Väkivaltaiset videopelit, nuo nuorisoa turmelevat murhasimulaattorit ovat olleet otsikoissa joukkosurmien jälkeen. Peliviihteen vaikutuksia on tutkittu monipuolisesti. Eniten yhteiskuntaa on huolestuttanut pelaajien väkivaltaisuuden lisääntyminen. Aggressiivisten pelien seurauksena pelaajilla onkin enemmän stressihormooneja hyrräämässä kehoissaan. Tämä selittää miksi pelaajilla voi olla pelisessioiden jälkeen tavallista pienempi kynnys tehdä jotakin väkivaltaista oikeassa maailmassa. Onneksi tämä kynnys laantuu normaalille tasolle noin puolessa tunnissa. Kautta linjan väkivaltaisten pelien pelaaminen on 1 - 4 prosenttia aggressiivisen käytöksen taustatekijänä. Yleisemmät tekijät ovat esim. provokaatio, köyhyys tai hyväksikäyttö. Pelien yhteys väkivaltarikoksiin on kuitenkin käytännössä olematon.
Videopelaaminen aiheuttaa myös riippuvuutta. Jopa enemmän kuin uhkapelien pelaaminen.
Mutta onko tuollaisten first-person-shooter, eli ampumispelien, pelaamisesta mitään hyötyä?
Scientific American Mind -lehdessä on laajempi katsaus pelien vaikutuksista. Aivoissa näyttäisi tapahtuvan ihan hyödyllisiä asioita. Kolmiulotteisen taistelukentän hahmottaminen yhdistettynä monipuolisiin tehtäviin laittaa hermosolut kuntosalille. Hermoverkot yhdistyvät oppimisen merkeissä. Aivot saavat uusia reittejä, jotka tuovat eri aivoalueet yhteen. Siitä on etua oppimisessa. Mieli kykenee hahmottamaan useampia asioita yhtäaikaisesti. Huomio siirtyy kohteesta toiseen nopeammin. Pelaajat havaitsevat asioita nopeammin. Avaruudellinen hahmotuskyky on kautta linjan parempi pelaajilla.
Testien perusteella nämä edut ovat saatavilla tehokkaimmin väkivaltaisten pelien kuten Call of Duty, Battlefield, Halo tai Killzone -pelisarjojen pelaamisen kautta.Vertaillessa ampumispelin ja Tetriksen vaikutuksia visuaaliseen havainnointikykyyn. Pelaajat laitettiin suorittamana kolmea eri testiä ennen ja jälkeen koeatta. Räiskintäpelien ystävät saivat kaikissa kolmessa testissä huomattan hyvän edistymisen. Tetris-palikoilla pelanneet eivät saaneet parempia tuloksia testeissä. Tetriksessä huomio kiinnittyy yhteen palikkaan kerrallaan.
Kyky hahmottaa yksityiskohtia on myös parempi pelaajilla. Eräässä kokeessa koehenkilöille esitettiin T-kirjaimia kirjainsekamelskan keskellä. Heidän piti nähdä onko kirjain oikeinpäin vai ylösalaisin. Tämä on olennainen kyky lukemisessa. Pelaajat erottivat T-kirjaimen suuremman häiriön keskeltä. Testiin osalistuneet pelaamattomat koehenkilöt saivat saman kyvyn kehittymistä pelaamalla Unreal Tournament -räiskintäpeliä.
Näin on selvitetty myös kontrastinäön ja harmaasävyjen erottamisen muutoksia. Pelaaminen voi jopa auttaa tiettyjen näköhäiriöiden hoitamisessa. Toiminnallinen heikkonäköisyys helpottuu, kun silmiä harjoitetaan pelaamalla. Normaalisti hoitokeinot eivät enää tepsi kunnolla lapsuuden jälkeen. Aikuisia testattiin laittamalle heillä lappu toisen silmän päälle. Yksisilmäimäisten pelaajien näöntarkkuus parani peräti 30 %. Se on enemmän kuin lapsilla vastaavissa kokeissa. Samalla aikuisten syvyysnäkö ja hahmotuskyky paranivat.
Näkökyvyn boostaus ei kuitenkaan ole se hienoin ominaisuus pelaamisessa. Myös oppimisprosessi muuttuu helpommaksi. Tiede ja matematiikka vaativat usein kolmiulotteista hahmottamista. Erilaisilla testeillä on mitattu miten jopa monimutkainen aihe on helpompi käsitellä. Halo scifisarjatulta ampuva peli toimi sanantavauspeliä paremmin, kun pelaajat laitettiin kirjoittamaan essee laattatektoniikasta. He pystyivät perehtymään paremmin oppimateriaaliin.
Reagointi on myös parempaa, kun sitä mitataan pelaajien ja pelaamattomien välillä. Kun heille näytettiin ruudulla liikkuvia täpliä, joista täytyi päätellä mihin suuntaan liikkui eniten täpliä. Ryhmien välillä nähtiin suunnat yhtä usein oikein, mutta pelaajat päättelivät ne nopeammin. Samanlainen ero tuli esiin myös äänimerkkien erottamisesta valkoisesta äänestä.
Kaikki nämä yhdessä kertovat melko selkeää tarinaa. Aivojen alkaessa käyttää yksinkertaisempia ja nopeampia reittejä käsi-silmäkordinaatiossa, alkavat kognitiiviset haasteet sujua helpommin. Joten laita lapsesi pelaamaan kolmiulotteisia pelejä, joissa täytyy suorittaa monta asiaa yhtäaikaisesti. Tarjolla alkaa olemaan hiljalleen väkivallattomia pelejä. Tai ainakin verettömiä. Portal ja Portal 2 ovat sellaisia pelejä, joissa pelaaja todellakin joutuu ennakoimaan ja laittamaan hermosolunsa hikoilemaan.
Brain Changing Games Scientific American Ming - January/February 2013
Loppuun näyte siitä miten itse käytän näitä tapposimulaattoreita viihdyttämään itseäni. Playstation Networkissa tunnukseni on JerechDiaboli. Laita ystäväpyyntö, jos olet BF3 tai KZ2 & KZ3 pelaaja joka haluaa rentoa PTFO-tyylistä tukea myöhään arkipäivisin.
Nyt on pakko tuoda skeptistä lunta tupaan kun lapset ei leiki enää ulkona lumessa.
ReplyDeleteParemmin ennustavasti olisi ollut otsikoida:
[i]Lyhyt kiihkeä diabetekseen päättyvä elämä videopelien ja internetin parissa.[/i]
http://www.ted.com/talks/daphne_bavelier_your_brain_on_video_games.html
ReplyDeleteAikalailla sama asia puheen muodossa jos kiinnostaa katsoa.
MrrKAT:lle.
ReplyDeleteAikansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin. En näe videopelien pelaamisessa mitään pahaa, kunhan siitä ei tule elämää hallitseva.Reippaan räiskintäpelin ja reippaan ulkoilun yhdistämine ei liene sen vaikeampaa kuin korkeakouluopintojen ja urheilun maajoukkueuran yhdistäminen.
Tajusin toki, mitä tarkoitit ja olen siitä aivan samaa mieltä.
Kaikkea kohtuudella, on vanha viisaus.
ReplyDeleteTulisiko täällä naama valkeana nielauksia jos valtion puolesta tulisi lakiin videoannosrajoitus, peleihin/konsoleihin on ohjelmoitava että toimii vain 2h/d?
Tai pakollinen 1 h tauko ?
Erään laitoksen mikroluokassa näytölle ilmestyy 15..60 minuutin välein iso palkki jossa pyydetään lepuuttamaan silmiä. Muutamaksi sekunniksi. Toimisto/opiskelijahommissa ei haittaa mutta varmaan peleissä ainakin jos ei ole stall-jäätymisasentoa..
ReplyDelete"Yleisemmät tekijät ovat esim. provokaatio, köyhyys tai hyväksikäyttö."
ReplyDeleteTarkoittaako tuo hyväksikäyttö seksuaalista hk. vai pahoinpitelyä?
Voisi kuvitella, että tarkoitat pahoinpitelyä.