Professori Tapio Puolimatka purkautui tunteistaan Uusi Suomi -blogissaan. Tuo tunne on huolestuminen. Huolestuminen lasten tulevaisuudesta. Avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi tuhoaa niin monta asiaa heidän elämässään. Seuraavan sukupolven on vartuttava yhteiskunnassa, jossa ei enää välitetä perheen yhtenäisyydestä. Puolimatka luettelee useita uhkakuvia uuden avioliittolain tuomasta heikommasta tilanteesta. Tuttuun tyyliin Tapsa turvautuu tutkittuun tietoon:
Yhteiskuntatieteen tutkimustulokset antavat aihetta uskoa, että lasten pahoinvointi tulee lisääntymään lain seurauksena. Yksi yhteiskuntatieteen kaikkein vahvimmin todistetuista tosiasioista on, että lapsen paras koti on biologisen äitinsä ja isänsä eheässä avioliitossa. Biologisen isänsä ja äitinsä kodissa kasvaneilla nuorilla aikuisilla on vähiten ongelmia ainakin seuraavilla ulottuvuuksilla: (a) terveys, kuolleisuus ja itsemurhariski, (b) tunne-elämän terveys (ahdistuneisuus, masennus), (c) huumeiden ja alkoholin käyttö, (d) rikollisuus ja pidätykset, (e) köyhyys, (f) koulutus ja työelämään osallistuminen, (g) seksuaalisen identiteetin kehitys, teiniraskaudet, avioliiton ulkopuoliset raskaudet, altistuminen seksuaaliselle hyväksikäytölle, (h) avioerojen määrä. (Marks 2012: 735−736.)
Viitteenä se tuttu Loren Marksin Same-sex parenting and children’s outcomes: A closer examination of the American psychological association’s brief on lesbian and gay parenting paperi.
Tapsan tulkinta on hieman outo. Lasten pahoinvointi tulisi muka lisääntymään siitä, että samaa sukupuolta oleville pareille tarjotaan mahdollisuus yhtä hyvään turvaan ja oikeuksiin yhteiskunnan lakipykälissä kuin muille heteropareille. Marksin vertailussa selvisi, että parasta lapsille olisivat vanhemmat, joilla on vakaa ja eheä avioliitto. Ja tuollaista vaihtoehtoa ei ole aikaisemmin tarjottu sateenkaariperheille. Yhteiskuntaamme muutetaan kohti tuota parempaa tilannetta tällä uudella avioliittolailla. Joten miten ihmeessä nais- ja miesparien lapsien elämä hankaloituu siitä, että heidän vanhempiensa elämä helpottuu Suomessa? Tähän en sitten millään kirveellä, sorkkaraudalla tai vainukoiralla saa vastausta Aito Avioliitto -väen suunnalta.
Kaikkein olennaisinta Marksin paperissa on kuitenkin se mitä paperista ei voi päätellä. Perheiden vertailusta ei voida vielä päätellä toisten perhemuotojen paremmuutta. Kuten Ilkka Salo muistuttaa blogissaa; Marks itse toteaa sen siellä paperissa:
We now return to the overarching question of this paper: Are we witnessing the emergence of a new family form that provides a context for children that is equivalent to the traditional marriage-based family? Even after an extensive reading of the same-sex parenting literature, the author cannot offer a high confidence, data-based “yes” or “no” response to this question. To restate, not one of the 59 studies referenced in the 2005 APA Brief (pp. 23–45; see Table 1) compares a large, random, representative sample of lesbian or gay parents and their children with a large, random, representative sample of married parents and their children. The available data, which are drawn primarily from small convenience samples, are insufficient to support a strong generalizable claim either way. Such a statement would not be grounded in science. To make a generalizable claim, representative, large-sample studies are needed—many of them (e.g., Table 2).Ehkä paremmalla ja kattavammalla jatkotutkimuksella tuollaista voidaan vihdoinkin päätellä. Mutta toistaiseksi tutkimuksen valossa ei voida julistaa sitä mitä Puolimatka on niin useasti vihjaillut kirjoituksissaan.
Miten Tapsa sitten kuvittelee tuon perheiden pahoinvoinnin lisääntyvän sukupuolineutraalin avioliittolain aikana?
Miten sitten uusi avioliittolaki vaikuttaa lapsen asemaan?
No niin! Nyt päästään asiaan!
Määrittelemällä avioliitoksi samaa sukupuolta olevan parisuhteen, jonka rakenne aina erottaa lapsen joko biologisesta isästään tai äidistään, uusi avioliittolaki lähettää perheen yhtenäisyyttä hajottavan viestin, jonka mukaan lapsi ei välttämättä tarvitse isää tai äitiä.
Välittämättä avioliittolaista se laki on kuitenkin tarkoitettu aikuisille, jotka ehkä voivat myös hankkia lapsia avioparina. Suomen lait ovat jo sallineet lapset samaa sukupuolta oleville pareille (jopa ennen rekisteröityjä parisuhteita), joten Puolimatkan ja matkakumppaneiden varoituksien olisi pitänyt toteutua jo ennen sukupuolineutraalia avioliittolakia. Yhteiskuntamme on jo hyväksynyt vuosien ajan, ettei lapsi tarvitse isää tai äitiä. Olen melko varma siitä, että AA-väki ymmärtää tämän, mutta kamppailussa on keskityttävä nykyiseen viholliseen. Korjaan. He keskittyivät siihen viholliseen, mutta hävisivät kamppailun. Kuten vuoden kuluttua tapahtuu uuden avioliittolain astuessa voimaan.
Sukupuolineutraalin oletuksen mukaan sukupuolten toisiaan täydentävyydellä ei ole merkitystä, vaan mies ja nainen − isä ja äiti − ovat korvattavissa. Riskinä on se, että kun yhä useammat ihmiset omaksuvat nämä epätodet käsitykset, heidän sitoutumisensa lastensa kasvattamiseen heikkenee ja perheitä hajoaa. Perhe-elämän yhtenäisyyden ja vakauden heiketessä lasten pahoinvointi lisääntyy.
Tämä on siis se suuri yhteiskuntakoe, joka uhkaa lapsiperheitä. Vanhemmat eivät enää välitä lapsistaan, koska homot pääsevät naimisiin. Jätän lukijan omien synapsien pääteltäväksi onko uhka millään tapaa realistinen. Itse en onnistunut näkemään sitä sellaisena.
Mitäpä olisi Tapsan teksti ilman veikeää vertausta. Naimisiin menevät parit eivät enää elä entiseen tapaan sitovassa suhteessa, koska:
Avioliitosta tuli tämän lain myötä sitovuudeltaan muita yhteiskunnallisia sopimuksia heikompi: putkimiehen kanssa tehtyä sopimusta ei voida purkaa ilman perusteita, avioliiton sen sijaan voi.
Voiko pelkkä lain muuttaminen oikeasti muuttaa perheiden haluja pysyä yhdessä tuolla tavalla? Puolimatkan mukaan voi. Avioliittolain muutoksien huonot seuraamukset nostetaan pöydälle avioerojen helpottamisen muodossa.
Tämän takia avioliiton muuttaminen sukupuolineutraaliksi on myös erittäin haitallista.
Avioliittolain eroamista koskevan muutoksen ajateltiin helpottavan vaikeiden, usein väkivaltaisten avioliittojen purkamista ja jättävän muut avioliitot ennalleen. Toisin kuitenkin kävi. Kun puolison hylkääminen lainmuutoksen myötä tuli juridisesti helpommaksi, tuli eroaminen lain opetusvaikutuksen seurauksena myös psykologisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi.
Puolimatka päättää kirjoituksensa näiden neljän uhkakuvan muodossa:
Sukupuolineutraali avioliittolaki murentaa pohjaa ainakin neljältä keskeiseltä avioliittonormilta:
(1) Uusi avioliittolaki murentaa pohjaa periaatteelta, että avioliiton tehtävänä on suojella äidin, isän ja lasten kolmoissidosta ja tehdä lapselle mahdolliseksi kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa.
(2) Sukupuolineutraali avioliitto murentaa sukupuolten toisiaan täydentävyyden periaatetta sekä puolisoiden että heidän hoidossaan kasvavien lasten kannalta.
(3) Uusi avioliittolaki vie pohjaa moraaliselta vakaumukselta, että lapset ovat itseisarvoisia olentoja. He eivät ole vanhempiensa tarpeita palvelevia keinotekoisia tuotteita, joihin vanhemmilla on oikeus.
(4) Sukupuolineutraali avioliittoajattelu murentaa pohjaa normilta, jonka mukaan avioliitossa on keskeisesti kyse lasten hyvinvoinnista ja vasta toissijaisesti aikuisten haluista ja tarpeista.
Näin sukupuolineutraali avioliittolaki vie pidemmälle sitä avioliittokäsityksen muutosta, joka alustavasti näkyi jo avioerolain muutoksessa. Heikentämällä avioliiton vakautta se lisää lasten pahoinvointia.
Jäämme odottamaan tuota luvattua perheiden pahoinvoinnin lisääntymistä. Onneksi meillä on vuosi vuodelta lisää yhteiskuntakokeita tuolla maailmalla, kun avioliittolakeja muutetaan eri valtioissa sukupuolineutraaliksi.
Blogikirjoitukseen oli pääsy kielletty. Googlen cachesta vielä löytyy.
ReplyDeletehttp://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213129-sukupuolineutraali-yhteiskuntakoe-lapsilla
Kirjoitus on poistettu jo toisen kerran. Ehkä Tapio hioo ja kiillottaa sitä lisää ja julkaisee uudelleen. Tarkkaillaan tilannetta.
ReplyDeleteKolmas profeetallinen ilmestys tapahtui Seurakuntalainen-lehdessä:
ReplyDeletehttp://www.seurakuntalainen.fi/blogit/sukupuolineutraali-yhteiskuntakoe-lapsilla/
Profeetta Tapsa poisti Seurakuntalainen-nettisivuston kirjoitukseensa tulleet kommentit ja kirjoitti ilmestykseensä oman Loppukommentin. Siinä Tapsa puolustelee sensuuritoimiaan sillä, etteivät Uuden Suomen ja Seurakuntalaisen kommentoijat ymmärrä perhetutkimuksen nykytilaa; kaikki ne tieteelliset tutkimukset, jotka eivät tue Tapsan omia mielipiteitä, eivät ole tieteellisiä tutkimuksia, vaan osa homoaktivistien katalaa, kansainvälistä salajuonta perheen ja yhteiskunnan murentamiseksi.
ReplyDeleteLopuksi Tapsa mainostaa Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kustantamaa pamflettiaan vuodelta 2014, jota hän ei sentään kehtaa kutsua tutkimukseksi - ainakaan suoraan.
Puolimatka jaksaa jauhaa samaa vanhaa vastenmielistä paskaa: homoseksuaalit eivät ole vain huonompia vanhempia kuin heterot, vaan suorastaan haitallisia sekä lasten että yhteiskunnan kannalta.
ReplyDeletePäivän areenavinkki: Uskossa olevat -dokumenttisarja
http://areena.yle.fi/1-3082292
12-osainen dokumenttisarja Uskossa olevat kertoo Suomessa asuvista ihmisistä, jotka elävät eri tavoin aktiivista uskovan elämää. Vaikka moni uskoo jumalaan ja muihin yliluonnollisiin voimiin, näistä asioista puhutaan harvoin. Mihin me uskomme? Miksi me uskomme? Kuinka usko ja hengellisyys vaikuttavat ihmiseen?
"Puolimatka jaksaa jauhaa samaa vanhaa vastenmielistä paskaa: homoseksuaalit eivät ole vain huonompia vanhempia kuin heterot, vaan suorastaan haitallisia sekä lasten että yhteiskunnan kannalta."
ReplyDeleteNäin Puolimatka ei ole sanonut. Se on omaa tulkintaasi. Se mikä on yhteiskunnan kannalta haitallista on avioliiton painottaminen yhä enemmän aikuisten oikeuksille. Heterot ovat ihan itse saattaneet avioliiton tähän tilaan ja vieneet sitä aikuisten oikeuksien suuntaan jatkuvasti. Vahingollista on myös sen viestittäminen, että aikuisten tarve ja oikeus saada lapsia, on tärkeämpi kuin lapsen oikeus omaan isään ja äitiin. Tai että heterovanhemman tarve pysytellä lapsensa elämästä erillään on tärkeämpi kuin vastuun kantaminen.
Tässä ei kritisoida vain homoja, vaan myös niitä heteroita, äitejä ja isiä, jotka antavat lapsiaan pois homo- ja lesbopareille, jäävät "etävanhemmiksi", "naapurin sediksi" tai jättäytyvät lapsen elämästä pois kokonaan.
Missään nimessä kritiikki ei koske pelkästään tai edes ensisijaisesti homoja ja sateenkaariväkeä.
Tapio Puolimatka on täysin oikeassa siinä, että aiemmin avioliiton antama viesti oli isän, äidin ja lasten välinen side, sen tärkeyden painottaminen ja siihen liittyvä vastuu aikuisille, ja oikeus isään ja äitiin lapsille.
ReplyDeleteTämä on muuttunut. Ja on myös selvästi nähtävissä, pelkästään keskusteluissa, että kun halutaan muuttaa avioliittolakia, painotetaan aikuisten oikeutta mennä naimisiin. Ja avioliitto katsotaan tarpeelliseksi vain niin kauan kuin se tyydyttää aikuisten tarpeita. Tämä on todellisuutta heteroavioliitoissa, yhä enemmän.
Ja kun vaatimukset saada lapsia parisuhteeseen kasvavat ja saavat uusia muotoja (miesparien tarve yhdenvertaiseen oikeuteen saada lapsia odottaa esiintuloa) Yhä etäämmäs siirtyy se ihanne, että isän ja äidin tulisi olla läsnä lapsen elämässä.
Tapio Puolimatka on aiemmin useasti painottanut ettei ole kyse siitä, että "homot tai lesbot olisivat huonompia vanhempia", vaan ihanteesta, että lapsi saisi kasvaa isänsä ja äitinsä hoidossa. Tämän pitäminen tärkeänä ei ole vihaa ketään kohtaan.
Ja tulkintoja tehdessä olisi todelal syytä olla varovainen. Vaikka miten haluaisi ajatella, että jokainen avioliittolain vastustaja on paha ja kiero, olisi parempi käyttää suoria sitaatteja kuin esittää omat tulkintansa toisen sanomana tai päänsisäisinä ajatuksina tai todellisena tarkoituksena.
"Missään nimessä kritiikki ei koske pelkästään tai edes ensisijaisesti homoja ja sateenkaariväkeä."
ReplyDeleteOvatko Tapsan tähtäimessä homoseksuaaleja enemmän yksinhuoltaja- ja avioerovanhemmat? Vaiko kenties avio- tai siviiliavioliittolaiset? Vaiko muut kuin tosikristityt vanhemmat yleensä?
"Tapio Puolimatka on aiemmin useasti painottanut ettei ole kyse siitä, että "homot tai lesbot olisivat huonompia vanhempia", vaan ihanteesta, että lapsi saisi kasvaa isänsä ja äitinsä hoidossa. Tämän pitäminen tärkeänä ei ole vihaa ketään kohtaan."
ReplyDeleteNo onpas merkillinen tulkinta, kun Puolimatka on suureen ääneen hehkuttanut tieteellisen tutkimuksen todistavan että homoperheissä asiat on huonommin. Nää Puolimatkan ajatukset onkin sellainen kaleidoskooppi, että tulkinta muuttuu riippuen mistä kulmasta niitä lähestyy.
Missä on Puolimatkan kirjoitukset avioeroja, yksinhuoltajia, huostaanottoja ja uusperheitä vastaan? Aivan. Puolimatka ohittaa nämä asiat, koska heterot ainakin yrittävät toteuttaa heteroperheen ihannetta. Homoperheet ovat siis haitallisia periaatteen takia, ei käytännössä.
Puolimatka kirjoittaa näin: "1970- ja 1980-luvuilla useimmissa länsimaissa (Suomessa vuonna 1987) tehtiin avioliittolakiin muutos, jonka mukaan avioliiton purkamisen edellytyksenä ei enää ollut puolison syyllistyminen vakavaan rikkomukseen avioliittoa vastaan, vaan avioero voitiin myöntää kumman tahansa puolison hakemuksesta ilman erityisperusteita. Avioero ei edellyttänyt molempien osapuolten suostumusta, vaan kumpi tahansa puoliso saattoi yksin hakea eroa ja saada sen voimaan."
ReplyDeleteIlmeisesti hän haluaa palata aikaan, jolloin avioerot käsiteltiin käräjillä ja jompi kumpi puolisoista tuomittiin syylliseksi avioliiton tuhoamiseen. Tämähän kuulostaa todella hienolta! Miksei Puolimatka sano saman tien suoraan, että lainsäädännön tulee palata vuotta 1917 edeltäneeseen tilaan, jolloin kaikki vihkimiset olivat kirkollisia?
Kun sinkku adoptoi lapsen, niin mistä Tapsa tietää onko sinkku homo vai hetero (tai aseksuaali)?
ReplyDeleteKyseleekö Tapsan sen lapsen kanssa tulevalta äidiltänsä lomakkeella?
Vrt. Abu-Hanna.