Espanjassa ja Hollannissa sukupuolineutraalin avioliittolakia on seurannut avioliiton arvostuksen väheneminen, mikä näkyy avioliittojen määrän laskussa.
Pintanuuhkaisun perusteella Puolimatkan väittämä pitääkin paikkansa. Avioliittojen määrä on laskenut sen jälkeen kun nämä maat hyväksyivät uuden avioliittolain!
Hetkinen! Miksi tilastot näyttävät, että avioliittojen määrä laski ENNEN uutta avioliittolakia? Espanja hyväksyi tasa-arvoisen avioliiton 2005. Hollanti teki sen 2001. Jos avioliiton suosion lasku johtui homosaation voitoista, niin miksi avioliittojen suosio kuitenkin näyttäisi olevan eurooppalaista tasoa Ranskan, Saksan ja Italian kanssa?
Olivatko Espanjan ja Hollannin heterot ennakoivasti lopettelemassa avioliittoaikeitaan, koska homot tulevat kuitenkin joskus pilaamaan heidän käsityksensä avioliiton pyhyydestä? Avioliittojen suosio näyttäisi olleen laskussa jopa sellaisissa maissa, jotka eivät ole hyväksyneet uusia avioliittolakeja. Jos samaa sukupuolta olevien parien avioliitot karkottavat heterot hääkappeleista, niin vika ei todellakaan ole homoseksuaalien vaan periaatteiltaan heikkojen heteroiden.
Ehkä Puolimatkalle pääsi tapahtumaan huolimaton moka. Ehkä hän ei vaan kirjoittanut tarkempaa perustelua. Ehkä en vain sattunut ymmärtämään miten hän on löytänyt syy-yhteyden esittämälleen asialle. En millään haluaisi väittää, että professori on tietoisesti velmuilemassa yleisölleen. Jos hänellä on jotain perusteluja väitteelleen, niin varmasti ne joskus putkahtavat pinnalle.
Jumala on kertonut Puolimatkalle oikean tulkinnan tilastoista. Kyseessä on uskonnollinen tulkinta, joten todellisuuden kanssa sillä ei tarvitse olla mitään tekemistä.
ReplyDeleteKun tietää, että Raamattua kristinuskon muuttumattomana peruskivenä saa tulkita miten haluaa, ei Puolimatkan johtopäätöksessä ole mitään ihmeellistä.
Espanjassa erolukemia selittää osaltaan 2005 tehty lakimuutos, joka helpotti avioeron ottamista merkittävästi. Hra Ajajan omaksuman logiikan mukaan tämän ilmeisesti pitäisi madaltaa myös kynnystä solmia avioliitto, jota se ei kuitenkaan ole tehnyt. Puolimatkan argumentti seisoo loogisesti näiltä osin.
ReplyDeleteMyös kokonaiskuvan muu tarkastelu puoltaa Puolimatkan argumenttia. Seuraavassa pari muuta homoliitot sallinen maan tilastointia.
1) Espanja (salli homoliitot 2005): samana vuonna kaikkien aikojen avioeroennätys, erotodennäköisyys nousi 1.2 -> 1.7 ja trendi jatkuu. 1990-2010 avioerojen määrä on kaksinkertaistunut.
statinfo.biz
2) Ruotsi (salli homoliitot 2009): samana vuonna kaikkien aikojen avioeroennätys, erojen määrä nousi 21 500 -> 22 300, 2010 edelleen 23 500.
en.wikipedia.org
3) Kanada (salli homoliitot 2005): vuoden 2005 pistettä ei selvästi haluta esittää, mutta 2006 pitkään hyvin stabiilina esiintynyt avioerotahti ylitti 1990-luvun keskiarvon. 1990-luvun puolivälissä vallinnut noin 34 % erotahti nousi yli 42 %:iin. (Jostain syystä kuvaaja on laadittu erittäin laajalle asteikolle, jotta ero ei näkyisi niin selkeästi)
well-being.esdc.gc.ca
Trendi osoittaa säännönmukaisuutta myös Suomen osalta. 2013-2014 solmittujen avioliittojen määrä on yli 20 % alhaisempi kuin 2000-luvulla keskimäärin, ja lasku jatkuu.
Toivoisi Hra Ajajan myös itse esittävän loogisesti päteviä väitteitä tämän kehityksen aiheuttajista. Se voi tietysti olla epäkiitollinen tehtävä, jos kysymys asetetaan vain, ovatko perhearvojen liberalisoituminen lisännyt vai vähentänyt avioliiton arvostusta stabiileimpana perhemallina, ja että millä perusteella tämä kehitys selittäjästä riippumatta olisi yhteiskunnan etu.
Avioerojen määrät ovat nousussa ja avioliittojen suosio laskussa. Näissä ei ole mitään ihmeteltävää. Probleemana on se, että professori ja kumppanit vetävät yhtäläisyysmerkkejä ilmiön ja sukupolven.neut.avioliitto lain välille.
ReplyDelete