IDeistit väittävät mielellään, että darwinistinen näkökulma on jarruttanut tiedettä mm. DNA:n tutkimisessa. Ajatuksena on se, että darwinistit ovat nimenneet tiettyjä kohtia DNA:sta roska-DNA:ksi, ja täten olettaneet, ettei niillä kohdilla ole mitään funktioita. Jopa Jehovan todistajat ovat esittäneet asian näin omissa julkaisuissaan. PandasThumbissa käsiteltiin Salvador Cordovan viimeisintä bittituhnua:
"ID theory has provided positive inspiration toward scientific inquiry and participating in the reversal of "the greatest mistake in the history of molecular biology", a mistake inspired by Darwinist dogma."
Cordova on sentään suhteellisen paljon ajantasalla, sillä hän ei suoraan sano ID-teorian ennustaneen roska-DNA:lla olevan funktioita. Sen sijaan hän ilmoittaa ID-teorian olleen "positiivinen inspiraatio." Voi kuinka jännää! IDeistit voivat korkeintaan sanoa, että jotkut IDeistit ovat "ennustaneet" roska-DNA:lla olevan funktioita. Sitä ei valitettavasti vain voi johtaa mistään ID-teoriasta.
Termi roska-DNA on luonut mielikuvan, ettei sillä voi olla mitään funktioita. Termin alku voidaan jäljittää vuoteen 1972, jolloin Ohno kirjoitti paperin "So Much 'Junk' DNA in Our Genome." Ohno kommentoi pseudogeenejä, ja sen jälkeen termi roska-DNA on muuttunut tarkoittamaan niitä DNA:n osia, jotka eivät tuota proteiineja. On tärkeää muistaa, että jo silloin Ohno etsi toimintoja pseudogeeneille. Ja pettyi.
Vuosien varrella on huomattu, että jotkut DNA:n osiot - jotka eivät koodaa proteiineja - oikeasti osallistuvat geenien ilmentymiseen tarvittavina säätelyelementteinä. Nämä säätelyelementit sijaitsevat roska-DNA:ssa. Joskus tietyt toistuvat DNA pätkät ovat vain välikäsinä mRNA:n toiminnassa, mutta eivät tee sen enempää. Tämä ja paljon enemmän on tiedetty jo 70-luvulta lähtien. Itseasiassa roska-DNA termiä ehdottiin, kun yritettiin nimetä toistuvia DNA pätkiä.
Lyhyenä yhteenvetona; alan kirjallisuus ilmoittaa, että roska-DNA ei ole yhtä kuin "ei funktiota." Roska-DNA:lla voi olla funktiota, kunhan se ei tuota proteiineja. Se voi myös tarkoittaa DNA sekvenssejä joilla ei ole mitään näennäistä funktiota.
Mutta miten ID-teoriasta voi oikeasti ennustaa, että roska-DNA:lla täytyy olla funktioita?
Eihän siitä voi. Korkeimmat hemmot ID-yhteisössä ovat vakuuttaneet kerta toisensa jälkeen, että ID-teoria ei ota ollenkaan kantaa Älykkään suunnittelijan ominaisuuksiin. Ei mitään kantaa motivaatiosta, aikomuksista ja kyvyistä. IDeistit ovat yrittäneet sitkeästi välttää teleologian tuomia ongelmia. Ainoa asia jota IDeistit uskaltavat sanoa suunnittelijasta, on hänen/heidän kyky tehdä valintoja. Tämä liittyi siihen Dembskin tekstiin jossa verrattiin luonnonvalintaa ja suunnittelua.
ID-teoria ei voi vedota, että asia X:llä täytyy olla funktio, ellei ID-teoria ota oikeasti kantaa suunnittelijan motiiveihin. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että IDeisteillä on mielessä joku tietty suunnittelija jonka aikomukset ja ominaisuudet he tietävät.
Miten muuten he voisivat väittää, että suunnittelija ei käyttäisi "roskaa" luomuksissaan?
No toteamalla, että suunnittelija on ollut kristittyjen Jumala, joka ei haaskaisi vaan tekisi Täydellisiä asioita. Joten DNA:ssa ei ole roskaa. Tai jos DNA:ssa sattuu olemaan toimimattomia kohtia, niin se johtuu syntiinlankeemukesta. Silloin alkoi ihmiskunnan rappio, kun Aatami ja Eeva eivät olleet enää Jumalan seurassa.
ID:n premisseistä ei voi johtaa ennustusta siitä mitä DNA:ssa pitäisi olla. ID on joko tieteellisesti onttoa retoriikkaa, tai ID:llä on tiettyjä olettamuksia suunnittelijasta.
Erilaiset geenien "knock out" -kokeet, joissa poistetaan perimästä osia, ja katsotaan vaikuttaako, ovat ainakin antaneet viitteitä siitä että osa perimästä "ei todellakaan toimi",
ReplyDeleteAinakaan hiirillä..
Jos ID ennustaisi että kaikella perimällä on funktio, ja kaikelle tilkkeelle löytyy toiminto, niin sitten on aika heittää koko teoria roskakoriin. Mutta Salhan taisikin myöntää jotain sen suuntaista että ei ennusta, vaan ainoastaan inspiroi.