Taidan kuitenkin jättää väliin. Käytän ne rahat mieluummin kirjoihin. Kirjat ovat parasta huumetta. Pakko olla, sillä en minä niitä muuten ostaisi täyttämään asuntoani.
Lopetuksen lopetus sisältää myös kohdan, joka sai minut hekottelemaan.
Huomaatko sen? Antti valittaa, ettei keskustelua ole syntynyt. No ei ole, sillä hän poisti ajat sitten kommentointimahdollisuuden blogistaan. Kritiikin esittäjät maalataan lääketeollisuuden kätyreiksi tai skeptikkokultin fanaatikoiksi. Facebook-ryhmästä saa nopeasti bannit, jos erehtyy kritisoimaan Antin kirjoituksia. Keskustelu ei edes kerkiä alkamaan ennen banneja.
Eikä itse tutkimuksista saatu aikaan sellaista keskustelua, joka tyydyttäisi Anttia. Viimeisessä kirjoituksessaan Antti nimittäin pyyhkäisee yhdellä huitaisulla tuhannet hänen kantaansa vastaan olevat tutkimukset arvottomiksi väärennöksiksi. Hän ei juuri koskaan vaivaudu selittämään MIKSI jokin tutkimus on hänen mielestään puppua. Ne vain julistetaan potaskaksi. Seuraajien on omaksuttava tämä tieto jotain muuta kautta, tai sitten he luottavat sokeasti Anttiinsa.
Eikä Antin kirjoitusten tarkkaa kritisoimista helpottanut sivustoon koodattu tekstikopioinninesto, jolla normaalisti poimitaan tarkasti kritisoitava lainaus. Tuollainen esto on hyvin harvinainen ratkaisu modernin nettimaailman aikakaudella. Tavallaan tämä julkisesta keskustelusta poistuminen on looginen ja alakierteinen johtopäätös Antin nettiuralle. Se on paras tapa eristäytyä kritiikistä.
Liittyisikö siihen vielä jotain muuta?
Helmikuussa Valtsun terveysblogin projekti Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet nousi suosituksi sivuksi skeptikoiden parissa. Siinä käydään läpi löydettyjä asiavirheitä.
Digitaaliset lonkeroni ovat ehkä saaneet vihiä siitä, että tätä Valtsun terveysblogin juttua on yritetty tuoda esille myös siellä maksullisen keskustelufoorumin sivuilla. Anttifanit huomasivat kyseisen n. 150 kohdan listan virheistä ja ovat ehkä kyselleet niistä. Ja kuin sattumalta kaiken tämän jälkeen Antti päättää lopettaa julkisen kirjoittelun blogissaan. Juuri sillä sivulla, joka on toiminut lähdemateriaalina niin monelle Anttia ruoskivalle ja kritisoivalle kirjoitukselle.
Liittyvätkö nämä asiat toisiinsa vai ovatko ne sattumaa?
I can't say, kuten juuri ennen Horus Heresyä sanottiin.
Niin tai näin. Otin ilolla vastaan tuon ilmoituksen AH-blogin lopettamisesta.
Onneksi tietoa löytyy jatkossakin:
ReplyDeletehttp://terveydeksesi.fix4you.se/#home
Terveisin Veijo
Jo yli 7 vuotta täysin ilman lääkitystä (D2) ja painon pudottua yli 30kg 7 kuukaudessa myös pitänyt saavutetun painon aina kylläisenä.
^ kyseessä on LCHF fanaatikko Veijo Puustisen roskablogi jota hän mainostaa spämmäämällä suomi24 vhh-palstalla 24/7
ReplyDeleteAnonymous
ReplyDeleteJollei sinulla ole mitään sanottavaa niin älä sano sitä täällä.
Aloin syömään ruisleipää jatkuvasti ja laihduin noin 8 kiloa. Mistähän se johtui? ;)
ReplyDeleteMinä ostin kirpputorilta vanhan radion ja laihduin yli 30kg mutta ei se siitä johtunut.
ReplyDeletePt Antti Rossi syö suositusten mukaan ja on hyvässä kunnossa:
ReplyDeletehttp://www.iltalehti.fi/terveys/2016030221206509_tr.shtml
Kannattaa muistaa että Veijo Puustisen mielestä fyysisellä aktiivisuudella ei ole merkitystä painonhallinnan kannalta, ainoastaan ruokavaliolla, siis Rossin hyvä kondis johtuu virallisista suosituksista ;-)
Suomalainen kaurapuuro alentaa kolesterolia:
ReplyDeletehttp://keventajat.fi/tutustu/ruoka/kaura-on-kotimainen-ihmevilja
Ja täyttää vatsaa sopivasti niin ei lihoakaan(mutua).
Tietenkin fyysinen aktiivisuus vaikuttaa painonhallintaan. Vai kuka on nähnyt lihavaa kestävyysurheiljaa? Normaalin kuntoliikunnan vaikutus saattaa olla melko vähäinen, mutta vaikuttaa se kuitenkin. Itselläni tulee aktiiviliikuntaa parhaimmillaan yli viisisataa tuntia vuodessa ja joka vuosi pahimpina rospuuttoaikoina paino väkisinkin nousee pari - kolme kiloa liikunnan vähentyessä.
ReplyDeleteMitä MrrKAT:n kaurapuuroon tulee, niin samaa mieltä. Siihen vielä lusikallinen itse poimituista marjoista tehtyä vadelma-mustikka hilloa, niin a`vot. Siinä on superfoodia meikäläisen tarpeiksi. Leipäkään ei minulla ole pannassa. Aamulla kokojyväsämpylä ja usein illalla rukiista jälkiuuninäkkäriä. Makeita mässyjä en ole syönyt ikinä kuin satunnaisesti. Niinpä paino on muutaman kilon tarkkuudella sama kuin 40 vuotta sitten ja ihan ilman ihmediettejä virallisia ravintosuosituksia noudattaen.
Anonymous
ReplyDeleteOn ukavaa että siellä kirkokyläkkä on paremmat tiedot kuin modernissa tieteessä. Yli 16000 tutkimusraportin läpikäynti kahden vuoden aikana (Ruotsin Sosiaalihallituksen asiantuntijaryhmä) antoi mm seuraavan lausunnon:
"Fyysisella aktiviteetilla on mitätön jos mikään vaikutus painonhallinassa.)
Modernia tietoa kolesterolista:
http://terveydeksesi.fix4you.se/#category16
Leipä on yhtä hyvää painonpudotukseen ja nostaa yhtä lailla verensokeria kuinperunamuusi tai CocaCola.
Sokeria? Kysyt kokojyväleipä kädessäsi. Tämäkö sokeria??
Yhdellä sanalla vastaus on, Kyllä
Joitakin tärkeitä poikkeuksia lukuunottamatta on hiilihydraateilla ja elintarvikkeilla kasveista kuten vihannekset, vilja ja hedelmät sama vaikutus verensokeriin kuin tavallisella hienolla sokerilla. Syötpä sitten palan ruisleipää, juot Coca.Colan tai syöt täyden kapustallisen perunamuhennosta niin vaikutus verensokeriisi on täysin sama, verensokeri kohoaa, nopeasti.
Miten se on mahdollista?
Kuten alussa mainittiin, hajoittaa ruoansulatusprosessi jokaisen elintarvikkeen alkutekijöihinsä, joita keho sitten käyttää tarpeisiinsa. Suurin osa hiilihydraateista glukoosiksi. Ajattelemme usein että yksinkertainen hiilihydraatti on puhdasta sokeria ja hedelmät, vilja ja vihannekset ovat joptai muuta. Todellisuudessa useimmat hedelmä- ja viljatuotteet ovat, jos minulta kysytään, nopeita hiilihydraatteja. Meidän sylki ja suolisto sisältää enzyymejä joiden tehtävänä on nopeasti katkoa pitkät ketjut lyhyemmiksi ja makeammiksi. Elimistössämme ei ole enzyymejä jotka pystyisivät hajoittamaan joitakin hiilihydraatteja kuten celluloosa tai liukenemattomia kuituja. Kuitenkin pystyy sylkemme murtamaan tärkkelyksen lyhyiksi ketjuiksi joutuessaan sen kanssa kosketuksiin.
Pastaa, joka usein valmistetaan durum vehnäjauhosta ja vedestä (voidaan myös valmistaa tavallisesta valkeasta jauhosta ja munan keltuaisesta, tai muina muunnelmina) on usein kutsuttu unelmaravinnoksi- erikoisesti hiilihydraattilataukseen ennen maratoonia-mutta se muuttuu nopeasti glukoosiksi ja voi nostaa verensokerin erittäin nopeasti.
2-tyypin diabeetikolla, jolla insuliini vastaa hitaasti, vie useita tunteja ennekuin haima on saanut verensokerin oikealle tasolle ja joka päivä, päivä päivän jälkeen, korkea verensokeri tekee tuhojaan. Insuliinia käyttävälle on täyttä arvausleikkiä yrittä löytää oikea insuliinimäärä ja pistää se oikeaan aikaan jotta hiilihydraattirikkaan aterian aiheuttama verensokerin nousu saadaan kuriin. Usein ei pistetty insuliini edes vaikuta tarpeeksi nopeasti.
http://terveydeksesi.fix4you.se/#post376
(Minusta olisi mukavaa jos nämä kotikutoiset "ravinto ja liikuntaasiantuntijat laittaisivat mukaan perusteita väitteilleen puskasta huutelemisen sijasta)
Asiasta kiinnostunut voi saada minun perusteluni: kysyveijolta@gmail.com
Viljatko pannaan?
ReplyDeleteWiki: "Maailman nykyään kahdestatoista tärkeimmästä viljelyskasvista viisi on viljoja: vehnä, maissi, riisi, ohra ja durra. Nämä viisi viljalajia tuottavat yli puolet ihmiskunnan käytössä olevista ravintoenergiasta."
Karppaajat ovat julistaneet pannaan käytännössä puolet maapallon ihmisravinnosta. En tiedä, missä sfääreissä he elävät, mutta ilman viljoja maapallon väestöä pitäisi vähentää puolella.
"Sokeria? Kysyt kokojyväleipä kädessäsi. Tämäkö sokeria??Yhdellä sanalla vastaus on, Kyllä"
Kahdella sanalla: Väärä vastaus. Leipä sisältää huomattavan paljon suojaravintoaineita, mitä sokeri ei sisällä. Kokojyväruisleivän GL on 69 ja sokerin 94. Jos väität sen olevan sama asia, niin olisi syytä kerrata peruskoulun matiikka ja köksä.
Totta kai hiilihydraatit vaikuttavat verensokeriin ja niiden pitääkin vaikuttaa. Kyse on siitä, miten nopeasti ne imeytyvät. Kyllä rasva ja proteiinikin nostaa verensokeria. Olisi perin huono asia, jos ravinto ei verensokeria nostaisi.
Mitä liikuntaan tulee, niin kevyellä liikunnalla tuskin on painoon vaikutusta, jos muun ajan löhöilee, mutta aktiiviurheilijoista vaikutuksen kyllä näkee. Ei ole lihava maratoonareita tai triatlonisteja. Jopa jääkiekkoilijat turpoavat vasta kovan treenauksen lopetettuaan.
Tässä linkkiä liikunnan ja painonhallinnan suhteeseen.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiI87_o0PrMAhXkKJoKHdNkCHYQFgghMAE&url=http%3A%2F%2Fwww.terveyskirjasto.fi%2Fterveyskirjasto%2Ftk.koti%3Fp_artikkeli%3Dpah00006&usg=AFQjCNFz96JYH4I8eJGsLCCCITszb70fsA
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiI87_o0PrMAhXkKJoKHdNkCHYQFggzMAQ&url=http%3A%2F%2Fwww.ukkinstituutti.fi%2Ftietoa_terveysliikunnasta%2Fliikunta_ja_painonhallinta%2Farkiliikunta_painonhallinnan_apuna&usg=AFQjCNF3Llry-2xDWcFd0xG0maa5rgfB5g
Rasvaa? Kysyt taputellessasi isoa vatsaasi. Tämäkö rasvaa??
ReplyDeleteYhdellä sanalla vastaus: KYLLÄ.
Rasvaa saat lihasta, munista, voista ym. ja se rasva varastoituu erityisesti keskivartaloon.
"Fyysisella aktiviteetilla on mitätön jos mikään vaikutus painonhallinassa."
ReplyDeletePuustinen varmasti tarkoittaa että urheilijat ovat hoikkia ainoastaan siksi että syövät niin paljon hiilihydraatteja. =)
Linkkisi ovat yhtä vakuuttavia kuin Diabetesliiton ravintoneuvot. Onneksi luotettavaa puolueetonta tietoakin löytyy.
ReplyDeleteTHL:llä ei ole mitään perusteita väitteilleen tyydyttyneen rasvan terveyshaitoista. On tietenkin täysin vapaaehtoista uskooko margariineja ja lääkeitä myyviä luuloja vai modernia tiedettä.
http://terveydeksesi.fix4you.se/#category9
(Minusta olisi mukavaa jos nämä kotikutoiset "ravinto ja liikuntaasiantuntijat laittaisivat mukaan perusteita väitteilleen puskasta huutelemisen sijasta)
Lisätään hieman:
ReplyDeleteJeff Volek, tohtori ja vähähiilihydraattisenravinnon, aineenvaihdunnan ja terveyden ja fyysisen suorituskyvyn tutkimiseen erikoistunut tutkija Connecticutin yliopistosta USA:ssa sanoo että tämän päivän tilanteessa kaikki on suunnattu erilaisten nopeita hiilihydraatteja sisältävien tuotteiden markkinoimiseen atleeteille. Kaikki alkoi 80-luvulla Gatorade energiajuomalla. Tänään markkinat suorastaan tulvivat erityyppisiä energiajuomia.
Mistä kaikki alkoi?
Sillä että atleetti tarvitsee runsaasti hiilihydraatteja pystyäkseen hyviin suorituksiin on pitkä historia. Jo Bostonin maratonin yhteydessä joiltakin juoksijoilta mitattiin verisokerin taso ja huomattiin että verensokeri oli hyvin matala juoksun jälkeen. Seuraavana vuonna saivat juoksijat enemmän hiilihydraattia niin ennen, juoksun aikana ja juokssun jälkeen ja paransivat suoritustaan. Vasta vuonna 1990 pääsi tutkimus todenteolla käyntiin etupäässä skandinaavisten tutkijoiden toimesta. Silloin oli kehitetty uusi tekniikka, lihasbiobsian (?) tekemiseksi. Otettiin pieni näyte lihaksesta ja sillä tehtiin erilaisia kokeita. Lähinnä kysymys oli glygogeenin ja hiilihydraattimetabolismin mittauksesta lihaksessa. Myös nyt huomattiin että runsas hiilihydraattimäärä paransi suoritusta.
Heikkoutena ja Akilleksen kantapäänä näissä tutkimuksissa oli kuitenkin se että näitä urheilijoita ei testattu vähähiilihydrattisella pidempään kuin 3-4 päivää. Nykyisin tiedämme että se on liian lyhyt aika kehollemme sopeutua ”rasvavetoiseksi”.
60-luvulta lähtien on urheilututkimuksen sanoma urheilijoille ollut runsaasti hiilihydraatteja ja hiilihydraattitankkaus.
Ihminen on aika heikko laitos energian varastoimiseen hiilihydraattien muodossa. Meillä on muutama gramma glukoosia veressä ja voimme varastoida noin 500 gr glukogeenin muodossa ja ja noin 100gr maksassa. Tämä vastaa 2000kcal. Nyt sitten se kiinostava asiassa. Laiha ja hyvin treenattu atleetti voi kehonsa rasvassa varastoida yli 100 000kcal! Urheilijan näkökulmasta luulisi olevan helppo ymmärtää että rasva on tehokkaampi varastona kuin sokeri. Ongelmana on tietenkin se kuinka me nopeasti pääsemme hyödyntämään rasvaenergiaa.
Jos halutaan esille kaikkein tärkein tekijä niin se on tietenkin insuliinin rooli. Pitämällä insuliinitason matalana pääsee nopeasti hyödyntämään kehon omia enerhiavarastoja rasvasta.
Volekin näkemys tutkimustensa perusteella on että kovaa treenaava urheilija ei tarvitse suuria määriä hiilihydraatteja pystyäkseen suorittamaan. Omien tutkimuksiensa perusteella hän toteaa että henkilölle joka treenaa kovaa on hyödyksi syödä vähän hiilihydraattia. Sen seurauksena hän voi treenata kovemmin, parantaa suoritustaan ja palautuminen nopeutuu.
Hän painottaa myös että liikunta on tie hyvinvointiin, ei laihdutusmenetelmä. Tämä on osoitettu muun muassa kaksosilla tehdyillä kokeilla.
Jos syöt tyyppilisen korkea-hiilihydraattiruokavalion mukaan ja juot urheilujuomia niin et pysty käyttämään ”rasva-polttoainetankkiasi”.
Toisin sanoin meidän ja myös urheilijoiden tulee välttää elintarvikkeita jotka sisältävät paljon hiilihydraattia, erikoisesti nopeita. Jopa eliittiurheilija voi huonosti dramaattisesti vaihtelevasta verensokerista. Sokerihuippua seuraa insuliinihuippu joka tehokkaasti sammuttaa rasvanpolton. Urheilujuomilla on myös muita seurauksia mm. vatsavaivat. Sopiva urheilujuoma olisi sellainen joka ei kohota verensokeria/insuliinia vaan joka hitaasti vapauttaa energiaa.
lue kaikki:
http://terveydeksesi.fix4you.se/#category17
Kumma juttu että kukaan kilpaurheilija ei noudata vähähiilihydraattista ruokavaliota.
ReplyDeleteVeijo Puustinen, oletko mielestäsi oikea ihminen antamaan neuvoja urheilijan ravitsemuksesta? Vai ovatko mielestäsi lapsettomat ihmiset päteviä antamaan kasvatusvinkkejä? ;-)
ReplyDeleteVeijolle tiedoksi että mitä korkeampi syke, sitä suurempi on glukoosin osuus energiantuotossa. Rasvan voimalla ei liikuta kuin matalalla sykealueella. Siksi riittävä hiilihydraattien saanti on tärkeää urheilijoille joiden pitäisi saada maksimaalinen suoritus.
ReplyDeleteAnonymous
ReplyDeleteSinä väität ja maailman johtavat ravintotutkijat kertoo. Kumpaako luulet että uskon?
Diabetesliiton sivullakin kerrotaan diabeetikolle vallan ihmeellisiä asioita:
Kyllähän allaoleva sanoo kaiken Diabetesliitosta ja vähän lisää:
Kysymys oli "Voinko syödä 2kg banaania päivässä?"
Vastaus:
Hei!
Oletan, että kysyjä on diabeetikko.
Kyllähän diabeetikko voi syödä päivässä vaikka 2 kg banaaneja, mutta silloin pitää normaalioloissa jättääkin muut hiilihydraatin lähteet miltei kokonaan pois, koska 2 kg:sta banaaneja tulee hiilihydraatteja n. 250 g ja energiaa n. 1000 kcal. Jos pyritään siihen, että hiilihydraateista saatava energia on noin 50 % kokonaisenergiansaannista, tulee loput 1000 kcal saada proteiinista ja rasvasta.
Jos 2 kg banaaneja lisätään normaaliin ruokavalioon, lisääntyy sekä energian- että hiilihydraattien santi liikaa. 1 iso banaani painaa noin 200 g eli 2 kg:aan mahtuu noin 10 isoa banaania. Yhdessä isossa banaanissa on noin 25 g hiilihydraatteja, mikä pitää huomioida ateriainsuliiniannostelussa.
Jos henkilö haluaa välttämättä syödä päivässä 2 kg banaaneja eli 10 isoa banaania, voisi ne jakaa vaikkapa seuraavasti:
- Aamupala: 1,5 banaania (37,5 g hiilihydraatteja)
- Aamupäivän välipala: 1 banaani (25 g hiilihydraatteja)
- Lounas: 2,5 banaania (62,5 g hiilihydraatteja)
- Iltapäivän välipala: 1 banaani (25 g hiilihydraatteja)
- Päivällinen: 2,5 banaania (62,5 g hiilihydraatteja)
- Iltapala: 1,5 banaania (37,5 g hiilihydraatteja)
Yhteensä 250 g hiilihydraatteja
Banaanien lisäksi aterioille tulee siis lisätä kasviksia, lihaa, kanaa, kalaa tai leikkeleitä, ruokaöljyä sekä pieniä määriä täysjyväviljaa puuron, leivän, täysjyväriisin tai -pastan tai perunan muodossa sekä maitovalmisteita.
Tämän tyyppinen ruokavalio sopii esim. ns. hiilihydraattitankkausvaiheessa joissain pitkäkestoisissa urheilumuodoissa.
Aurinkoista kesää!
Tuula Heikkinen
laill. Ravitsemusterapeutti
Voihan vittu sanon minä. Anteeksi ranskankieleni mutta ylläoleva kuulostaa kyllä lähinnä "kuolemantuomiolta" nykyisen tieteelisenravintotutkimuksen valossa
kysy:
kysyveijolta@gmail.com
Veijo Puustinen, mikä on sinun koulutuksesi ravitsemusalalta? Entä millainen urheilutausta sinulla on? Voitko kertoa esim. puolimaratonaikasi, leuanvetoennätyksesi jne.
ReplyDeleteAnonymous
ReplyDeleteLääkäri lukee ravintotietoa koulutuksensa aikana noin viikon. Minä olen omasta mielenkiinnosta, onhan kyseessä oma terveyteni, lukenut yli 7 vuotta. Kuinka paljon sinä olet lukenut? Kuinka paljon sinä olet itse testannut eri väitteitä itseesi??
Olen ikäni tehnyt kovaa ruumiillista työtä olkoonkin tutkimusalalla joten se siitä urheilusta.
Liikuntaa harrastan terveyden ylläpitämiseksi yhä edelleen huomattavasti enemmän kuin mitä esim. lääkärit suosittelevat. Käyn lääkärintarkastuksessa vuosittain ja kaikki terveysarvoni ovat OK, myös verensokerini ja kaikki diabetekseen liittyvä, täysin ilman lääkitystä.
Jätetään nyt tämä tähän. Joku sanoi aikanaan että ei kannata tuhlata aikaansa selittelemällä ihmiselle joka edelleen luulee että maapallo on litteä.
Kumma juttu, jos olet lukenut ravitsemusasioita 7 vuoden ajan, kun sinulla on ihan ihmisen fysiologian perusasiat hakusessa mm. luulet, että sokeri ja hiilihydraatti on yksi ja sama asia. Tiedoksesi muuten että sinun sauvakävelyä ja puutarhatöitä ei voi verrata tavoittelliseen kuntoiluun ja ammatti urheiluun, joissa hiilihydraattien riittävä saanti on tärkeää.
ReplyDeleteAntti Heikkilä kyllä vaikuttaa paljon paljon asiantuntevammalta kuin esim iltapäivälehtien lemmikit Jutta Gustafsberg ja Bull Mentula.
ReplyDelete"4 298 henkilöä tykkää tästä" mainitsemastasi A.H:n kirjoituksesta.
ReplyDelete4298 x 294 euroa (klubimaksu) = 1.263.612 euroa
Ryhtykäämme kaikki ravintoasiantuntijoiksi!