Pakko tehdä taas käännöstyötä tällaisesta asiasta:
Darwinsiru mahdollistaa molekyylien nopean kehityksen.
Tutkijat ovat luoneet automaattisen laitteen, joka kehittää biologisia molekyylejä sirun sisällä. Sirussa on satoja pieniä kammioita.
Tätä sirua voidaan joskus tulevaisuudessa käyttää molekyylien tai peräti solujen kehittämisessä saasteiden havaitsemiseen.
Kehittämisessä otettiin eräs ligaasin muoto joka ei ole kovin hyvä tunnistamaan RNA-molekyylejä, ja sitten se sekoitettiin RNA-altaaseen. Sen annettiin kopioitua hetken aikaa, jonka jälkeen tutkijat asteittain vähensivät altaassa olevien RNA-molekyylien määrää. Tämä tarkoitti sitä, että vain tehokkaimmat ligaasikopioitujat selviäisivät.
Kaikki reaktiot tapahtuivat pienen pienessä kammiossa tämän "evoluutiosirun" sisällä. Kun tietty tehokkuudentaso oli saavutettu, pieni automaattinen pumppu imi pienen määrän sisällöstä ja ruiskuttaa sen uuteen kammioon. Tämä aloittaa uuden valintatapahtuman.
70 tunnin ja miljardien monistumisien jälkeen, Brian Paegelin ryhmä lopetti reaktiot ja analysoi viimeiset erät. Molekyylit kykenivät löytämään ja kutomaan kasaan RNA:ta 90 kertaa tehokkaammin kuin aloituserässä olleet molekyylit.
Nyt he aikovat suunnitellan sirun, joka pystyy tekemään jotain muutakin kuin vain parantamaan olemassaolevaa ominaisuutta. Uusia kemiallisia ominaisuuksia tuottava Darwinsiru toisi mainetta ja kunniaa.
WAu! Voin jo arvata missä piireissä ja miksi seuraavaksi levitellään "ihon alle aseteltavan merkin" sirukauhua..
ReplyDelete