Viime vuosina Bangladeshin kansantasavallasta on kantautunut erittäin huonoja uutisia. 2013 saimme kuulla, että bloggaajia on pidätetty. Syynä uskonnollisten tunteiden loukkaaminen. Eivätkä he olleet kirjoitelleet mitään "Allah oli pedofiili" tasoista kamaa, vaan kritisoineet maansa ääripään imaameja, yrittäneet puolustaa uskonnottomien oikeuksia, kritisoineet uskostaan luopuneiden tappamista ja muutenkin näpytelleet moderneja ajatuksia näppäimistöllään. Se ei ollenkaan sopinut Hefazat-e-Islam Bangladesh ryhmälle, joka alkoi vaatimaan oikeustoimia bloggaajia vastaan. Hallitus muodosti komitean kamppailemaan tätä jumalanpilkaksi väitettyä kirjoittelua vastaan. Kritiikkiä esittäneitä blogeja poistettiin netistä.
Olisipa toimet jääneet pelkästään tuohon, mutta jotkut kansalaisaktivistit päättivät murhata bloggaajia. Ahmed Rajib Haiderin kimppuun hyökättiin joukolla vuonna 2013. Muita tappavien hyökkäyksien kohteiksi joutuneita kahden viime vuoden aikana ovat olleet Shafiul Islam, Avijit Roy, Oyasiqur Rhaman, Ananta Bijoy Das, Niloy Neel, ja Faisal Arefin Dipan.
Viimeisin uhri on 28-vuotias opiskelija Nazimuddin Samad. Kolme tai viisi miestä hakkasi häntä veitsillä ja viimeistelivät tekonsa ampumalla Samadia päähän. Karkuun juostessaan miehet huusivat "Allahu akbar".
Samadin ystävien mukaan häntä oli uhkailtu nimettömillä puheluilla. Uhkailijat vaativat, ettei hän enää kirjoittaisi Facebookissa. Kirjoituksissa argumentoidaan sekularisaation puolesta ja kritisoidaan radikaalia islamia. Samad oli avoimesti ateisti.
Tappajien jäljittäminen poliisien toimesta ei ole virkavallan korkein prioriteetti. Edellisinä vuosina arvovaltaiset tahot kommentoivat, että kirjoittelu itsessään olisi jotenkin tarkkailun arvoista. Hienovaraisesti he antava ymmärtää uhrien olevan jollakin tapaa syyllisiä kohtaloonsa. Ja niin kävi tälläkin kertaa.
Muutama päivä murhan jälkeen maan sisäministeri Asaduzzaman Khan kertoi miksi kansalaisia tapetaan. CNN-kanavalle antamassaan haastattelussa Khan sanoi: "bloggaajien pitäisi hillitä kirjoitteluaan. Maamme on sekulaari valtio. Haluan sanoa, että ihmisten pitäisi varoa satuttamasta ketään kirjoittamalla mitään mikä loukkaa uskontoa, mitään ihmisten uskomuksia, ketään uskonnollisia johtajia."
Väkivaltaan turvautuminen todistaa kaikille osapuolille, ettei kritiikin kohde pysty mitenkään loogisesti perustelemaan toimiaan tai kantaansa. Jos he pystyisivät, niin heidän ei tarvitsisi turvautua väkivaltaan. Mutta taikauskoon, perimätietoon ja muutenkin epäluotettavien uskomusten fanaattinen kannatus ei kanna pitkälle. Bangladeshilla on vielä pitkä matka polulla kohti sivistysvaltiota.
No comments:
Post a Comment