Paha lääketeollisuus: Richard Smith kävi Suomessa

Suomen Kuvalehti kertoo tärkeästä ilmiöstä. Ilmiöstä, joka on vaarallista kansakunnan terveydelle ja varallisuudelle. Nimittäin siitä miten lääketutkimus on huonossa jamassa. Tai oikeastaan lääketutkimukseen liittyvien tutkimusten julkaisu on persiillään. Sanna-Kaisa Hongisto kirjoittaa tiedejulkaisujen ongelmista. Ne ovat tuttuja kaikille Pahan lääketeollisuuden faneille.

Lääkäri Richard Smith on British Medical Journalin entinen päätoimittaja. Hän on kampanjoinut lääkeyhtiöiden suorittamaa venkoilua vastaan. Tutkimuksia lähetetään arvostettuihin tiedejulkaisuihin, sillä tietenkin uudelle lääkkeelle halutaan mainetta tunnetun julkaisun sivuilla.

Smithin mukaan lääkeyhtiöt pyrkivät saamaan tutkimuksensa julki arvostetuissa tiedelehdissä kaikin keinoin, koska lukijoiden mielikuvissa lehden hyvä brändi siunaa lääkkeen laadun.

Toisaalta pimentoon jäävät kliiniset kokeet, jotka toteavat saman lääkkeen tehottomaksi tai haitalliseksi. Tutkimuksen käynnistänyt lääkeyhtiö ei tietenkään lähetä niitä tiedelehtiin arvioitaviksi. Tutkimuksen toteuttajilta taas on yleensä vaadittu salassapitosopimus.

Smith kampanjoi monen muun kanssa avoimen tutkimusdatan puolesta. Näin estettäisiin myös lääketeollisuuden metkut katalat. Esim. saman tutkimuksen potilasaineiston toistuva käyttö toisissa tutkimuksissa, luoden mielikuvaa useasta lääkettä tukevasta tutkimuksesta.

Negatiivisten tulosten julkaisematta jättäminen on yleinen ja sitkeä ongelma lääketutkimuksessa. Sitä yritetään estää tutkimusten rekisteröinnillä. ClinicalTrials on kärkinimi tässä taistelussa. Ideana on se, että tutkimuksen tarkoitus, tekijät ja metodologia olisivat tiedossa ennen tutkimuksen aloittamista. Valmistuttuaan tutkimus ehkä lähetään julkaistavaksi, mutta siitä jäisi tiedot ClinicalTrialsin sivulle. Näin kaikki olisivat tietoisia siitä onko jostakin lääkkeestä jätetty tutkimus kesken tai julkaisematta tutkimuksia.

Nature kertoi syyskuussa siitä miten ClinicalTrials on jäänyt puolitiehen tavoitteessaan. Onneksi viranomaiset ovat vihdoinkin tiukentaneet käytäntöjä. Pian on mahdollista rankaista niitä tahoja, jotka syytä tai toisesta jättäneet tulokset pois rekisteristä. Tutkimuksia kyllä rekisteröidään, mutta niitä ei saateta loppuun asti rekisterissä. Tutkimuksia tehdään valtavasti, mutta niiden tuloksia ei julkaista. Yhdysvalloissa tämä suhde on noin puolet kaikista tehdyistä tutkimuksista. Helposti arvattavana syynä tälle on tulosten negatiivisuus. Eikä näitä tuloksia tarvinnut ilmoittaa ClinicalTrialsin tietoihin, sillä säännöistä löytyi porsaan- ja emakonreikiä vaikka millä mitalla.

Hyvällä tuurilla uudet vahvemmat lait tekevät tutkimusrekisteristä luotettavamman.