24.10.14

Älykästä suunnittelua yliopistossa

Tätä kauhisteltiin, päiviteltiin ja huokailtiin. Arvostetun yliopiston käytävillä puhuttaisiin älykkäästä suunnittelusta, tuosta Jenkkilästä rantautuneesta jumaluskon boostauksesta. Näin ainakin kuvittelisin väen ennakoineen tilannetta, kun teologian lisensiaatti Rope Kojosen väitöskirjasta väiteltiin keskiviikkona Helsingin yliopistossa. Väitöskirja Intelligent Design: A Theological and Philosophical Analysis on luettavissa netissä. Olin ensimmäistä kertaa seuraamassa miten väitöstilaisuus etenee. Paikka oli komea patsaineen. Harmittaa että jätin kravattini kotiin.

Kojosen uskonnollinen kanta ei minua kiinnosta. Sillä ei ole väliä. Hän osaa käsitellä aihetta sen kaipaamalla neutraalilla tavalla. IDeistejä ja aiheesta väitelleitä tohtoreita/professoreja on haastateltu livenä. Selkeästi alan monipuolista kirjallisuutta on luettu läpi enemmän kuin itse voisin koskaan edes haaveilla lukevani. Arvostan ihan oikeasti Kojosen väitöskirjan tekemiseen tehtyä työtä. Sen lukeminen on minulla vielä kesken. Mielestäni se on huomattavasti informatiivisempaa luettavampaa kuin Discovery Instituten julkaisut.

Väitöskirja ei mitenkään merkitse älykkään suunnitelman sujauttamista yliopistoon siinä mielessä kuin jotkut risuparta-ateistit voisivat sen pelätä olevan. Tai siinä mielessä kuin jotkut kreationistit toivoisivat samaa. Älykästä suunnittelua ja sen suhdetta tieteeseen käsiteltiin ilmiönä. Kojonen on kirjoittanut ja puhuikin siitä miten asiat eivät ole kuten IDeistit väittävät. Esim. tiede ei ole niin sidoksissa darwinismiin ja ateismiin kuin ID-kirjallisuus antaa ymmärtää. Samoin ID:n moraaliargumentit ovat liian dualistisia. Näitä selvityksiä oli ilo kuunnella.


Älykkään suunnittelun, eli intelligent designin, eli ID:n, argumentaatio ei ole pelkästään poliittista aktivismia koulujen opetussuunnitelmien puhdistamiseks jumalattomasta tieteestä. Aivan liian usein evo-piiri työntää ID:n ojaan pelkästään sen uskonnollispoliittisen kampanjoinnin takia. Molemmista leireistä löytyy uppiniskaista väkeä.

Olisi syytä muistaa, että IDeisteillä on myös ne älyn havaitsemiseen tarkoitetut työkalut. Ne eivät itsessään ole uskonnollisia. Ne on tarkoituksella laadittu uskontoneutraaliksi, niin paljon kuin se voi ID-kriitikoita hiertää. Niin ateisti kuin fundamentalisti voivat soveltaa niitä samalla tavalla biologiassa. ID-argumenttien ongelmaksi on jäänyt se, etteivät ne älyntunnistajat tunnu oikein toimivan. Eivätkä biologit sovella niitä tutkimusaiheissaan.

Väitöstilaisuudessa Kojosen opponentti tiedusteli tällaisten tutkimusten perään. Behen IC-argumentti ja Dembskin Complex Specified Information mainittiin. Hän ei ollut onnistunut löytämään näiden ID-työkalujen käyttöä tieteellisissä julkaisuissa. Kojonen vastasi sen johtuvan siitä etteivät biologit usko elämän olevan suunniteltua. Varmasti pätevä selitys ID-tutkimusten puutteelle, mutta toisaalta IDeisteillä on ne omat pro-ID julkaisut (esim. BIO-Complexity ja Evolutionary Informatics Lab). Ongelma säilyy tästäkin huolimatta: kukaan ei näyttäisi soveltavan IDeistien työkaluja biologiassa. Väittäisin sen johtuvan siitä, etteivät ne toimi älyn havaitsemisessa.

Kojonen kuvaili ID:n toimivan tieteessä enemmänkin kuin arkeologia tai poliisityö. Samalla tavalla kuin lajien yhteinen polveutuminen /mennyt tapahtuma) on pääteltävissä nykyisestä aineistosta, olisi elämän suunnitelmallisuus pääteltävissä elämän ominaisuuksista. ID liikkuu tieteen ja filosofian rajalla. IDeistit haluavat ID:n olevan tiedettä, sillä he kamppailevat näkemäänsä ateistista tiedettä vastaan.

Kojonen ja opponentti yhdessä huomauttivat, että ID:llä olisi paremmat mahdollisuudet jos se ei määrittelisi itseään niin epätoivoisesti itseään tieteeksi. Filosofisemmalta kannalta se olisi yhteensopivampi teologisten suuntausten kanssa (esim. Open theism), sekä toimisi periaatteena tutkimuksen tekemisessä. ID voisi menestyä teologiassa eikä jäädä nykyisen kaltaiseksi kuriositeetiksi. IDeistit ja teologit ovat vääntäneet kättä siitä miten ID pitäisi määritellä ja mihin teologiseen suuntaukseen se voisi kuulua. Nykyisessä muodossaan ID päätyy jakamaan osapuolia niin uskovaisten parissa, eikä pelkästään jumalattomien materialistidarwinistien ja luomisuskovaisten välillä. Tilaisuudessa pohdittiin onko teistinen evoluutio kreationismia vai ei. Määritelmiä on liikenteessä niin monta.

Väitöskirja on hyödyllinen. Sen avulla osapuolet pääsevät hieman lähemmäksi hedelmällisempää keskustelua. Kojosen siteeraama Nathaniel C. Comfortin kommentti aiheesta osuu täysin kohdalleen:
“one point on which anti-Darwinists and anticreationists agree is that this is a pitched battle between dogmatic religious fanatics on the one hand, and rigorous, fair-minded scientists on the other. However, which side is which depends on who you read.”

Kojosen panostuksella keskustelua pystyy hahmottamaan neutraalimmin. Palaan aiheeseen luettuani väitöskirjan loppuun asti. Siinä voi kestää.

1 comment:

  1. Moi Juha,

    Oletko ehtinyt tarkistaa sähköpostisi tätä väitöskirjaa koskevan asian suhteen?

    T. Miikka Niiranen

    ReplyDelete