Korkein oikeus ja hattivattipippelit

Jossain Suomessa on suljettu ja salainen yhteisö. He ovat hattivatteilijat. He elävät kylän kokoisena yhteisönä. Poissa tavallisen kansan silmistä. Elintavat ovat vaatimattomat. Moraalioppi on ihan peruskauraa muiden uskonnollisten yhteisöjen tasolla. Mutta ero muihin onkin siinä, että hattivatteilijaksi pääsee vain todistamalla uskonnollisen vakaumuksen. Omistautuminen hattivatteilun oppien noudattamiseen edellyttää rituaalia. Sillä todistetaan miehen kuuluvan ja haluavan osaksi yhteisöä.

Rituaalissa miehen penikseen niitataan kaksi terästappia edustamaan hattivatin silmiä. Peniksen iho tatuoidaan kokonaan valkoiseksi. Näin luotua hattivattia esitetään kuukausittain hattivatteilun palvelusmenoissa. Se on kaunis ja ainutlaatuinen tapa ilmaista uskontoaan. Minullekin tulee tippa linssiin, kun ajattelen sitä hattivattien heilumista. Mutta olen jo paljastanut liikaa siitä mitä tapahtuu blogini fanitapaamisissa.

Täysin ymmärrettävistä syistä hattivatteilun pariin otetaan vain sellaisia miehiä, jotka kykenevät tekemään siihen vaadittavan päätöksen kehonsa muokkaamisesta. Vaatiihan liittymisrituaali operaatioita, joissa on aina tulehdusriskit. Ja tulehdukset tai muut komplikaatiot sillä alueella voivat tehdä pysyvää tuhoa. Joku hattivatteilulle omistautunut mies voi joskus irtaantua virallisesta hattivatteiluyhteisöstä, ja alkaa tehdä näitä muutoksia juuri syntyneen poikansa penikseen. Onneksi lapsia ei altisteta tälle hattivattilahkon riskille.

Paitsi ehkä altistetaan, jos seuraamme mitä maamme Korkein oikeus (KKO) kirjoittelee lasten sukupuolielinten silpomisesta. Tuoreet ennakkopäätökset puoltavat vanhempien (tai toisen vanhemman) oikeutta leikkauttaa lapsensa sukupuolielimiä. Suosittelen sinua lukemaan oikeusneuvos Liisa Mansikkamäen, Marjut Jokelan, Jukka Sippon, Tuula Pynnän ja Jarmo Littusen kirjoittamat ratkaisut.

Sukupuolielimiä leikellään sen ikäisiltä pojilta, jotka eivät edes kykene vielä päättelemään mitä uskontoa heidän vanhempansa kannattavat tai miten heidän pitäisi uskoa mihinkin jumalolentoon. Nykyisessä tilanteessa lapselle ei aina edes anneta tilaisuutta päättää haluaako hän leikkauttaa pippeliään. Ehkä haluaisi. Ehkä ei. Mutta vaihtoehtoa ei anneta.

Tämä lupaa hyvää tulevan kannalta, sillä Korkeimman oikeuden perusteluilla saamme hattivatteilun ilosanoman asennettua myös poikalapsien jalkoväleihin. Sitten joskus tulevaisuudessa voimme vedota KKO:n ratkaisussa kirjoitettuihin kohtiin. Niihin kohtiin, joissa poikalapsen esinahan leikkaaminen pois on perusteltua, jotta lasta ei syrjittäisi hänen vanhempiensa uskonnollisessa yhteisössä. Samoin lapsen kulttuurillinen ja uskonnollinen identtiteetti voidaan vahvistaa lapsena tehdyillä leikkauksilla. Näissä tapauksessa Korkein oikeus katsoi lapsen edun kannalta tärkeämmäksi, että lapsen sukupuolielimiä leikellään kuin jätetään leikkaamatta, jos lapsen vanhemmat ja suku edellyttävät leikkaamista yhteisöön kuulumiseksi.

17. Korkein oikeus katsoo, että kulttuurisista syistä tehtävällä ympärileikkauksella voi olla samankaltaisia myönteisiä vaikutuksia leikattavan pojan oman identiteetin ja sosiaaliseen yhteisöön kuulumisen kannalta kuin jos toimenpiteeseen ryhdyttäisiin uskonnollisista syistä. Lapsen kiinnittymistä osaksi sukuaan ja esimerkiksi etnistä ryhmäänsä voidaan pitää lapsen kokonaisedun mukaisena tavoitteena, joka voi vaikuttaa toimenpiteen hyväksyttävyyden arviointiin.

Yksi pieni uhka vanhempien oikeudelle viipaloida lapsiaan on kuitenkin olemassa. KKO:n ratkaisussa on tällainen kohta:

5. Suomessa ei ole poikien muussa kuin lääketieteellisessä tarkoituksessa suoritettavaa ympärileikkausta koskevaa lainsäädäntöä. Siitä ei ole nimenomaisia määräyksiä myöskään Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa, eikä Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin ole antanut ratkaisuja, joissa olisi otettu kantaa sanotunlaiseen ympärileikkaukseen ihmisoikeuksien kannalta.

Suomeksi: he eivät voi tehdä lapsen sukupuolielimiä suojelevaa ratkaisua, sillä Suomen laista ei löydy kohtaa, jolla he voisivat tehdä sellaisen ratkaisun. Jos eduskunta sattuisi joskus säätämään sellaisen lain, niin KKO voisi tehdä muunlaisia ratkaisuja. Siihen asti lasten sukupuolielimet eivät ole turvassa uskonnollisin perustein tehdyiltä silpomisilta. Hattivatteilun laajentumisen kannalta toivon, ettei eduskunta lähde sellaiselle tielle.