Ben Goldacre kirjoitti Bad Science-kolumnissaan siitä miten tieteellisten tutkimusten hyväksyminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Käännöskone käyntiin.
Lord, Ross ja Lepper esittivät vuonna 1979 kahdelle ryhmälle erilaiset tutkimustulokset. Aiheena kuolemanrangaistus. Toinen ryhmä vastusti sitä. Toinen kannatti. Molemmille ryhmille esitettiin sellaiset tutkimustulokset, jotka tukivat ryhmän näkemyksiä. Samoin heille esitettiin tuloksia, jotka haastoivat ryhmän kannan. Esim. murhien yleisyys laski tai nousi kuolemanrangaistuksen loputtua osavaltiossa.
Tulokset oli helppo arvata. Jokainen ryhmä löysi virheitä niistä tutkimuksista, jotka olivat ristiriidassa heidän näkemysten kanssa. Samalla jäi näkemättä samat ongelmat omaa näkemystä tukevissa tutkimustuloksissa.
Jotkut menevät vielä pidemmälle. Heidän mielestä tieteellinen menetelmä ei toimi, kun tutkimustulokset eivät tue maailmankatsomusta. Poliitikot selittävät, että tieteellistä menetelmää ei voi käyttää huumepolitiikasta päättämiseen. Vaihtoehtoterapeutit selittävät, että heidän pilleri on erikoinen - muista pillereistä poiketen - ja siksi sen testaaminen ei tuota hyviä tuloksia lääketieteellisissä kokeissa.
Professori Geoffrey Munron uudessa tutkimuksessa pyrittiin saamaan selkoa siitä kuinka syvällä tämä tieteellisen menetelmän karsastus menee. Munro kertoi 100 opiskelijalle, että nämä osallistuivat tutkimukseen, jossa "arvioidaan tieteellisen informaation laatua." Ensin otettiin selvää jäsenten näkemyksistä siitä onko homoseksuaalisuudella yhteyttä mielisairauksiin. Näin oppilaat jaettiin kahteen ryhmään.
Ensimmäinen ryhmä sai luettavaksi viisi tutkimusta, jotka vahvistivat aikaisempia näkemyksiä. Ne oppilaat joiden mielestä homoseksuaalisuus oli yhteydessä mielisairauksiin saivat papereita, joissa selitettiin kuinka psykologisessa hoidossa oli suhteessa enemmän homoseksuaaleja kuin väestössä yleensä. Toinen ryhmä sai luettavaksi tutkimuksia, jotka olivat ristiriidassa heidän näkemyksen kanssa.
Munron tutkimuksen päätyttyä kaikille paljastettiin, että kaikki tutkimuspaperit olivat tekaistuja. Sitten heillä oli mahdollisuus tutustua oikeisiin tutkimuksiin.
Sitä ennen heiltä kuitenkin kysyttiin kuinka paljon he ovat samaa mieltä seuraavan lauseen kanssa: "Näissä tutkimuksissa käsitelty aihe on sellainen, johon ei voi saada vastausta tieteellisellä menetelmällä."
Kuten voikin arvata, ne ihmiset joiden valmiit näkemykset haastettiin olivat myös todennäköisemmin toteamassa, ettei tiede anna vastausta juuri tässä aiheessa.
Mutta tutkijat kysyivät uusia kysymyksiä. Opiskelijoilta kysyttiin voiko tiedettä käyttää toisenlaisten asioiden ymmärtämiseen, esim. selvännäkemiseen, piiskaus lasten kasvatusmenetelmänä, väkivaltaisen televisioviihteen vaikutus väkivaltaiseen käytökseen, astrologian tarkkuus persoonallisuuden ennustamisessa, ja yrttilääkkeiden psyykkiset ja fyysiset terveysvaikutukset.
Tulokset olivat pelottavia. Ne ihmiset joiden näkemyksiä oli haastettu homoseksuaalisuuden ja mielenterveyden tutkimuksilla, olivat myös kärkkäämpiä toteamaan, ettei tiede tarjoa meille tietoa myöskään näistä muista aiheista.
Näyttää siltä, että kun saamme eteen epämieluisaa tieteellistä näyttöä, niin pyrimme pitämään maailmankuvan yhtenäisenä. On helpompaa päätellä, että tiede on yleisellä tasolla rikki.
Havainto ei tee Ben Goldacrea iloiseksi.
Ai nyt siirryttiin TOTUUS-osastolle?
ReplyDeleteTökkii tosiaan.
ReplyDeleteTietysti tiedettä voidaan aina oikeudessakin haastaa
http://climateprogress.org/2009/08/25/memo-to-alcoa-kodak-ibm-nike-pepsi-toyota-luddite-chamber-of-commerce-seeks-the-scopes-monkey-trial-global-warming/
“It would be evolution versus creationism,” said William Kovacs, the chamber’s senior vice president for environment, technology and regulatory affairs. “It would be the science of climate change on trial.”
Ilmastonmuutos jos mikä on asia missä denialistit ylistää maasta taivaaseen minkä tahansa potaskan joka vahvistaa uskoa ja kaikki muu on väärin, vääristeltyä, huonoa dataa tai sitten sitä kuuluisaa salaliittoa, jossa reptiliaanit eiku kommunistit... no loput tiedättekin.
Ehkä osittain off-topic, mutta linkkivinkki kuitenkin.
Olen toki samaa mieltä siitä, että ko tutkimustulokset ovat mielenkiintoisia, mutta sellainenkin mahdollisuus on kyllä olemassa, että esim yhteiskuntatieteet yms ovat yleisellä tasolla aika rikki.
ReplyDeleteSuosittelen enemmän kuin lämpimästi seuraavaa kirjaa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ongelmien ymmärtämiseksi:
Rein Taagepera (2008): Making Social Sciences More Scientific. The Need for Predictive Models.
Kirja on kevyesti ja hauskasti kirjoitettu, päihittää viihteellisyydessään monet kaunokirjat ja sisältää siltikin niin paljon painavaa asiaa, että sen sulattamiseen kuluu aikaa.
Kirjottaja ei muuten ole mikään ihan turha kaveri, kuten esim Wikipediasta saa selville.
Liittyy aiheeseen:
ReplyDeletehttp://arstechnica.com/science/news/2010/05/when-science-clashes-with-belief-make-science-impotent.ars
It's hardly a secret that large segments of the population choose not to accept scientific data because it conflicts with their predefined beliefs: economic, political, religious, or otherwise. But many studies have indicated that these same people aren't happy with viewing themselves as anti-science, which can create a state of cognitive dissonance. That has left psychologists pondering the methods that these people use to rationalize the conflict.
Sen kummemmin tutkimusten ja niistä tehtyjen johtopäätösten validiteettia arvioimatta (yhteiskuntatieteiden ongelmista tuossa ylempänä jonkun muun toimesta), niin tämä homma toimii tietysti myös siihen suuntaan että valtavirran näkemyksistä poikkeavaa tutkimusta voi olla vaikea saada rahoitettua tai julkaistua - vaikka tutkimus itsessään olisikin laadukkaasti toteutettu ja löydökset tosia.
ReplyDeleteTästä päästäänkin sellaiseen hauskaan dilemmaan, että kun skeptikot vaativat erilaisilta pseudotieteeksi luokiteltavilta hoidoilta tai muilta näytöksi mielellään laadukkaassa ja luotettavassa tieteellisessä julkaisussa julkaistua tutkimusta niin mistäs sellaisia saataisiin kun kukaan uraansa vaaliva tutkija ei a) halua tulla yhdistetyksi paradigman ulkopuolisiin aiheisiin ja jos tulisikin tehneeksi tutkimuksen niin b) sitä ei saisi julkaistua missään skeptikkojen hyväksymässä lehdessä.