1.3.10

Kreationistit heräsivät talviunilta

Skepsis ry:n kautta vastaani tupsahti tällainen uutinen.

Suomeen perustettiin Kriittisen luonnontieteen seura eli Critica ry. Mikä on Critican tarkoitus?

Luonnontieteellisten teorioiden tulee Critican jäsenistön mielestä perustua vankkaan kokeelliseen näyttöön, evidenssiin. On tehtävä selvä ero hypoteesien ja kokeellisen tiedon välille.


No jopas, olen aivan samaa mieltä! Pois pyhät tekstit ja huuhaat sekä ideologian ajamat kampanjat.

Julkisuudessa, tiedeuutisoinnissa ja oppikirjoissa kuitenkin esitetään yleisölle totuuksina hypoteeseja, joilta puuttu kokeellinen näyttö ja jotka perustuvat tutkijan tai tiedeyhteisön omiin uskomuksiin. Myöskään avointa kritiikkiä tiedeyhteisön yleisimmin hyväksyttyjä uskomuksia kohtaan ei yleensä esiinny julkisessa keskustelussa.


Heti tulee mieleen kreationistien saarnat, mutta tässähän tehdään selvä ero. Critica ottaa tiedettä kokonaisvaltaisesti - ei vain yhtä teoriaa - niskasta kiinni. Eli parhaimmassa tapauksessa he huomauttavat niistä asioista jotka ovat vielä vasta peer review julkaisuiden sivuilla, mutta eivät ole kerinneet Iltalööpin, Aamuläpyskän tai Fingerporin sanomien sivuille. Näin ainakin tulkitsen asian. Julkisessa keskustelussa pelataan aivan liian usein populaarijulkaisujen varassa, jotka ovat auttamatta vanhentuneet. Aivan kuten oppikirjoissa voi olla vuosikymmeniä vanhaa tietoa. Jos Critica on tuomassa areenalla tuoretta tieteellistä tutkimustietoa, niin minäkin voisin tukea järjestöä. Tämähän näyttää todella lupaavalta.

Keskustelun yksipuolisuus ei johdu siitä, etteikö hyvin perusteltua kritiikkiä olisi - päinvastoin. Kokeelliseen näyttöön perustuvaa ja vertaisarvioitua tutkimusaineistoa on paljon, mutta sen huomioiminen tiedeyhteisössä ja -medioissa riippuu usein muista motiiveista, kuten rahoituksen turvaamisesta ja arvovallan säilyttämisestä.


Siis yleensä tieteellisen keskustelun yksipuolisuus on näennäistä. Aina löytyy joku, joka kritisoi jotain. Mm. tämän periaatteen takia tiede etenee. Oleellisempaa onkin se kritiikin paikkansapitävyys. Critica painottaa kokeellisen ja vertaisarvioidun tutkimuksen merkitystä, joten taustalla ei olekaan kreationismia, kuten hetki sitten luulin. Tämä on suuri helpotus.

Critican tehtävänä on luoda julkisuudessa selkeämpää ja näkyvämpää rajaa kokeellisen luonnontieteen ja muun aineksen väliin, jolloin tieteestä kiinnostuneiden on helpompaa muodostaa nykyistä kriittisempi käsitys tiedeuutisoinnin ja vallitsevien teorioiden luotettavuudesta.


Jep. Tiedeuutisointi tahtoo olla parhaimmillaan liian yksinkertaistavaa, huonommillaan erittäin noloa. Siksi tällainen Critican kaltainen yhdistys on ihan paikallaan.

Mutta minkälainen on Critican lähtölaukaus?

Ensimmäisenä vieraskynänä on itse lääkäri Pekka "Aatami & Eeva elivät dinojen kanssa" Reinikainen.

Ensimmäinen Vieraskynä vieraamme on lääkäri Pekka Reinikainen, joka artikkelissaan kritisoi Helsingin Sanomien tiedetoimituksen julkaisemaa artikkelia 13.10.2009 joka sisältää Reinikaisen mukaan asiavirheitä ja tiedetoimitus jättää tarkoituksella tärkeitä tiedossaolevia asioita mainitsematta.



Voi perkele...

Noh. Katsotaan mitä Pekka tällä kertaa kirjoittaa. Tekstissä ei ole linkkiä Hesarin tiedeuutiseen, eikä Pekka lainaile kyseistä artikkelia ahkerasti. Tekstiä ei löydy Hesarin sivuilta. Varmin veikkaus onkin, että vastine tehtiin siitä samasta jutusta josta myös Matti "ID" Leisolan blogissa kirjoitti - kukas muu kuin Pekka Reinikainen.

Pekka latoo pöydälle monta monimutkaisuutta kauhistelevaa tosiasiaa. Todennäköisyyksiä, tuhansia erilaisia proteiineja, aminohappojen vasenkätisyys, geneettisen informaation määritelmä, roska-DNA, elämän määritelmä, aineenvaihduntajärjestelmän hienouksia, jne. Vähemmästäkin menee polvilumpio suuhun. Helsingin sanomien artikkeli oli Tiina Raevaaran kirjoittama. Jos siinä olisi annettu alustavaa selitystä jokaiseen Reinikaisen yli kymmeneen vastalauseeseen, niin tekstiä kertyisi pari sivua. Mutta se ei tainnut olla sanomalehdessä julkaistun ribosomin evoluutiosta kertovan artikkelin tarkoitus?

Sehän olisi aivan MAHTAVAA, jos Hesarissa olisi niin yksityiskohtaisia ja pitkiä juttuja biologian, genetiikan ja kemian hienouksista. Mutta tiedeuutiset on kutistettu parin sivun kokoisiksi pläjäyksiksi, kerran viikossa. Joko minulla on silmä keskellä peukaloa, mutta Hesarin sivuilla ei edes ole omaa osiota tiedeuutisille. Tiedeuutiset ovat ulkomaanuutisten seassa.

Critican ensimmäinen teksti oli siis nuoren maailman kreationistin kirjoittama. Ehkä seuraavat kirjeet tulevat itse tiedettä tekevien tutkijoiden kynästä. Tarkastellaan minkälaista porukkaa Critican sisällä pyörii. Hallituksen jäsenistä useampi on ollut jollain tavalla mukana kreationismin edistämisessä Suomessa. Esim. Raimo Lonka, Liisa Huunan-Seppälä & Esko Syrjäläinen eivät lupaa hyvää. Tuo Opettaja-lehteen kirjoitettu vastine sisältää niin monta kreationistien vakiokorttia (Nebraskan ihminen), ettei hallituksen kokoonpano voi olla painottunut tieteen tuntemukseen. Critica näyttäisi olevan kreationistien uusin yritys näyttää tieteelliseltä. Siinä on myös se hyvä puoli, ettei heidän tarvitse esittää kreationismin olevan tieteellistä. Kunhan kritisoi evoluutioteoriaa, niin oma palli pysyy pystyssä.


Kreationismi.fi on ollut hiljainen paikka jo useamman kuukauden ajan. Nyt selvisi mitä Suomen kreationistit ovat puuhailleet hiljaisina hetkinä.

Pikkulinnut visertävät, että Pekan vastine saanee pian vastineen.

13 comments:

MrrKAT said...

Tähtitieteen "Maa kiertää aurinkoa" jne. väitteet on ei-kokeellista ajattelua siis pelkkää todistamatonta hypoteesia ?

Deriv said...

Enpä ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi sitä ettei hesarin sivuilla tosiaan ole osiota tieteelle.

Löytyy mm. urheilu, kaupunki, viihde ja talous. Jopa autoilla on oma osionsa!

Paperihesarissa sentään on ainakin silloin tällöin jokin "Tiede ja luonto"-niminen osio, jossa on sivun verran aiheen juttua.

Olisikohan adressin tai vastaavan älämölön paikka?

Timo said...

Mites muuten tuo facebook-sovellus jonka kaapistatulojutussa vinkkasit - ei sieltä oo tullut vielä yhtään merkintää uutisvirtaan? Ó_o

Paholaisen Asianajaja said...

Timo, en tiedä mikä voisi olla vikana. Bloggaukset ilmestyvät automaattisesti profiiliini. Eikai NetworkedBlogs anna syötettä vain frendeilleni?

Anonymous said...

Istu ennen ku satutat ittes. Herättääkö kreationistin puheenvuoro oikeasti niin paljon tunteita, että taso pääsee laskemaan näin alas?

"Siis yleensä tieteellisen keskustelun yksipuolisuus on näennäistä."

Tyydyt siis siihen että tiede on "yleensä" avointa, kun taas ideologista sensuuria ja leimaamista tapahtuu vähemmän, jolloin sen voikin autuaasti unohtaa?

"Aina löytyy joku, joka kritisoi jotain."

Ja kritikkiä ei koskaan vaienneta epätieteellisin perustein? Ilmastonmuutokseen liittyviä tuloksiakin saa (ja on aina saanut) kritisoida leimautumatta "denialistiksi"?

"Mm. tämän periaatteen takia tiede etenee."

Kuulostaa idealismilta. Yleensä homma tuntuu menevän vähän toisin: http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Kuhn#The_Structure_of_Scientific_Revolutions

"Ensimmäisenä vieraskynänä on itse lääkäri Pekka "Aatami & Eeva elivät dinojen kanssa" Reinikainen."

Aika räikeä ad hominem? Oppikirjaesimerkki? Mutta oliko kritiikki siis mielestäsi huonoa, vaiko vain tarpeetonta?

"Tekstissä ei ole linkkiä Hesarin tiedeuutiseen"

No ei näköjään, mutta viittaus on jokaisen lukutaitoisen luettavissa: "Helsingin Sanomissa, todetaan tiede ja luonto sivulla Tiina Raevaaran kirjoittamassa artikkelissa "Ribosomi tuotti rna:sta elämän" (13.10. 2009)

"eikä Pekka lainaile kyseistä artikkelia ahkerasti."

Kuinka monta lainausta on riittävästi? Kuinka monta räikeää virhettä artikkelissa pitää olla että sitä saa kritisoida? Eikös yksikin riittäisi? Lainauksia näytti olevan yllättävän sentään yllättävän monta. Noista lainauksista näkee kyllä heti ettei kyseessä ole vain liika yksinkertaistus, vaan kritisoitu artikkeli menee paikoin jo sen erittäin nolon puolelle.

"Mutta se ei tainnut olla sanomalehdessä julkaistun ribosomin evoluutiosta kertovan artikkelin tarkoitus? -- Mutta tiedeuutiset on kutistettu parin sivun kokoisiksi pläjäyksiksi, kerran viikossa."

Ai jaa, hesarin tiedetoimituksen kuuluukin tehdä räikeitä virheitä koska heillä ei ole omaa osiota. Totuudenmukaista ja lyhyttä ei voi tehdä. Että virheitä oli ja saakin olla. Luento ymmärretty. Anteeksi että kyseenalaistan.

Miksi fysiikan tai kemian kirjassa voidaan avoimesti tunnustaa, että kitkan olemusta ei oikeasti vielä tunneta, tai että orbitaalimalli ei vastaa kokeellista tutkimusta, mutta sitä käytetään koska se mallintaa tiettyjä tapahtumia ihan kivasti? Olisiko epävarmuuksien tunnustaminen mahdotonta silloin, kun ne ovat vielä ilmeisempiä? Vai eikö nyt vaan haluta antaa kreationisteille ammuksia?

Tällainen tiedetoimitus tekee hallaa kaikille. Tai no tarjoaahan se tietysti namupaloja kreationisteille, mutta kuvittelisin sen kuitenkin palvelevan kaikkien etua, jos paskat argumentit saisi karsittua pois.

Paholaisen Asianajaja said...


Istu ennen ku satutat ittes. Herättääkö kreationistin puheenvuoro oikeasti niin paljon tunteita, että taso pääsee laskemaan näin alas?

Kiva kuulla, että blogissani on vielä taso josta voi pudota.

Tyydyt siis siihen että tiede on "yleensä" avointa, kun taas ideologista sensuuria ja leimaamista tapahtuu vähemmän, jolloin sen voikin autuaasti unohtaa?

Ei. Vaan esim. kreationistien evokritiikin rinnastaminen ihan oikeaksi tieteelliseksi kritiiksi ei luo tasapuolista keskustelua tieteestä. Ideologista sensuuria ei tarvi, jos pöydälle jätetään tieteellisesti validit vaihtoehdot.

Ja kritikkiä ei koskaan vaienneta epätieteellisin perustein?

Varmasti jossain joku vaimentaa. Ja heidät pitäisi ampua ja sitten heittää tyrmään katumaan tekojaan.

Ilmastonmuutokseen liittyviä tuloksiakin saa (ja on aina saanut) kritisoida leimautumatta "denialistiksi"?

Ei onnistu helpolla, sillä politiikka on vahvasti läsnä. Kuten olet varmasti huomannut.

"Mm. tämän periaatteen takia tiede etenee."

Kuulostaa idealismilta.


Se olikin yksinkertaistettu pointti. Vertaa sitä vaikkapa kirkon oppien muuttumistahtiin verrattuna teorioiden sorvaamiseen.

Aika räikeä ad hominem? Oppikirjaesimerkki? Mutta oliko kritiikki siis mielestäsi huonoa, vaiko vain tarpeetonta?

Pekan nuoren maailman kreationismi ei vaikuta siihen onko hänen kirjoittamansa kritiikki pätevää vai ei. En ole päässyt lukemaan Raevaaran artikkelia, siksi en osaa sanoa Pekan kritiikin hyvyys/huonous tasosta. Otan kuitenkin huomioon sen mitä Pekka on kirjoittanut esim. "sukupuiden kaatumisesta" ja fossiileista.

Ainakin tuossa Timo Paukun kirjoittamassa jutussa on nolo moka: "Jo kirjoitusta edeltävänä päivänä lukijoille kerrotaan, että "ribosomien synty evoluutiossa mahdollisti mutkikkaan elämän. Muuten elämä maapallolla olisi voinut jäädä yksinkertaisten virusten varaan". Tässä Helsingin Sanomien toimittaja Timo Paukku näyttää tyystin unohtaneen ( tai vielä pahempaa, ei tiedä), että virukset monistavat itsensä solujen ribosomien avulla."

-end of part I-

Paholaisen Asianajaja said...

-continued-

No ei näköjään, mutta viittaus on jokaisen lukutaitoisen luettavissa: "Helsingin Sanomissa, todetaan tiede ja luonto sivulla Tiina Raevaaran kirjoittamassa artikkelissa "Ribosomi tuotti rna:sta elämän" (13.10. 2009)

Näin kyllä tuon. Kyselinkin itse artikkelin perään. Olen kuitenkin kokemuksesta oppinut, että kreationistin kommentoidessa evo-juttuja kannattaa vieressä olla kyseinen artikkeli kokonaisuudessaan.(http://www.talkorigins.org/faqs/quotes/mine/project.html)

Kuinka monta lainausta on riittävästi? Kuinka monta räikeää virhettä artikkelissa pitää olla että sitä saa kritisoida? Eikös yksikin riittäisi? Lainauksia näytti olevan yllättävän sentään yllättävän monta. Noista lainauksista näkee kyllä heti ettei kyseessä ole vain liika yksinkertaistus, vaan kritisoitu artikkeli menee paikoin jo sen erittäin nolon puolelle.

Mikä Raevaaran artikkelissa on nolointa?

Ai jaa, hesarin tiedetoimituksen kuuluukin tehdä räikeitä virheitä koska heillä ei ole omaa osiota. Totuudenmukaista ja lyhyttä ei voi tehdä. Että virheitä oli ja saakin olla. Luento ymmärretty. Anteeksi että kyseenalaistan.

No hyvä. Juuri tuota ajoin takaa.

Miksi fysiikan tai kemian kirjassa voidaan avoimesti tunnustaa, että kitkan olemusta ei oikeasti vielä tunneta, tai että orbitaalimalli ei vastaa kokeellista tutkimusta, mutta sitä käytetään koska se mallintaa tiettyjä tapahtumia ihan kivasti?

Koska asiat ovat noin. Nyt taidat verrata fysiikan oppikirjoja sanomalehtien juttuihin. Minulla ei ole lähettyvillä nykyisiä biologian oppikirjoja.

Olisiko epävarmuuksien tunnustaminen mahdotonta silloin, kun ne ovat vielä ilmeisempiä? Vai eikö nyt vaan haluta antaa kreationisteille ammuksia?

Eikös asioita esitetä samalla tavalla kemian ja biologian oppikirjoissa?

Tällainen tiedetoimitus tekee hallaa kaikille. Tai no tarjoaahan se tietysti namupaloja kreationisteille, mutta kuvittelisin sen kuitenkin palvelevan kaikkien etua, jos paskat argumentit saisi karsittua pois.

Täysin samaa mieltä.

Anonymous said...

Pulut sen sijaan kurnuttavat, että Pelle Reinikaisen "kirjoitukseen" mainitulla sivustolle tulevat vastineet tulevat kokemaan "helluntailais-kristillisen" armokuoleman...

- apo-calypso

Anonymous said...

Olisi sinänsä hauska vitsi tuo, että tarvitaan erikseen "Kriittinen luonnontieteen seura" mutta kun se ei valitettavasti ole vitsi.

terveisin kriittinen luonnontieteilijä

Anonymous said...

Kuulin Reinikaisen kritisoiman Tiina Raevaaran kieltäytyneen vastaamasta Critican sivuille Reinikaisen kritiikkiin. Eikö ole aika outoa jättää vastaamatta, jos kerran syytetään suoranaisesta huijauksesta ja tarjotaan mahdollisuus julkisesti puolustautua? Taitaa Raevaaran jutut olla sittenkin potaskaa ja Reinikainen on tästä juvällä, vai mitä arvelette moisesta..?

Paholaisen Asianajaja said...

Ainakin Reinikainen pyysi julkista väittelytilaisuutta Helsingissä, josta Raevaara näköjään kieltäytyi. En tiedä onko kirjallista vastinetta vielä tulossa.

Anonymous said...

"Kiva kuulla, että blogissani on vielä taso josta voi pudota."

On on, yleisesti ottaen kirjoitat ihan asiallista kritiikkiä. Nyt vain tuli pari ylilyöntiä, joten piti antaa vähän palautetta.

"Mikä Raevaaran artikkelissa on nolointa?"

Se noloin lainaus olikin tosiaan Paukun tekstistä. Nolon puolelle tuntuu jäävän kuitenkin vielä tämä:
"jossain vaiheessa elämän alussa on sattunut outoja asioita. Joko proteiinit ovat monistuneet ilman rna:n ja dna:n sisältämiä nukleiinihappoja, tai nukleiinihapot ovat syntyneet ilman proteiineja"

Ensin siis julistetaan (tieteen nimissä), että on "sattunut outoja asioita", minkä jälkeen annetut vaihtoehdot ovat tyyppiä: "joko moottori toimi ilman bensaa, tai sitten bensa sai auton kulkemaan ilman moottoria." Siitä tosin pointsit että myönnetään väitteen absurdius, vaikka lukijalle tästä jää vain sellainen käsitys, että on siis tapahtunut jotain yllättävää.

"esim. kreationistien evokritiikin rinnastaminen ihan oikeaksi tieteelliseksi kritiiksi ei luo tasapuolista keskustelua tieteestä."

Tämän tarkennukseksi tuli pyöräytettyä pari monivalintakysymystä. Ja voit tietysti halutessasi tarkentaa myös avoimesti jos/kun vaihtoehdot tuntuu liian suppealta.
1.
(a) Tieteellistä kritiikkiä ei ole, eikä voikaan olla. Evoluutioteoria on niin täydellinen tieteellinen teoria, ettei sitä vastaan voi esittää tieteellistä kritiikkiä.

(b) Tieteellistä kritiikkiä on, ja sitä esitetään jatkuvasti vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa. Kreationistit eivät esitä tätä kritiikkiä, vaan ainoastaan uskonnollista huuhaata. Toisin sanottuna kreationistit voisivat esittää tieteellistä kritiikkiä, mutta eivät esitä, koska ovat kreationisteja.

(c) Kreationistitkin esittävät tieteellistä kritiikkiä, mutta se hautautuu kaiken uskonnollisen huuhaan alle. Kreationistien esittämästä kritiikistä tieteellistä on vain ja ainoastaan se osa, joka on jo julkaistu vertaisarvioituna tieteellisissä julkaisuissa.

(d) Kreationistitkin esittävät tieteellistä kritiikkiä, mutta se hautautuu kaiken uskonnollisen huuhaan alle. Myös joitakin vertaisarviointia läpäisemättömiä argumentteja voidaan pitää tieteellisesti pätevinä.

2.
(a) Evoluutioteoriaan kohdistuvan kritiikin julkaisua vaikeuttavat samankaltaiset ideologiset ja tieteensosiologiset rajoitteet, jotka ovat vaikeuttaneet ilmastonmuutoskritiikin julkaisua.

(b) Evoluutioteoriaan liittyvät julkaisut ja tutkimus ovat vapaita kaikista tällaisista rajoitteista.

3.
(a) Tieteellistä teoriaa, mallia tai hypoteesia vastaan voi esittää kritiikkiä tarjoamatta mitään parempaa selitystä tilalle.

(b) Tieteellistä teoriaa, mallia tai hypoteesia kritisoivan tahon tulisi samalla tarjota vaihtoehtoinen, tieteellisesti varteenotettava selitys tiedollisen aukon paikkaamiseksi.

Anonymous said...

4.
(a) On täysin objektiivista olettaa, ettei mikään tästä universumista riippumaton taho ole vaikuttanut maailmanhistoriassa, ja tämän takia tieteen tulee perustua vain suljetuille fysikaalisten kausaatioiden ketjuille.

(b) On sinänsä loogisesti mahdollista, että jokin universumista riippumaton ulkopuolinen taho olisi toiminut maailmanhistoriassa, mutta siitä ei voi saavuttaa mitään tieteellistä tietoa. Tämän takia tieteellisten selitysten tulee rajoittua suljettujen fysikaalisten kausaatioiden ketjuihin. Tämän takia paras luonnollinen selitys, oli se sitten kuinka epätodennäköinen tahansa, on kaikissa tilanteissa parempi kuin mikään yliluonnollinen selitys. Tällainen tieteentekeminen jättäisi siis oven auki mm. ateistiselle, agnostiselle ja deistiselle maailmankuvalle, mutta sulkisi ulkopuolelleen perinteiset teistiset maailmankuvat.

(c) Koska emme voi a priori tietää, että maailmanhistoria olisi suljettu fysikaalisten kausaatioiden ketju, tällaista maailmanhistoriaa ei voida myöskään ottaa tutkimuksen väistämättömäksi lähtökohdaksi. Empiirisessä tutkimuksessa tulisi tehdä jyrkkä ero toistettavien kokeellisten tieteiden, ja historiallisten tieteiden välillä. Todennäköisin selitys ei ole myöskään ollenkaan aina oikeaan osuva historiankuvaus. Historiallisissa tieteissä tulisi tämän takia aina tiedostaa tutkimustulosten suuri epävarmuus. Esimerkiksi elämän syntyyn liittyvissä kysymyksissä ei voida pitää kokeellisesta tutkimuksesta riippumattomana faktana sitä, että elämä olisi joka tapauksessa syntynyt joskus itsestään. Sen sijaan olisi mahdollista tutkia sitä, kuinka todennäköisesti elämä olisi kullakin tavalla voinut syntyä. Maailmanhistoriaa käsittelevän tutkimuksen on siis oltava aidosti agnostista.

(d) c-kohdan perustelujen takia ainakin historiallisten tieteiden piirissä tulisi siksi harjoittaa perspektiivisen pluralismin mukaista tiedettä.

Ja samaan sarjaan vielä yksi avokysymys:
5. Mitä kreationistien pitäisi mielestäsi tehdä jos he haluavat toimia ja kritisoida evoluutioteoriaa tieteellisesti, sen sijaan että pelkästään yrittävät näyttää tieteelliseltä?

"Eikös asioita esitetä samalla tavalla kemian ja biologian oppikirjoissa?"

Lukion bilsankirjoissa oli ainakin sellaisia helmiä, että alta pois. Esimerkiksi: "Kun tällaisten kahdentuvien rakenteiden ympärille muodostui kalvo, syntyivät ns. esisolut. Niissä ratkaistiin ajan myötä moni solun toiminnan kannalta keskeisiä ongelmia: mistä ja miten saada kasvuun tarvittava energia, kuinka kuljettaa aineita kalvon läpi, kuinka lisääntyä jne." Ismo Ulmanen, Jukka Tenhunen, Jari Ylänne: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 18. WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.