19.3.10

Hieman lisää Criticasta

Kriittisen luonnontieteellisen seuran eli Critican huomioiminen nosti esiin monivalintakysymyksiä. Lainaan anonyymiä:

Tämän tarkennukseksi tuli pyöräytettyä pari monivalintakysymystä. Ja voit tietysti halutessasi tarkentaa myös avoimesti jos/kun vaihtoehdot tuntuu liian suppealta.
1.
(a) Tieteellistä kritiikkiä ei ole, eikä voikaan olla. Evoluutioteoria on niin täydellinen tieteellinen teoria, ettei sitä vastaan voi esittää tieteellistä kritiikkiä.


Selvästikin mahdoton vaihtoehto. Tieteellistä kritiikkiä esitetään jatkuvasti. Pelkästään valintapaineiden monimuotoisuus mahdollistaa tutkijoiden jatkuvan kinastelun. Geenien tutkiminen ja sukupuiden vertailu luo jatkuvasti uusia käsityksiä pelikentälle. Käsitys eri elämänmuotojen iästä muuttuu tiedeuutisissa melkein kuukausittain.

(b) Tieteellistä kritiikkiä on, ja sitä esitetään jatkuvasti vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa. Kreationistit eivät esitä tätä kritiikkiä, vaan ainoastaan uskonnollista huuhaata. Toisin sanottuna kreationistit voisivat esittää tieteellistä kritiikkiä, mutta eivät esitä, koska ovat kreationisteja.

No, jotkut kreationistit ovat tuollaisia. Tieteellä ei ole väliä, vaan Raamatun auktoriteetilla. Pelkkä Jumalan sana riittää kumoamaan kaiken vähänkin tieteeltä haisevan. Onneksi näitä tyyppejä on vähemmän Suomessa. Toiset kreationistit osaavat käyttää itse tieteellisiä julkaisuja apuna käännytystyössä.

(c) Kreationistitkin esittävät tieteellistä kritiikkiä, mutta se hautautuu kaiken uskonnollisen huuhaan alle. Kreationistien esittämästä kritiikistä tieteellistä on vain ja ainoastaan se osa, joka on jo julkaistu vertaisarvioituna tieteellisissä julkaisuissa.


Jehovan todistajat taitavat mennä tähän kategoriaan. Heidän kirja Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos? on malliesimerkki tällaisesta toiminnasta. Lainauksia lapioidaan populaarikirjoista, tiedelehdistä (New Scientist, Scientific American) ja tutkijoiden haastatteluista. Niistä rakennetaan kuva kehitysopista, jolle ei löydy mitään tukea mistään ja kaikki tutkijat ovat hukassa. Päälle pari lainausta Raamatusta, joten Jumala ratkaisee ongelmat.

(d) Kreationistitkin esittävät tieteellistä kritiikkiä, mutta se hautautuu kaiken uskonnollisen huuhaan alle. Myös joitakin vertaisarviointia läpäisemättömiä argumentteja voidaan pitää tieteellisesti pätevinä.
Evoluutioteoriaa tutkii ja kritisoi monta kristittyä, joten uskonnolla tai uskonnottomuudella ei ole väliä itse argumentin vedenpitävyyden kannalta. Kunhan argumentin tukena on ihan teoreettinen ja looginen perustelu.

2.
(a) Evoluutioteoriaan kohdistuvan kritiikin julkaisua vaikeuttavat samankaltaiset ideologiset ja tieteensosiologiset rajoitteet, jotka ovat vaikeuttaneet ilmastonmuutoskritiikin julkaisua.

Monta monessa. Peer reviewin tekijät ovat ihmisiä, joten tietenkin mukana on aina se oman rakkaan teorian suojelu. Samoin mukana on uusien ideoiden armoton puukottaminen ja viipalointi. Kritiikki voi olla pätevää tai huonoa. Asioista väännetään kättä vuodesta toiseen. Pelkästään Dawkinsin ja Stephen J. Gouldin välinen sanasota inspiroi populaarikirjoja, joissa selitettiin mistä kiistassa oli kyse.
3.
(a) Tieteellistä teoriaa, mallia tai hypoteesia vastaan voi esittää kritiikkiä tarjoamatta mitään parempaa selitystä tilalle.

Jos todellakin on huomannut puutteita jostain, niin ei välttämättä tarvitse rakentaa uutta tilalle.
4.
(b) On sinänsä loogisesti mahdollista, että jokin universumista riippumaton ulkopuolinen taho olisi toiminut maailmanhistoriassa, mutta siitä ei voi saavuttaa mitään tieteellistä tietoa. Tämän takia tieteellisten selitysten tulee rajoittua suljettujen fysikaalisten kausaatioiden ketjuihin. Tämän takia paras luonnollinen selitys, oli se sitten kuinka epätodennäköinen tahansa, on kaikissa tilanteissa parempi kuin mikään yliluonnollinen selitys. Tällainen tieteentekeminen jättäisi siis oven auki mm. ateistiselle, agnostiselle ja deistiselle maailmankuvalle, mutta sulkisi ulkopuolelleen perinteiset teistiset maailmankuvat.

Tämä vaihtoehto vaikuttaa lupaavimmalta. Jos edes ymmärsin oikein mitä se tarkoittaa. C-vaihtoehtoa pitää pohtia selkeämmässä mielentilassa.

(c) Koska emme voi a priori tietää, että maailmanhistoria olisi suljettu fysikaalisten kausaatioiden ketju, tällaista maailmanhistoriaa ei voida myöskään ottaa tutkimuksen väistämättömäksi lähtökohdaksi. Empiirisessä tutkimuksessa tulisi tehdä jyrkkä ero toistettavien kokeellisten tieteiden, ja historiallisten tieteiden välillä. Todennäköisin selitys ei ole myöskään ollenkaan aina oikeaan osuva historiankuvaus. Historiallisissa tieteissä tulisi tämän takia aina tiedostaa tutkimustulosten suuri epävarmuus. Esimerkiksi elämän syntyyn liittyvissä kysymyksissä ei voida pitää kokeellisesta tutkimuksesta riippumattomana faktana sitä, että elämä olisi joka tapauksessa syntynyt joskus itsestään. Sen sijaan olisi mahdollista tutkia sitä, kuinka todennäköisesti elämä olisi kullakin tavalla voinut syntyä. Maailmanhistoriaa käsittelevän tutkimuksen on siis oltava aidosti agnostista.

Toki voimme jättää pohdinnat taikakeijuista ja sattumanvaraisista, oikukkaista jumalolennoista nurkkaan häpeämään?
Ja samaan sarjaan vielä yksi avokysymys:
5. Mitä kreationistien pitäisi mielestäsi tehdä jos he haluavat toimia ja kritisoida evoluutioteoriaa tieteellisesti, sen sijaan että pelkästään yrittävät näyttää tieteelliseltä?


Kaiken kaikkiaan Critica on juuri sitä mitä kreationistien olisi pitänyt tehdä jo parisen kymmentä vuotta sitten. Luominen-lehti, Kreationismi.fi, Taustaa-kirjat ja muut yritykset luomisopin tieteellistämiseksi eivät onnistuneet/onnistu. Sen sijaan antievot voivat keskittyä siihen millä pärjää parhaiten, eli lainaamalla tiedemiesten tekemiä tutkimuksia. Kun osoitetaan etteivät tutkijat tiedäkään kaikkea kaikesta, mikä onkin ihan totta, niin jäljelle jää aukko. Sen reunalla voi sitten pohtia voisiko täytteenä käyttää ihmisen älyä luotettavampaa Jumalaa.

Critica on toistaiseksi parasta mitä kreationistit ovat saaneet aikaan Suomessa.

Asiasta toiseen.

Seuran säännöistä löytyi myös kohta, joka kiinnittää huomion:

Yhdistys on poliittisesti, aatteellisesti sekä uskonnollisesti moniarvoinen.

En ole mikään ekspertti yhdistysten sääntöjen suhteen. Onko "moniarvoinen" vain uusi tapa sanoa "riippumaton?" Toki seurat saavat olla avoimesti tiettyjä uskonnollisia suuntauksia kannattavia. Mitä tuolla moniarvoisuudella tarkoitetaan?

2 comments:

  1. "Yhdistys on poliittisesti, aatteellisesti sekä uskonnollisesti moniarvoinen.

    En... ... Mitä tuolla moniarvoisuudella tarkoitetaan?"

    Taitaa olla keino jättää ovet auki kaikille "katsontakannoille"

    Normihan olisi sitoutumaton.

    ReplyDelete
  2. AD:"Toki voimme jättää pohdinnat taikakeijuista ja sattumanvaraisista, oikukkaista jumalolennoista nurkkaan häpeämään?"

    Niin kauan kuin ei ole luotettavaa menetelmää arvioida keijujen, menninkäisten ja muiden hottentottien vaikutusmahdollisuuksia, niitä on aika vaikea vertailla täysin fysikaalisiin hypoteeseihin. Pattitilanteessa voidaan varmaan korkeintaan todeta, ettei mikään puhtaasti fysikaalinen selitys näytä kovin todennäköiseltä. Mullistavia tutkimustuloksia odotellessa kukin voi sitten päissään täyttää näiden metafyysisten kysymysmerkkien synnyttämiä aukkoja haluamallaan tilkkeellä, jos kokee saavansa siitä sisältöä elämäänsä.

    ReplyDelete