20.6.19

Professori Puolimatka ja Sensuuri sottiisi

Professori Puolimatka oli ehdokkaana Eurovaaleissa. Samoissa vaaleissa Seta järjesti eurovaalipaneelin, jonka aihe oli: 

Sateenkaarioikeudet EU:ssa 

17.5. vietetään kansainvälistä homo-, trans- ja bifobian vastaista päivää (IDAHOT). Setan kansainvälisten asioiden toimikunta järjestää päivän kunniaksi paneelin, jossa eurovaaliehdokkaat pääsevät kertomaan tavoitteistaan ihmisarvoisemman Euroopan eteen.

 
Kristillisdemokraattien puolue olisi lähettänyt ehdokkaansa paneeliin. Se ehdokas oli itse Puolimatka.  Seta vastasi, ettei Puolimatkan tarvitse vaivautua. Siitä nousi kohu. Voit olla montaa eri mieltä siitä oliko Setan päätös jättää professorimme paneelin ulkopuolelle hyvä vai huono päätös.

Ehkä Seta oli kostonhimoinen Puolimatkan jutuista tasa-arvoisen avioliittolain aikaiselta kädenväännöltä.

Ehkä Seta halusi keskittyä paneelissa pelkästään ihmisoikeuksien edistämiseen.

Ehkä Seta halusi pitää yleisönsä hereillä.

Ken ja Barbie tietävät.

Mutta kohun aikana Setaa syytettiin kaikenlaisesta kauheudesta. Seurakuntalainen, KD-lehti, ja Iltalehti toistivat Puolimatkan pettymystä. Puolimatkan mukaan Seta pyrkii rajoittamaan avointa tieteellistä keskustelua lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä.

Yhteiseksi teemaksi hämmästelyssä nostettiin se, että Setan olisi ollut verovaroin tuettuna järjestönä pakko ottaa Puolimatka mukaan. Ulkopuolella jättäminen oli sananvapauden rajoittamista. Ajatteluketju näytti olettavan, etteivät yhdistykset saa päättää keitä ottavat mukaan vaalipaneeleihinsa. Professorista leivottiin julkisessa keskustelussa pullapitkon tuoksuinen uhri.

 Myös Professori kyseli pelisääntöjen perään:

"Eikö julkisilla varoilla tuetun järjestön toiminnan tulisi olla avoin demokraattiselle kontrollille ja eikö sen toiminnan pitäisi kestää kriittinen arviointi?"
 Kohu sai kansanedustaja Peter Östmanin (KD) käärimään hihansa polvitaipeita myöten, sillä hän kirjoitti kirjallisen kysymyksen eduskunnassa. Östman väittää Setan rajoittavan sanan- ja mielipiteenvapautta. Ladattu kysymys osoitetaan asianmukaiselle ministerille:

Pidättekö asianmukaisena, että valtionavustusta saava järjestö pyrkii osana toimintaansarajoittamaan sanan- ja mielipiteenvapauden käyttöä?

Oikeusministeri Antti Häkkänen antoi vastauksensa:

 Seta ry on yksityisoikeudellinen rekisteröity yhdistys, johon sovelletaan yhdistyslakia (503/1989). Yhdistyslailla on pantu täytäntöön perustuslain mukaista yhdistymisvapautta, joka kuuluu perusoikeuksiin (PL 13 §). Yhdistyslain keskeisiä rakennusaineita ovat yhdistysautonomian kunnioittaminen ja yhdistysten erilaisuuden salliminen. Jotta yhdistymisvapaus voisi toteutua yhdistystoiminnassa, on yhdistyksen itsensä voitava mahdollisimman laajasti päättää, miten se järjestää sisäisen toimintansa. Toisaalta säännöksiä yhdistymisvapauden käyttämisestä voidaan antaa tavallisella lailla (PL 13 §:n 3 momentti).
Valtionavustuksia koskeva yleissääntely on valtionavustuslaissa (688/2001). Valtionavustus-laissa säädetään niistä perusteluista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtion-avustuksia (1 §). Laissa säädetään muun muassa avustusten myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja avustukselle asetettavista ehdoista ja rajoituksista (11 §:n 4 momentti) sekä avustusten palaut-tamisesta ja takaisinperinnästä (6 luku). Myös valtionavustuslain soveltamisessa on otettava huomioon yhdistymisvapaus ja yhdistysautonomia, koska viranomaistoiminnan on perustuslain 22§:n mukaan turvattava perusoikeuksien toteutuminen.
Avustuksia myöntävät ja avustusten käyttöä valvovat viranomaiset ratkaisevat tapauskohtaisesti, täyttääkö avustuksen saaja tuen edellytykset. Toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat myös avustuspäätösten täytäntöönpanosta. Näiltäkin osin viranomaistoiminnan laillisuuden valvonta ja arviointi kuuluu myös yleisille laillisuusvalvontaviranomaisille.

Lyhyesti: Setalla, kuten kaikilla muillakin järjestöillä, on oikeus valita ketä päästävät paneeleihinsa.

Se ei tietenkään tarkoita, etteikö professori tai muu vastaava henkilö saisi uhriutua niin paljon kuin jaksaa uhriutua.

Professorin äänisaalis oli 9730 kpl. Hän ei päässyt edustamaan Suomea Brysseliin. Mutta Setan vaalipaneelin kohu nosti mukavasti professorin näkyvyyttä, joten ehkä seuraavissa vaaleissa on parempi onni.

PS. Sottiisi on suomalainen kansantanssi.

6 comments:

  1. Mitään ristiriitaa ei liene siinä, että Puolimatka halusi tulla kertomaan lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä, kun aihe oli tavoitteet ihmisarvoisemman Euroopan eteen?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Öööööö.

      Tämä kysymys vedettiin kuitenkin lakitupaan. Kysymys ei ole siitä saako kysyä. Vaan että se ei jäänyt siihen. Jos Puolimatka kysyy että "saako tulla puhumaan" niin se on asiallista. Mutta heti jos tästä mennään eteenpäin on selvää, että mistään "ristiriidattomasta" olisi kysymys.

      Tässä on kysymys siitä että SETA ei ottanut keskusteluun JA SEN JÄLKEEN ruvettiin vetoamaan juridisiin väitteisiin. Ja käärittiin hihaa jotta saataisiin pakotettua Puolimatka mukaan. Juristin asiantuntemuksen mukaan kokoontumisoikeus on perustuslaillinen ja siinä on autonomiapykälä. Ts. Puolimatkan puhumattomuudesta juridisen kysymyksen tehneet (1) antoivat väärän todistuksen lähimmäisestä (2) yrittivät pakottaa keskustelua siellä missä sitä ei selvästi haluttu ja (3) yrittivät rikkoa perustuslakia aktiivisesti niin kovaa kuin vain mahdollista.

      Puolimatka kuulostaa moraalittomalta ja typerältä, ei siksi, että hänellä olisi jotenkin hölmö ääni, vaan siksi, että hänellä on hölmöt ajatukset. epätoivoisessa viivytystaistelussa homoja vastaan on käytetty kaikki tämän kunniattoman sakin kikat, ihan suoranaisesta valehtelusta alkaen: Mm. umpipuppua siitä, miten YK:n lapsen oikeuksien sopimus muka estää samaa sukupuolta olevien avioliiton ja adoption, vaikka mitkään tosiasiat ja ihmisoikeusjuristit eivät tätä tulkintaa tue. Puolimatkan viimeisin Seurakuntalaisessakin oli muuten mielipidekirjoitus jossa haukutaan ihmisoikeusjuristien tuottamia Yogyakarta-periaatteita. ; Ne ovat Puolimatkan mukaan rajoittavia. Jännä juttu. On toki selvää että ihmisoikeuskysymykset usein sisältävät rajoitteita vapauksiin. (Ne ovat normistoja miten muita saa kohdella.) Tässä on tärkeää katsoa millä puolella on. Ja mitä ne lait todella sanovat.

      Jos vetoaa kansainväliseen sopimukseen, olisi suotavaa perehtyä siihen edes pääpiirteittäin. Jos vedotaan lakiin, niin on paras olla oikeassa. Lakia koskevat väitteet ovat tosiasiaväitteitä. Ja jos lain väittää sanovan jotain mitä se ei sano, niin se tässä tarkoituksessa tarkoittaa sitä että lapsen oikeudet jne. ovat kirjoituksessa tavalliseen tapaan vain verukkeena uskonnolliselle vallankäytölle. Tunnetusti Puolimatkaa eivät kiinnosta ihmisten oikeudet ; hän haluaa esittää "oikeuden" suunnata lapsiin kollektiivista uskonnollista vaikuttamista. On valitettavaa, että lapsen oikeudet ja erityisesti lapsen oikeuksien sopimus ovat viime vuosina Suomessa päätyneet kristillisen disinformaation välikappaleiksi. Näille ei pidä antaa yhtään myöten vaan jokainen moka näissä on tulkittavissa ainoastaan yritykseksi pakottaa erimieliset tekemään juuri kuten Puolimatka ja faninsa haluavat.

      Jos tätä on vaikeaa ymmärtää ja puhut yhä "ristiriidattomuudesta" niin kenties voisit selittää miten perustuslaillisten oikeuksien rikkomisyritykset aktiivisesti ovat moraalisesti korkealaatuista toimintaa Kantin kategorisen imperatiivin hengessä. Ei taida onnistua tämä.

      Delete
  2. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  3. Sepäs oli laatuargumentti. Jospa jättäisit asiattomuudet vähemmälle ja sen sijaan argumentoisit?

    ReplyDelete
  4. ”...jossa eurovaaliehdokkaat pääsevät kertomaan tavoitteistaan ihmisarvoisemman Euroopan eteen.”

    Ei näytä, että Puolimatkalla olisi ollut mitään annettavaa paneelille.

    ReplyDelete
  5. Olisihan hän voinut tulla kiittämään, että hän joskus sai kunniarotta-palkinnonkin arvon SETA:lta.

    ReplyDelete