11.6.20

Piilorikollisuus jatkuu eli jälleen tyttöjen silpomisesta

Suomessa on pitkään mielletty tyttöjen silpominen olemattomaksi ongelmaksi.  Varsinkin sillä näkökulmalla, että siitä ei ole nostettu syytteitä. Vaikka kyseessä on laiton toimepide, jossa lasta pahoinpidellään. Yleensä se on asia, joka otetaan erittäin vakavasti Suomessa. Aina ei kuitenkaan ole niin. Ehkä viranomaisten silmissä uhreja ei mielletä "oikeasti suomalaisiksi". Ehkä uhrien ajatellaan olevan "vain tyttöjä". Vaikea tietää oikeaa vastausta, sillä aiheesta ei helposti saa kommentteja viranomaisilta.

Tilanteeseen tuli pieni muutos, kun THL julkaisi kouluterveyskyselyn tuloksia vuodelta 2019. Se oli ensimmäinen kerta, kun vastaavalla kyselyllä varmistettiin tyttöjen silpomista tehdyn Suomessa syntyneille tytöille. Joillakin tytöillä oli vastauksissa epäselvyyttä siitä oliko heidät ympärileikattu. Joitakin vastauksia karsittiin epävarmuuden takia. Joitakin vastauksia karsittiin selkeän vitsivastailun takia. Tästä huolimatta Suomessa syntyneistä tytöistä 51 vastasi olevansa ympärileikattu. Yhteensä 80 tyttöä vastasi olevansa ympärileikattuja. Kysymys esitettiin pelkästään lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa ensimmäistä ja toista vuotta opiskeleville tytöille.

Jukka Heinonen kirjoittaa Seura-lehdessä kysymyksen rajaamisen seurauksista:
Kouluterveyskysely tarjoaa vain kapean kurkistusikkunan siihen, minkä kokoinen ilmiö todella on. Se kohdistettiin kahteen lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevaan ikäluokkaan, mutta läheskään kaikki eivät vastanneet siihen.
Lisäksi kyselyn ulkopuolelle jäivät ne 16-17-vuotiaat, jotka eivät jatkaneet opintojaan peruskoulun jälkeen – eli juuri se ryhmä, joihin kohdistuu suurin ympärileikkauksen uhka.
Kattava otos kokonaisesta ikäluokasta olisi saatu, jos asiasta olisi kysytty myös peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisilta.
Kysyin Reija Klemetiltä, miksi näin ei tehty. Hän kertoi THL:n keskustelleen asiasta Ihmisoikeusliiton kanssa ja päätyneensä siihen, että kysymys on parempi olla esittämättä peruskoululaisille, sillä he voisivat ymmärtää sen väärin.

Fenix Helsinki yhdistyksen Yasin Isse kommentoi rajatun kyselyn tilannetta Seura-lehdelle:

Yasin Isse ihmettelee etenkin sitä, että kysymys ympärileikkauksesta esitettiin ainoastaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille.
”Ainakin 8- ja 9-luokkalaisilta olisi pitänyt kysyä myös. Silloin tutkimuksesta olisi tullut selvästi kattavampi.”
Isse muistuttaa, että iso osa riskiryhmään kuuluvista tytöistä ei osallistu toisen asteen koulutukseen.
Esimerkiksi vuonna 2016 suomenkielisistä 16-18-vuotiaista helsinkiläisistä 91 prosenttia opiskeli lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa, mutta saman ikäisistä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista vain 54 prosenttia.

Erittäin todennäköisesti silvottuja tyttöjä on siis paljon enemmän kuin 80 kappaletta. Emme vain voi tarkasti tietää kuinka monta. Onneksi ongelma on nyt avoimesti tiedossa. Onneksi viranomaiset alkavat nyt tutkia ilmiötä tar-

Ei.

Seuraavassa kouluterveyskyselyssä THL ei enää kysele silpomisesta. Eli tiedonsaanti päättyi tähän yhteen kyselyyn. Muutenhan voisi vahingossa käydä niin, että laittomuuksien laajuudesta saataisiin luotettavampaa ja vertailevaa tietoa. Sellaista tietoa, joka saattaisi Suomen huonoon valoon. Viranomaisille on helpompaa teeskennellä, ettei suomalaisia tyttöjä silvota. Tai jos silvotaan, niin ei sillä tarvitse syyttäjää ja oikeuslaitosta vaivata. Koska ilmiö on "niin pientä" kuten THL kuvaili tilannetta julkaisussaan.

THL:n materiaaleissa mainitaan velvollisuus ilmoittaa poliisille ja lastensuojeluun:

Jokaisella, joka saa tietoonsa suunnitteilla olevan sukuelinten silpomisen, on velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisille ja lastensuojeluun. Myös Suomessa asuvan tytön vieminen ulkomaille silvottavaksi on kielletty. Aiemmin tapahtuneesta silpomisesta voidaan saattaa tekijä vastuuseen.

Ehkä joskus Suomi alkaa suojelemaan lapsia.

Ehkä.

Toistaiseksi painostuksen vähäisyyden takia on helpompaa katsoa toiseen suuntaan.

Nyt voit kirjoittaa kommentteihin ne pakolliset whataboutismit.

4 comments:

  1. Itse epäilen yhdeksi vahvaksi syyksi tällaiselle kädettyömyydelle rasistiksi leimautumisen pelkoa. Kiltit sosiaalitätit eivät kehtaa tai uskalla puuttua vieraan kulttuurin epäkohtiin. Jos joku epäkohtiin puuttuisi, niin hän saisi päälleen konservatiivimuslimien tuohtumuksen sekä perusteettomat rasistisyytökset ja runsaasti selkään taputtavia Odinin sotureita ja perussuomalaisia. Nämä jälkimmäiset tyypit sitten aiheuttaisi vuorostaan kulmien kurtistelua ja pään pyörittelyä suvaitsevissa piireissä. Ja väliin tulisi toki sitten whataboutistit melskaamaan myöskin.

    Helpompi olla vaan tekemättä mitään.

    ReplyDelete
  2. Sosiaalityöntekijät tekevät tietääkseni työtään virkavastuulla. Minun on entisenä virkamiehenä vaikea kuvitella, että joku viranhaltia sulkisi silmänsä lain rikkomiselta, saati että se olisi maan tapa.

    ReplyDelete
  3. Niin arvoisa anonymous. Mutta mikä sitten on syynä, ettei syytteitä nosteta?

    Ennakotapausta tarvittaisiin kipeästi! Tällä hetkellä tyttöjen ympärileikkaus on käytännössä yhtä paha rikos kuin polkupyörällä ajaminen ilman kypärää. Lain rikkomista, josta ei anneta rangaistusta.

    Asiaa tuskin helpottaa sekään, että useissa tapauksissa ympärileikkauksen uhrit ovat järkyttyneitä ja alistettuja. He eivät uskalla tai halua nostaa asiasa esille. Vastaan pullikointi voisi erottaa heidät perhe- ja maahanmuttajayhteisöstä. Omituisella tavallaan ympärileikkaus merkkaa heidät entistä vahvemmin osaksi näitä yhteisöjä. Jotkut ovat niin sitoutuneita yheisöönsä, että lähtevät operaatioon vapaaehtoisesti.

    Pelkääkö THL, että tuomion jälkeen maahanmuuttajat ei enää päästä tyttäriään terveystarkastuksiin tai osallistumaan terveyskasvatukseen?

    Maahanmuuttajanäkökulmaa: https://voima.fi/artikkeli/2020/sananvapauspalkittu-ujuni-ahmed-sukuelinten-silpominen-pitaa-kieltaa-suomessa-lailla/

    Myös Uljuni mainitsee rasistiksi leimautumisen pelon, joka on toki vain yksi tekijä muiden seassa. Tuostakin artikkelista näkyy, että periaatteet on vahvat ja selvät. Tekoja vaan puuttuu.

    Yhtenä ylitettävänä kynnyksenä on varmaan sekin, että kyseessä tulisi olemaan ennakkotapaus. Suomessa viranomaiset tekee työnsä varsin tehokkaasti, kun on valmis latu, jota pitkin kulkea. Kun jotain asiaa pitäisi ruveta ensimmäistä kertaa tekemään ja selvittämään, niin monet tuntuu odottavan, että joku muu avaa ladun ensin. Vältellään tapausta, koska kaikki muutkin ovat sitä näköjään vältelleet.

    Kun ensimmäinen tuomio silpomisesta annetaan, niin ehkäpä menettelytavat rupeaa vakiintumaan ja syytekynnys madaltauu.

    ReplyDelete
  4. "Ei saa tuomita, täytyy suvaita."

    Suurin piirtein näin väitetään sossuministeriön tätien suhtautuneen silloin kun Suomeen tulivat ensimmäiset tyttöjen silpojat. Suvaitsevuus on nykyisin sitä että vähemmistöjen järjettömimpiäkään tapoja ei saa paheksua. Enemmistön oikeustajulla ei ole niin väliä.

    - Päivystävä kyynikko

    ReplyDelete