Pahislaisen raportti skientologien saarnasta

Vasta hiljattain huomasin, että sähköpostiini on tullut kutsuja skientologilta. Lahden toimipisteessä olisi tarjolla sunnuntaisin klo 10:00 saarnoja skientologiasta. Valitettavasti olen laiska ihminen. Haluaisin myös nauttia vapaapäivästäni. Matka Toijalasta sinne ja takaisin pelkän skientologien saarnan takia ei ole vaivan arvoista. Onneksi lähistöllä oli asialle omistautunut pahislainen, eli blogini seuraaja.

Pahislainen uhrautui ja uskalsi mennä paikalle kuuntelemaan. Lainaan hänen raporttiaan:


Tuo salaperäinen paikka on aina kiinnostanut minua ja nyt kun kerrankin satuin olemaan kaupungissa, päätin mennä seuraamaan toimintaa sivusta. Tässä pieni raporttini vierailusta.

Saavuin vartin etuajassa Lahden dianetiikkakeskuksen edustalle ennen messua. Ovia tuli avaamaan iältään vanhemmanpuoleiset mies ja nainen. Kysyin heiltä: "Onko täällä jokin scientologien tilaisuus, jos saisi tulla kuuntelemaan?". Kumpikin vaikuttivat hyvin epäluuloisilta. "Keneltä sinä olet sellaista kuullut?", kysyi mies minulta. "Erään tutun kautta.", vastasin ja kysyin uudelleen, jos voisi hetkeksi tulla katselemaan tiloja ja kysymään muutaman kysymyksen aiheeseen liittyen. Hieman vastahakoisesti mies laski minut sisään ja kiitin häntä.

Minulla oli tuon miehen kanssa vartti aikaa keskustella scientologiasta siinä ennen messua. Kysyin, onko skientologia uskonto vai millaiseksi hän sen määrittelisi pääpiirteittäin. Sain hyvin ympäripyöreän vastauksen: "Minulla on oma käsitykseni ja sinulla omasi. En lähde mitenkään karkeasti määrittelemään, mistä scientologiassa on kysymys, koska siihen ei riittäisi aika. Sinun kannattaa tutustua suoraan kirjallisuuden kautta siihen.". 

Kerroin olevani avoimin mielin liikenteessä enkä ollut tullut tuomitsemaan heitä. Selvästi tunnelma kepeni tästä ja heitin kysymyksen, "Mikä merkitys teille tuolla ristillä on? Tämähän ei ole kristinuskoa vai kuinka?". Mies vastasi "Ei ole. Se symboloi kahdeksaa prinsiippiä (ristin taustalla olevan tähden sakarat mukaan luettuna). Yksi niistä on rakkaus (jne.).". En nyt tässä muista, mitä muut sakarat tarkoittivat. Tässä vaiheessa mies lipsautti lopulta sanan "uskonto" scientologian yhteydessä. Kysyin häneltä uudelleen "Eli tämä on siis uskonto?". Sain jälleen ympäripyöreän vastauksen, mutta selväksi tuli, että juuri uskonnoksi myös hän sen jäsenenä ymmärtää. Kysyin häneltä myös "Uskovatko scientologit jumalaan?" ja hän vastasi "Kyllä.". Tämä oli aivan uusi tieto minulle, sillä olin olettanut, että scientologit ovat ateisteja tai agnostikkoja.

Seuraavaksi mies ryhtyi esittelemään aiheen kirjallisuutta. Kirjojen kannet olivat täynnä tulivuoria ja yhdessä oli kuva jumalan näköisestä miehestä (ohessa oleva kuva). Kannessa luki "Etiikka" ja jotain muuta tekstiä. Kohta alkoikin jo messu, johon sanoin osallistuvani mielelläni. Tässä vaiheessa myös muita ihmisiä asteli sisään ovesta. Porukkaa oli kasassa minun lisäkseni viisi ja henkilöt olivat iältään keski-ikäisiä tai sitä vanhempia yhtä teinityttöä lukuun ottamatta. Tunnelma oli melko vaivaannuttava edelleenkin eikä kukaan minua omasta aloitteestaan tervehtinyt. Yritin kuitenkin olla mahdollisimman kohtelias. 

Messuhuone oli hyvin pieni. Olisikohan sillä ollut kokoa n. neljä kertaa viisi metriä. Juuri ja juuri mahduimme kaikki sinne istumaan puhujanpönttöineen, jossa koreili tuo samainen ristin ja tähden muodostama symboli, josta oli aiemmin puhetta. Messu alkoi ilmeisesti L. Ron Hubbardin säveltämällä musiikilla, joka oli juuri sitä muovista hissijazzia, jota olin joskus aiemminkin kuullut. Istuin takapenkkiin ja yritin pitää matalaa profiilia.

Tämä samainen mies, jonka kanssa olin aiemmin keskustellut, astui puhujapöntön taakse. Hän kertoi aluksi muille, että mukana on yksi uusi henkilö, minua tietenkin tarkoittaen. Oloni oli vähintäänkin ulkopuolinen, kun kukaan ei vieläkään edes vilkaissut minuun päin.

Messun pääaiheena oli etiikka. Mukanani ei ollut muistiinpanovälineitä, mutta en olisi niillä mitään tehnytkään. Sen verran sekava saarna oli kaiken kaikkiaan. Käsitteinä villisti sekaisin menivät moraali ja etiikka. Kuulemma eettisintä elämässä on hengissä pysyminen ja oikeiden valintojen tekeminen. Esimerkkinä epäeettisestä käytöksestä mainittiin päihteiden käyttö, "epäsopivat" seksisuhteet, varastaminen ja niin edelleen. Aikalailla samat asiat siis nousivat esiin, kuin muissakin uskonnoissa. 

Jossain puolessa välissä korvaani särähti esimerkki naisesta, joka pettää miestään pomonsa kanssa. 50-lukulaista moraalikäsityksiä vilisi myös käsitteissä "rodun pettäminen" yms.. Rivien välistä oli luettavissa valkoisen rodun ylivertaisuus, vaikka välissä mainittiinkin kaikkien ihmisten olevan tasa-arvoisia. 

Puolituntiseksi luvattu messu venähtikin 50-minuuttiseksi. Vilkuilin viimeiset 20 minuutta kelloa jo melko turhautuneena. Onkohan tämä jokin taktinen veto venyttää näitä messuja luvattua pidemmiksi vai miksi näin on, ajattelin. 

Messu loppui vihdoinkin ja lopuksi kaikki nousivat seisomaan lukemaan eräänlaisen "uskontunnustuksen", jossa myös jumala-käsite nousi esiin. Loppu oli jotakuinkin ihmisarvoa ja toisia ihmisiä kohtaan kunnioitusta korostavaa. Melkein samaa siis, kuin esimerkiksi kristinuskossa. Lopuksi yksi scientologeista laittoi jälleen Hubbardin hissijazzit soimaan. 

Kysyin ennen lähtöäni, että saisinko mukaan jotain ilmaista luettavaa aiheesta. Hän antoi minulle esitteen Hubbardin kirjoista ja mainosti samalla hyllyssä muoveissa olevia paksuja eepoksia. Kiitin kaikesta ja lähdin bussiin.

Onko teillä jotain kysyttävää? Aluksi minua jännitti mennä paikalle, koska en tiennyt juuri mitään siitä, minkälaista scientologien toiminta on Suomessa. Ihmiset olivat tavallisenoloisia, mutta selväksi tuli, että salassa pidetään monia asioita scientologiaan liittyen. Kanssani keskustellut mies ei esimerkiksi suostunut kertomaan, miten paljon scientologeja on Suomessa.

Suuri kiitos tälle pahislaiselle. Hän ja muut pahislaiset ovat valppaina ja valmiina perehtymään vastaaviin tilaisuuksiin. Voit liittyä pahislaisiin Paholaisen asianajaja -facebook-ryhmässä.