Mikko Niikolla on asiaa avioliitosta

Kansanedustaja Mika Niikko on rohkea mies. Perussuomalaisten periaatteita noudattava mies kirjoitti Helsingin Sanomien sivuille. Mielipide on melkein opettavaista luettavaa.

Avioliiton muutos samaa sukupuolta koskevaksi olisi yhteiskunnan tappio

Siinä Niikko linjaa yhteiskunnan peruspilarien kuntotarkistusta. Jälleen kerran aikuinen ihminen on aikuisten oikeasti vihjailemassa, että suvunjatkaminen on joutumassa sukupuuttoon avioliittolain muutoksella. Kun olen aikaisemmin naureskellut ja osoitellu sormellani tuollaiselle asialle, niin minulle on huomautettu "No niin, Leinis, ei kukaan nyt oikeisti ole väittämässä homoliittojen johtavan sukupuuttoon." Ja sitten kansanedustaja Niikko kirjoittaa tällaista:

Jos avio­liit­to­ins­ti­tuu­tio kä­sit­tee­nä pois­tuu, yh­teis­kun­ta ei enää tar­joa pe­rus­ra­ken­net­ta, jo­ka tur­vaa nor­maa­lia per­he­yk­si­kön muo­dos­tus­ta ja su­vun­jat­ka­mis­ta.

 Yritän kuitenkin ottaa Niikon muut tuotokset vakvasti. Tuota ennen hän tietenkin määrittelee avioliiton äärimmäisen tärkeäksi asiaksi.

Yk­sin­ker­tai­sim­mil­laan avio­liit­to pe­rus­tuu ih­mis­kun­nan ylei­seen ha­vain­toon bio­lo­gi­sis­ta to­si­asiois­ta se­kä ko­ke­muk­seen per­he­yk­si­kön mer­ki­tyk­ses­tä hy­vin­voi­van yh­teis­kun­nan ra­ken­ta­mi­ses­sa.

Suureksi harmikseni Niikko ei edes vihjaile mitä nuo biologiset tosiasiat ovat, mutta voimme arvaille niiden liittyvän sukupuolielinten aktiviteetteihin.

Avio­liit­to yh­teis­kun­nal­li­se­na ins­ti­tuu­tio­na on tar­koi­tet­tu suo­je­le­maan yh­teis­kun­nan tu­le­vai­suut­ta, tur­val­lis­ta su­vun­jat­ka­mis­ta ja per­heyk­sik­köä. Adop­tios­sa on ky­se sii­tä, et­tä et­si­tään lap­sel­le per­he ei­kä per­heel­le lap­si. Näin ol­len on olen­nais­ta, et­tä lap­si saa jat­kos­sa­kin mah­dol­li­suu­den pääs­tä adop­toi­ta­vak­si per­hee­seen, jos­sa hän saa isän ja äi­din.

Niikko on vielä sitä sukupolvea, jonka mielestä lapsen lapsuus on parempaa, jos hänen huoltajiensa sukupuolielimet ovat eri paria. Siitäkin huolimatta, että useimmat homoseksuaaliset ihmiset ovat kasvaneet juuri sellaisissa perheissä. Ei sillä, että Niikko ja kumppanit olisivat tuomitsemassa homoseksuaaleja huonoiksi ihmisiksi.

Lopussa Niikko on sentään filosofisella tuulella.

Yh­den­ver­tai­suus on kä­sit­tee­nä on­gel­mal­li­nen. Jos se to­teu­te­taan ab­so­luut­ti­ses­ti, kai­kil­la vä­hem­mis­töil­lä on täs­mäl­leen sa­mat oi­keu­det. Se, mi­hin ra­ja ve­de­tään, riip­puu vii­me kä­des­sä ar­vois­ta.

Todellakin. Jos esim. kaikista rikoksista annetaan täsmälleen sama rangaistus, ei oikeuden voida sanoa olevan tasapuolinen. Tarvitaan rajojen vetoa. Ja siinä todellakin tarvitaan arvoja. Mutta saa sinne sekaan laittaa vaikka tutkimustietoa ja päättelyä siitä miten lapset kasvavat samaa sukupuolta olevien vanhempien kanssa.