Kakku häihin. Siinäpä areena kulttuurisodalle. Sitä käytiin kiivain laukauksin Yhdysvalloissa vuonna 2013, kun kakkumaestro Sweet Cakes by Melissa joutui kiipeeliin. Aikaisemmin asiakkaana käynyt pariskunta päätti hankkia itselleen hääkakun. Pariskunta oli viettänyt yhteistä elämää 11 vuotta. Hääkakku tilattiin hyväksi osoittautuneen Sweet Cakesin pariskunnalta. He ovat Aaron ja Melissa Klein. Edellinen kakku oli hankittu sukulaisen häihin, joten kakun laatuun luotettiin.Valitettavasti häitään suunnitteleva pariskunta oli samaa sukupuolta. He ovat Rachel ja Laurel Bowman-Cryer. Ja kakkumaakarit olivat hartaita konservatiivikristittyjä. Tulevalle hääparille ei suostuttu tekemään kakkua. Perusteluksi tarjottiin leipurien uskonnollista vakaumusta, jonka perusteelle he eivät voisi tarjota palveluaan seksuaalivähemmistön edustajalle. Heillä ei valmisteta hääkakkuja samaa sukupuolta oleville pareille. Tämä johti lyhyeen vuoropuheluun, jossa Aaron siteerasi Vanhaa testamenttia (3. Moos. 18:22).
Palvelemisesta kieltäytyminen oli tietenkin Oregonin osavaltion syrjintälakien vastainen teko. Pykälät tarkastettiin osavaltion Bureau of Labor and Industriesin (BOLI) virkavallan voimin. Yksityinen firma ei saa syrjiä asiakkaitaan ihonvärin, iän, sukupuolen, uskonnon, tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan. Lainsäädännön hienoudet vaihtelevat hieman osavaltioittain, mutta periaate on selvä: pelkästään selkeästi uskonnollinen ei-kaupallinen laitos saisi syrjiä uskonnolliseen vakaumukseen vedoten. Yksityinen firma ei saa samanlaista oikeutta syrjiä asiakkaitaan. Itse virallisessa käsittelyssä keissi olikin selkeästi hääparin puolella. Sweet Cakes määrättiin BOLI:n päätöksessä maksamaan 135 000 dollarin korvaus.
Eikä siinäkään kaikki. Tuorein käänne perusarvokannattajien suunnalta on voivotella Sweet Cakesin menetettyä sananvapautta. Heidän mukaansa oikeus meni ja määräsi kristitylle pariskunnalle sananvapautta rajoittavan gag orderin, eli julkaisukiellon.
The state also slapped a gag order on the evangelical Christian bakers—banning them from speaking publicly about their refusal to participate in or bake wedding cakes for same-sex unions.
“This effectively strips us of all our First Amendment rights,” Mrs. Klein wrote on Facebook. “According to the state of Oregon, we neither have freedom of religion or freedom of speech.”
Kuulostaa kerrassaan rajulta sananvapauden rajoittamiselta. Uskovaisten vainoaminen on totta! Useampi uskovaisten julkaisu toisti tämän sananvapausskandaalin sivuillaan.
Paitsi ehkä kyseessä olikin hieman eri asia? Kyseessä on osavaltion lakien noudattaminen. Tuorein määräys (yli sata sivua pykälätekstiä) on siis vain muistutus pariskunnalle siitä, että heidän yrityksensä on noudatettava osavaltion lakia. Yksityisyrittäjät eivät saa mainostaa tai tuoda ilmi yrityksenä, että he syrjivät asiakkaitaan syrjinninvastaisia lakeja rikkoen. Sama pykälä estää liikkeitä käyttämästä "vain valkoisille" kylttejä. Sweet Cakesin pariskunta ilmoitti oikeudenkäynnissä ja sen jälkeekin, että he jatkaisivat syrjintää asiakkaiden seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Yksityishenkilöinä he toki saavat puhua homouden syntisyydestä ja avioliittoinstituution romahtamisesta vaikka huru mycket. Juuri tällaisia haastatteluja pariskunta onkin antanut lehdille (esim. Today Christian artikkeli aiheesta). He jatkaisivat liikkeessään syrjintää kaikesta huolimatta.
BOLI voisi vaihtoehtoisesti jatkaa uusien laskujen lähettämistä Sweet Cakesille lain rikkomisesta. Sen sijaan he kuitenkin määräävät pariskunnan noudattamaan lakia. Snopes esittelee nämä olennaiset lainaukset BOLI:n päätöksestä. Lisään siihen vielä tämän kuvakaappauksen päätöksen sivulta 30.
Ennakkotapausten, osavaltion ja liittovaltion lakien perusteella Sweet Cakesin tapaus on selvä. BOLI:n päätös on lakien mukainen. Kyse ei ole hääkakusta tai pariskuntien avioliitoista. Liikkeet eivät saa kieltäytyä palvelemasta asiakkaan seksuaalisen suuntautumisen takia.
Kakkugaten tarkastelu tulee varmasti jatkumaan, sillä Sweet Cakes ei ole ainoa paikka joka välttämättä haluaa syrjiä asiakkaitaan. Sinällään myös erikoista, että tässä tapauksessa kiistan molemmat osapuolet olivat uskovaisia ihmisiä. He vain uskoivat eri tavalla. Yksi asia on ainakin varma.
Ja mikä oli kanta väitettyyn sananvapauden rajoittamiseen, tapahtuiko sitä? Käsitän analyysisi siten, ettei tapahtunut, koska kenenkään ei tarvitse kuunnella rasistista pas*aa, tai jotain. Ehkä Mr Ajaja tarkentaa.
ReplyDeleteAnomuumi lienee idiootti. "Ja mikä oli kanta väitettyyn sananvapauden rajoittamiseen, tapahtuiko sitä?" Kysymys on siitä että onko USA rajoittanut sananvapautta jotenkin. Esimerkiksi saako herjata ja olla rasisti.
ReplyDeleteNähdäkseni ei. Sillä näiden kakkumaakareiden mielipide on ilmaistu. Se mitä tässä rajoitetaan ei ole se, että he eivät saisi ilmaista mielipiteitään vaikka internetissä. Hyvin tarkassa kontekstissa mielipiteen mukaan toiminta ja tätä laitonta toimintaa puolustelevien uskonnonvapauksiin vetoaminen on sitten irrelevantisoitu ja kielletty. Suomessakin esimerkiksi rikokseen kannustaminen katsotaan rikokseksi. Onko tämä sananvapausrikos? Jollain hyvin absurdilla ja triviaalilla tavalla kyllä.
Millään relevantilla tavalla? No hitot on. Yleisesti ollaan katsottu että sananvapautta on lähestyttävä vaikka Rawlsilaisella tavalla. Eli siten että "jokaisella on lupa sanoa mitä haluaa kunhan ei rajoita muiden vastaavaa oikeutta". Nämä kakkumaakarit haluavat rajoittaa muiden vastaavaa oikeutta joten heillä ei ole lupaa sanoa mitä tahansa missä tahansa. Ei ole kyse "vastaavasta oikeudesta" koska mukana on juuri homojen toiminnan sensuuri (asiointi ei-uskonnollisessa yrityksessä esimerkiksi) ja tuomitseminen. "Suvaitsevaisuuden suvaitseminen" on tässä mielessä epäasiallinen ja perustuu hyvin keinotekoiseen ja väkisinluotuun sananvapauden määrittelemiseen. Ei sisällä ristiriitaa. "On kauheaa että on homoja meidän kaupassa" on vapauden rajoitus. Eli kyseessä on vapautta rajoittava sensuristinen aktio by definition. Ja tämän vuoksi takana ei ole edes filosofista ongelmaa. Saati käytännön.