Palaan jälleen aiheeseen josta olen kirjoitellut useamman kerran.
Usein ateistien suusta saa kuulla, että jumalanpilkka on uhriton rikos. Tällä tarkoitetaan sitä, että lakipykäliin kirjattu jumalanpilkka ei saa edellyttämäänsä rikoksen kohdetta. Kinastelussa voidaan päästä lopulta siihen, että jumalanpilkka loukkaa jonkun uskovaisen uskonnollisia tunteita. Mikä voikin pitää paikkaansa. Olkoon jokaisella ihmisella täysi oikeus loukkaantua niin paljon kuin he haluavat loukkaantua siitä, että jotain jumalhahmoa tai uskomusta kritisoidaan tai solvataan. Itse ainakin nautin suunnattomasti jumalanpilkasta. Olkoon se jumalattoman katsomuksen kehumisen muodossa tai jollekin taikauskolle nauramista tai pyhiksi hahmoiksi nimettyjen vuosisatoja sitten kuolleiden ihmisten hygienian pilkaaminen.
Jumalanpilkalla on kuitenkin aivan liian usein oikeita uhreja. Oikeita ihmisiä jotka kohtaavat fyysistä väkivaltaa, uhkailuja ja kuoleman. Nimittäin jumalanpilkkaajat. Uutiset tästä ilmiöstä kasaantuvat vuosittain jopa tällä vuosituhannella. Tällaisia uhreja löytyy yllätyksettömästi niistä valtioista, joissa on jumalanpilkkalait. Eivätkä uhrit ole välttämättä ateisteja, vaan kilpailevien uskontojen edustajia.
Pakistan on hyvä huono esimerkki siitä miten pieleen jumalanpilkkalait voivat mennä. Aikaisemmin tuli jo selväksi, että jumalanpilkkalain kritisoiminen on kiellettyä. Tuomiot ovat olleet luokkaa henki pois. Pakistan menee vielä pidemmälle tänä vuonna. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva jumalanpilkaksi tulkittu puhe ja kirjoittelu tullaan jäljittämään jopa Pakistanin ulkopuolelta. Pakistanin kansalaiset eivät siis olisi turvassa kirjoitellessaan internettiin muissa maissa. Muutama uskonnottomuutta kehuva ja uskontoja kritisoiva bloggari onkin karannut Pakistanista pois. Facebookilta ja Twitteriltä on virallisesti pyydetty apua tuollaisten jumalanpilkkaajien tunnistamisessa. Se miten nämä firmat reagoivat pyyntöihin on vielä epäselvää.
Intiassa toistuu myös murhenäytelmä, jossa nettikirjoitteli jäljitetään ja tapahtuu murha. Kuten tässä kuussa kävi ateisti H. Farookille. Kirjoittelu koettiin hengen viemisen arvoiseksi toiminnaksi.
Kävipä jopa niin oudosti, että BBC Asian Network vaivautui kysymään mikä olisi oikea rangaistus jumalanpilkasta. Heti satojen huomautusten jälkeen BBC Asian Network onneksi korjasi, että kysymys oli tarkoitettu Pakistanin asiayhteyteen. Eikä tietenkään jumalanpilkka ole rangaistava teko.
Ongelma onkin siinä miten ihmiset saavat ymmärtämään, etteivät jumalat tarvitse apua itsensä puolustamisessa. Jumalanpilkkalait julistavat kovaan ääneen jumalien heikkoutta. Moraalinen perseily näkyy myös naapuriin asti, kun huomaamme pilkan kohteen säilyvän töissä, hengissä ja harrastustena parissa, mutta pilkkaaja teloitetaan.
"Ongelma onkin siinä miten ihmiset saavat ymmärtämään, etteivät jumalat tarvitse apua itsensä puolustamisessa."
ReplyDeleteAivan. Ihminen joka haluaa että ihminen rankaisee jumalanpilkasta todistaa vain että hän ei usko tuon jumalan pystyvän tekemään asialle mitään. Toisaalta ei ehkä ole mikään ihme että ne maat jossa nykyään on tiukimmat jumalanpilkkalait ovat myös ne maat jossa niin sanottu kunniakulttuuri on vahvimmillaan. Mahtaisiko olla niin että tuomio, on se sitten laillinen tai lain ulkopuolinen, tuleekin siitä että loukkaa ihmisen uskoa jumalaan, ei itse jumalaa?
Mutta näinhän Suomessakin on. Täällä ei ole enää jumalanpilkkalakia koska olemme ymmärtäneet että yksinkertainen on kaunista ja tuomitsemme suoraan vain uskonnollisen ihmisen loukkaantumisesta (tosin absurdisti myös tilanteissa jossa tuomioistuin ei löydä yhtään loukkaantunutta uskovaista). Lakiin kirjattua kunniakulttuuria tämäkin.
Eipä kuitenkaan kansalaisaloite "Uskontokritiikki pois rikoslaista" ole kovinkaan paljon kerännyt kannatusta kuten eivät aikaisemmin muutkaan vastaavat! Parempi niin!
ReplyDeleteJumalanpilkka pitäisi määritellä asianomistajarikokseksi niin asia ratkeaisi yksinkertaisesti. Mutta miksi antiikin Kreikan jumalien pilkkaaminen on sallittua? Onko niin, että vain tietyt jumalat nauttivan lain suojelua?
ReplyDeleteMielenkiintoinen rajoite on se että uskontoa saisi kritisoida vaan uskovaiset itse, eli käytännössä kukaan ei saa kritisoida.
Kun Charlie Hebdoa kritisoitiin että tahallaan ärsytetään ja pilkataan uskontoja, unohdettiin kokonaan että myös asiallinen kritiikki (tai "taiteellinen vapaus" Salman Rushdien tapauksessa) voi johtaa kuolemantuomioon.
ReplyDeleteJoopa joo. Uskonto on jokaisen ihmisen oma asia, josta voi milloin tahansa irtaantua tai lakkaa völittämästä. Ei uskontojen pidä nauttia mitään erityisvapautta lainsäädännössä. Väkivaltaan yllyttäminen on ain aollut rikos ja näin sen pitää ollakin. Lisäksi seremonioiden häiritseminen voisi ihan hyvin mennä järjestyslain alle. Ei siihen tarvita mitään erillistä uskonrauhan rikkomista lakiin.
ReplyDelete