Lyhyesti: soluviljelty liha tehdään eläimen kantasoluista, joista se kasvatetaan laboratorio-olosuhteissa lihasmassaksi. Tai sitä muituttavaksi mötikäksi, joka voidaan maustaa ja paistaa ja nautiia. Kananugetit ja makkarat sekä wurstit saadaa lautaselle tappamatta eläimiä. Tämä ratkaisee monta eettistä ongelmaa, joista väännetään soijalla vahvistettuja käsivarsia vegaaniväittelyissä. Myös lihateollisuuden monet ongelmat ympäristöhaittoineen vähenevät, jos keinoviljeltyä lihaa aletaan nauttimaan teurastamisen sijaan. Helsingin sanomat kertoivat, että tällaista viljeltyä lihaa pystytään kasvattamaan kotona. Itse olen täysillä soluviljellyn lihan kannattaja. Enkä malta odottaa sellaisen maistamista.
Se miksi kaikki tämä kiinnitti huomioni liittyy kotimaisiin kreationisteihin. Sain lukea Dawkinsin olevan sairas, täysi nolla, höppänä, ja niin edelleen. Nimittäin he ovat huomanneet mitä Dawkins on mennyt twiittaamaan soluviljellystä ihmisen lihasta:
Tissue culture “clean meat” already in 2018? I’ve long been looking forward to this. What if human meat is grown? Could we overcome our taboo against cannibalism? An interesting test case for consequentialist morality versus “yuck reaction” absolutism.
Ei minun mielestäni mitään järisyttävää. Pohdintaa siitä miten me voisimme välttää ällötys-reaktion uuteen tapaan valmistaa ravintoa. Olisiko ihmisen kantasoluista tehdyn lihan syöminen väärin vai oikein? Siitä Dawkins ei tee minkäänlaista julistusta, vaan kehottaa miettimään asiaa. Olisiko ihmisen kantasolusta kopioitu liha kannibalismia? Mutta aiheena se ei kerää linkkejä. Aivan liian laimeasti maustettua mauskutettavaa aivoille.
Onneksi DailyNewsWire osasi kääriä pohdinnan houkuttelevaan kaapuun ja ravistelee päälle chilikastiketta.
Famous Atheist: Let's Eat Human Meat
Eli sellainen otsikko joka kiinnittää paremmin ihmisten huomion. Ja siitäkös ne kreationistit digipillastuivat. Tuollaisten kulinaristien moraalittomuudesta syyttäminen ei ole kaukana.
En heti keksi millä perusteella ihmisen kantasolusta valmistettu keinoliha olisi eettisesti väärin. Varsinkin jos solujen luovuttaja tekee sen juuri tuollaista tarkoitusta varten. Tarkoissa olosuhteissa voidaan tarkistaa ja tietää lihan sisältämien ainesosien turvallisuus. Olisin täysin valmis maistamaan sitä.
Soluviljelty ihmisen liha hampurilaisessa aiheuttaa omat modernin maailman eettiset pohdinnat. Onko se rasistista, jos syön pelkästään mustan ihmisen kantasolusta valmistettua lihaa? Vai se, etten suostuisi syömään sellaista lihaa? Myös ruokaa menua selatessa on aivan uusi äänensävy, kun valitsee kiinalaisen ja meksikolaisen aterian väliltä.
Entäs jos kreationisteille juhlissa tarjottaisiin rintamaitokahvia tai "tissilettuja"?
ReplyDeleteSaattaahan siinä joukossa olla pari ihmissoluakin, vai?
Imetyksen tuen saamien kokemusten perusteella kuitenkin tiedetään, että perheenisät ovat tarpeen tullen korvanneet lehmänmaidon lorauttamalla kahviin äidinmaitoa tai vieraille on tarjottu äidinmaitoon tehtyjä lettuja.
https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000983436.html
Ja taustalle soimaan Arttu Wiskarin kahvimaitobiisi:
https://www.youtube.com/watch?v=N3IVWQwt8sY
"..Saanko rinnoistasi tilkan kahvimaitoa?.."
Keinolihan kasvattaminen on yhtä luonnollista kuin lesbojen keinohedelmöitykset.
ReplyDeleteSöin tänään nytökauralla höystettyä wokkia. En saanut siihen vieläkään makua.
ReplyDeleteSirkkanakkeja on tullut jo syödyksi maailmamme pelastamiseksi. Hämäsirkkoja ja heinähäkkejä olen valmis syömään heti, kun jostain niitä löydän hyvän reseptin kera. Miksi en siis keinolihaa?
Matojen kohdalla minulle saattaa tulla henkinen raja vastaan. Nuorena urhoollisena miehenä söin Pori torilla nahkiaisia vaikka en silloin tiennyt, että kutemaan tullessaan raadonsyöjän suoli on jo tyhjä. Uskalsin ryhtyä siihen, koska tiesin porilaisia nahkiaisensyöjiä olevan hengissä suorastaan kiusallisen paljon.
Vakavasti sanottuna, mitä pienemmällä ympäristökuormalla voimme tuottaa tarvitsemamme proteiinin, sen parempi. Toki muonankuvausmassan tulee myös maistua joltain. Ihan kaikesta en luopuisi edes Maailman Pelastamiseksi.
Keinolihaa? Miksipäs ei. Ei minulla ole mitään väliä sillä onko edessäni oleva liha laboratoriossa kasvatettua vai navetassa. Tärkeintä on laatu ja hinta. Etenkin jauhelihatuotteissa luulisi että ainakaan laadun kohdalla eroa ei pysty huomaamaan lähitulevaisuudessa, onko sitten hyvä entrecote pihvi samanlainen lähtöpaikasta huolimatta onkin eri juttu, ihan vain rakenteen takia.
ReplyDeleteItse olen maistanut hyönteistuotteita, en ainakaan samoja maista uudelleen. Ei minkään periaatteen takia mutta mielestäni kyseiset proteiinipatukat eivät vaan olleet hyviä.
Vedän rajan henkilökohtaisesti kasvatetun ihmislihan syöntiin. Jotenkin vaan tuntuu että tieto lihan lajista tökkii liikaa. En tosin ole kieltämässä tätä muilta, ainakaan heti. Mutta on helppoa kuvitella että kyseisessä touhussa voidaan mennä jonkinmoisten rajojen yli jos ja kun pystymme kasvattamaan enemmän ja enemmän kompleksisia rakenteita. Ei vain jauhelihaa, vaan filettä, ei vain filettä, vaan kylkeä luineen, ei vain kylkeä vaan kokonaisen potkan rasvoineen ja ihoineen, ei vain potkaa vaan... uskoisin että raja pitää vetää johonkin ennenkuin alammes kasvattamaan ihan ihmisen näköisiä lahoja ruuaksi. Scifiähän tuo vielä on, mutta parempi ajatella asioita etukäteen niin ei tule niin kiire.
Niin ja että kreationistit valehtelevat siitä mitä jonkin "evolutionisti" sanoo? Muissa uutisissa: vesi on märkää, ja Maa sunnilleen pallon muotoinen.
Kuru on ihmisen prionitauti, joka alkoi 1900-luvulla levitä nopeasti uusiguinealaisen fore-heimon keskuudessa. Vuosina 1957-1968 tautiin kuoli yli 1 100 ihmistä.
ReplyDeleteSyy taudille oli kannibalismi: sairastuneet olivat saaneet sen syömistään ihmisruumiista.
Fore-kansan miehet söivät kuolleista lihakset ja naiset ja lapset muut osat, muun muassa aivot. Kuru olikin yleisempää naisten keskuudessa, sillä prionit olivat keskittyneet erityisesti aivoihin.
Ruumiiden syönnin tarkoituksena oli ilmeisesti palauttaa kuolleen ihmisen voima takaisin heimon pariin.
Kurun ensimmäiset oireet ovat vapinaa, tasapaino-ongelmia ja epäselvää puhetta. Vähitellen vapina ja lihasnykiminen pahenee eikä käveleminen enää onnistu. Sairastuneista tulee masentuneita ja arvaamattomia, mutta he saattavat nauraa täysin sattumanvaraisesti ja yllättäen.
Lopulta sairastuneet menettävät kaiken lihashallinnan, myös kyvyn pidätellä ulosteita ja niellä. He eivät kykene puhumaan tai havainnoimaan ympäristöä. Kehoon alkaa ilmestyä kuolioon menneitä ja pahasti tulehtuneita laikkuja. Uuden-Guinean kuru-epidemiassa ensimmäisistä oireista kuolemaan kesti kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen.