Salainen katsaus Illuminatin kulisseihin

Hämärä huone, salaisessa rakennuksessa, kätketyssä kaupungissa. Marmorilla ja muinaisilla pronssipatsailla koristeltu huone on suljettu tavallisilta ihmisiltä. Vain varjohallituksen eliitti pääsee kuulemaan käskynsä kaikkein ylimmältä taholta. Kylmyyttä huokuva pöytä heijastaa valoa, mutta kaikki huoneen varjot tuntuvat liikkuvan liian eloisasti soihtujen loisteessa.

Huoneeseen astuu ensimmäistä kertaa nuori mies. Nuorin koko organisaation historiassa. Hänen on aika oppia miten maailma oikeasti toimii.

"Tule peremmälle, aloittelija" Syvä ääni komentaa.
"Kuten haluatte, herrani"
"Kerro miten suunnitelmani toteutui Bostonissa"

Nuori mies avaa punaisen kansion ja lukee selontekoa.

"Kaksi pommia räjähti väkijoukon seassa. Kolme kuoli. Yli sata loukkaantui. Mukana tietenkin ne näyttelijät, jotka palkkasimme esittämään loukkaantuneita. Kansainväliset uutiset toistavat kuvia. Tämä tulee jäämään historiaan."
"Hienoa. Aivan kuten suunnittelinkin. Yhdysvaltojen aselait tulevat muuttumaan entistä tiukemmiksi. Muhaha"

Nuori mies näyttää hämmästyneeltä.

"Aselait? Mutta iskussamme käytettiin kotitekoisia pommeja."

Syvä ääni on epäuskoinen ja halveksiva.

"Tietenkin. Miten muuten saisimme muutettua ampuma-aseiden lainsäädäntöä."

Mies epäröi. Onko hänellä edes oikeutta väittää vastaan.

"Mutta eikö siinä tapauksessa olisi kannattanut lavastaa hyökkäys rynnäkköaseilla yleisön joukkoon?"
"Hah. Te nuoret ja teidän oudot ajatuksenne. Senaatti äänesti tunti sitten tuosta aselaista. Kerro miten suunnitelmani etenee."

Nuorukainen kalpenee.

"Juuri siksi halusinki-"
"Lopeta epäröinti ja kerro kuinka suurella enemmistöllä voitin!"
"Tuota. Aselain muutos ei mennyt läpi."

Vain soihtujen lepatus pitää ääntä huoneessa. Tuntematon ääni muuttuu uhkaavaksi.

"Miten niin ei muka mennyt läpi? Me päätämme kenestä tulee presidentti missä tahansa valtiossa. Me annamme ministereille ohjeet Bilderbergin kautta. Me omistamme tiedotusvälineet. Me päätämme globaalin talouden suunnan. Me hallitsemme taivasta kemikaalikoneillamme. Me tuhoamme kaupunkeja HAARPilla. Me olemme valta. Aina ja ikuisesti!"
"Kyllä, herra, mutta Yhdysvaltojen senaatti taisi jäädä pois listaltanne."
"Mahdotonta!"

Nuori mies nielaisee ja perääntyy hitaasti.

"Seis. Tämä vaatii kostoa. Tahtoani uhmaavat senaattorit saavat katua. Teemme uuden iskun."

Mies nyökkää innokkaasti. Ainakaan kosto ei kohdistu häneen.

"Kyllä, herrani. Mikä on tahtonne?"
"Valmistelkaa uusi lennokki iskemään ohjuksella."

Mies tekee muistiinpanoja. Armeijan aseiden käyttö on aina spektaakkeli.

"Kyllä. Washingtoniin? Siellä on useita poliittisia kohteita, joissa senaa-"
"Ei, typerys! Kohteen täytyy olla... Teksasin osavaltiossa."
"Aivan. Austinin keskustaan iskevä ohjus tulisi tekem-"
"EI!"
"Armeijan tukikohdan räjäyttämisestä seuraisi valtava paniikki, jos-"
"EI! EI!"
"Herrani, mikä on oikea kohde raivollenne?"
"Sen täytyy olla... lannoitetehdas."
"A-aivan kuten haluatte."

Uhkaava ääni myhäilee.

"Ei minkään miljoonakaupungin lähellä. Pieni kaupunki maaseudulla."
"Ja tuhoamme tehtaan selkeästi ohjuksella, jotta sotatila juliste-"
"Minkälaisia idiootteja tänne lähetetään?"
"Anteeksi, herra."
"Haluan, että tehdas sytytetään ensin tuleen, jotta se näyttää onnettomuudelta. Mahdollisesti tuhopoltolta."

 Nuorukainen ei tiedä mitä sanoa.

"Tietenkin, herra."
"Ja sitten, kun palo on syöksenyt savua ja liekkejä, lähetätte ohjuksen tehtaaseen."
"Eli lavastamme teollisuusonnettomuuden, jotta se ei aiheuta terrorismipaniikkia ja sodan julistuksia?"
"Tietenkin. Miten muuten meitä vastaan äänestäneet senaattori oppisivat."
"Herrani. Meillä on heidän puhelinnumeronsa, jos haluatte uhkaille heitä suoraan."
"En jaksa. Se on helpompaa tällä tavalla."
"Tietenkin. Ihan uteliaisuuttani haluaisin kuitenkin tietää, miten senaattorit tietävät tämän iskun olen kosto heitä vastaan?"
"Älä vaivaa päätäsi, aloittelija. Nämä laskelmat eivät onnistu tavallisilta ihmisiltä."

Mies kumartaa anteeksipyytävästi. Hän poistuu ripein askelin.
Syvä ääni ei malta hillitä itseään.

"Tänään lannoitehdas, huomenna maailma!"