's second largest exporter. Contrary to claims from opponents, the cotton has also cut pesticide use by up to 40 per cent because the plants are engineered to make their own pesticide. And, while Bt cotton is more expensive than non-GM, which raises total costs by 15 per cent, this is made up for by higher yields which have sent net returns soaring by up to 71 per cent extra.
Ongelma kun ei ole pelkästään siinä, vaan vallassa:
ReplyDelete"To be clear, the issue is not with the technology per se. There can be useful agricultural science that involves genetic modification. The problem is one of power and control. When Monsanto's marketing department created a craze for it's GM cotton seeds, it led not only to farmers becoming "deskilled" but, according to one senior anthropologist, who has studiet the effects long after the pesticide companies' marketing departments leave, the collapse of an entire farming systems."
(Raj Patel: Stuffed & Starved, 2007, 139.)