24.6.18

Chilen katoliset skandaalit

Muistatko vielä Chilen ja siellä muhineen skandaalimuhennoksen, jota tarjoiltiin katolisen kirkon pöydässä? Lueppa tuolta miten mausteet oli heitelty muhennokseen vielä vuoden alkupuoliskolla.

Lyhyesti:

1) Katolisen kirkon kaapumiehet olivat tuttuun tyyliin salailleet toisten kaapumiesten epäsopivia lapsiin kohdistuvia kosketteluja ja penetraatioita.

2) Tästä nousi kohua ja viranomaisetkin heräilivät tutkimaan syytöksiä.

3) Tämä nostatti pelkoa Vatikaanissa asti siitä, että viranomaiset voisivat löytää jotain mikä satuttaisi kirkkoa enemmän kuin katolinen kirkko sallii.

Suurimman synnin harteilleen sai piispa Barros, joka on kerännyt vastalauseita nimitykselleen paikallisten pappien suista. Paavin reaktiot Chilestä nousseisiin kohuihin olivat PR-katastrofi. Pian Franciscus myönsikin, että hänen möläyksensä johtuivat luotettavan tiedon puutteesta.

 Paavi lähetti omat tutkijansa selvittämään mitä oikeasti oli tapahtunut Chilen kirkon kulissien takana menneinä vuosina. Heillä oli lupakirjat sellaisiin haastatteluihin ja arkistojen selaamiseen joista poliisit voivat vain unelmoida. He saivat parhaimman kuvan siitä miten laajaa lasten hyväksykäyttö on ollut ja miten paljon se on ollut paikallisten hiippakuntien pomojen tiedossa. He keräsivät aineistoa ja laativat raporttinsa. Yli 2000 sivuinen raportti luettiin huolella Vatikaanissa.

Varmasti se johtaisi siihen tuttuun reaktioon, jolla odotellaan kohun laantumista. Eli pahin syntipukki vedetään lomailemaan eläkepäivilleen jonnekin toiseen valtio-

Eiku perkele sentään, kaikki Chilen roomalaiskatolisen kirkon piispaa tarjoutuivat eroamaan. Sen pitäisi kertoa tavalliselle maallikolle miten paha tilanne maassa on ollut. Se oli ensimmäinen kerta, kun jonkin maan roomalaiskatolinen johto osoittaa omistavansa moraalista selkärankaa tässä aiheessa.

Paavin saama raportti sisälsi aineistoa, jonka perusteella piispat ja heidän alaisensa ovat tuhonneet todistusaineistoa. Heille ilmoitettuja hyväksikäyttöjä ei alettu tutkimaan. Vaikka uhreilla oli tarjolla ihan oikeaa todistusaineistoa rikoksista. Todistajia ja uhreja oli pyydetty olemaan hiljaa, lupaamalla tehdä jotain asian eteen. Eikä sitten tehty mitään. Epäiltyjä hyväksikäyttäjiä on siirrelty seurakunnasta toiseen sitä mukaan kun he ovat aiheuttaneet ongelmia. Paavi totesi, että on hämmentynyt ja häpeissään siitä mitä maassa on annettu tapahtua.

Lopulta Franciscus hyväksyi kolme näistä piispojen eropyynnöistä. Onhan se enemmän kuin yksi ja ne ovat ihan oikeita eroamisia. Niistä merkittävin oli salailuskandaalin keulakuvaksi päässyt piispa Juan Barros. Kaksi muuta olivat piispa Cristián Caro Cordero ja Gonzalo Duarte García de Cortázar. He olivat sopivasti ylittäneet eläkeiän, joten pihalle potkiminen ei sinällään ole suuri menetys Chilen katolisen kirkon toiminnalle.

Se mitä kirkko tekee omille kaapumiehilleen on tietenkin erilaista mitä maan rikospoliisi aikoo tehdä. Tänä kesänä Chilen poliisit ovat murtaneet hiippakuntien ovia. He aloittivat rankemmat tutkinnat yllätysratsioiden muodossa. On ihan hienoa, että tässä vaiheessa virkavaltakin tekee jotain, kun ovat saaneet uutisista lukea todisteiden tuhoamisesta ja lasten raiskausten salailusta. Pelkästään yhdessä hiippakunnassa syytetään 14 pappia lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Ehkä tällä kertaa kardinaalien paperisilppurit sekä kovalevynuotiot eivät ylikuumene yön pitkinä tunteina.

Chilestä raikuvat katoliset skandaalit eivät siis ole vieläkään loppuneet.

No comments:

Post a Comment