Tohtori Craig Shrosbree oli ennen ateisti. Hän oli hammaslääkäri. Hänellä oli varallisuutta sen verran, että pystyi nauttimaan sukellusmatkoista maailmalla. Hänellä oli varaa elää narsistisen hedonistisesti. Mutta se ei tuottanut tyytydystä ihmisen kaipaamalle tarkoitukselle elämässä. Shrosbree kyllästyi elämäänsä. Erään lomamatkan aikana kaikki kuitenkin muuttui. Hän matkusti Israeliin sukeltamaan vuonna 2000. Tietenkin turistikohteessa piti vierailla myös pyhiinvaeltajien suosimissa paikoissa. Pyhän haudan kirkossa hän näki miten uskovaiset rukoilivat ja itkivät. Ateistina hän piti uskovaisia hulluina ihmisinä. Sitten tapahtui epäateistiutuminen.
Se ei ollut pitkällinen harkintaprosessi vaan enemmänkin katarsis. Katsellessaan itkeviä uskovaisia Shrosbree koki silmänräpäyksessä Jumalan läsnäolon. Sitten hänestä tuli uskovainen ihminen.
Shrosbree on sittemmin kirjoittanut The View From the Top -kirjan. Siinä selitetään kansantajuisesti miten ihminen voi löytää onton naturalismin tilalle jotakin paljon parempaa. Ainakin näin ymmärsin kirjan mainoksesta. Ehkä opuksesta selviää tarkempi selvitys siitä miten tuo nopeasti tapahtunut Jumalan läsnäolon tunteminen muutti ateistin uskovaiseksi. Yritän saada kirjan luettavakseni jostain halvalla.
Miehen kokemus Israelissa on mielestäni mielenkiintoinen, sillä en ole kertaakaan elämäni aikana uskonut Jumalaan tai jumaliin. Monella näyttäisi taustalla olevan tuo suuren tarkoituksen kaipuu. Kuoleman vääjäämättömyys painaa päälle ja elämä tuntuu turhalta hiukkaselta kosmoksen myrskyissä. Jos minulla olisi joku tuollainen suuren merkityksen kaipuu menossa elämässäni, niin todennäköisesti uskonnollinen filosofia houkuttelisi minua. Toki olisi kiva kokeilla sitä ennen tuota rikkaan elämän aiheuttamaa narsistista hedonismia.
Kiitos lukuvinkistä herra Pasaselle.
Jos "uskonnollisen kokemuksen" osaa selittää itselleen aivokemian temppuiluna, onko tuollaisilla kokemuksilla vaikutusta?
ReplyDeleteEipä kait. Itsekin olen kokenut yhtä ja toista, usein laillisten huumausaineiden ja valvomisen seurauksena. Uskovaisuuteen taipuvainen ihminen olisi varmaan pitänyt noitakin kokemuksia jumalan kehoituksena juomisen lopettamiseen taikka nukkumiseen (tai hänen palvomiseen) mutta uskomattomana ihmisenä (useammallakin tavalla) ymmärin mistä nuo kokemukset johtuvat.
ReplyDeleteJos ne kuitenkin olivat kaikkivoipaisen ja kaikkitietävän jumalan yrityksiä ottaa minuun yhteittä niin terveisiä vaan että kannattaisi harjoitella kommunikointitaitojaan hieman.
Minäkin olin ennen ateisti tai ainakin luulin olevani. Uskoa ei silti edelleenkään ole.
ReplyDeleteLue nyt samoin tein Edward Feserin kertomus matkastaan ateismista roomalaiskatoliseksi filosofiksi, kun vauhtiin pääset.
ReplyDeletehttp://edwardfeser.blogspot.fi/2012/07/road-from-atheism.html
Se on ainakin mielenkiintoinen ja Feser on koukuttava kirjoittaja! (ei, en usko, että kukaan kääntyy tämän perusteella)