Marsissa ei ole tukikohtaa

Marsissa ei ole tukikohtaa. Tai ehkä on huippusalainen tukikohta, mutta parhaillaan sosiaalisessa mediassa kiertävä paljastus ei todista mitään sellaista. Kuten niin usein nykyään, kaikki johtuu kriittisen ajattelun puutteesta. GoogleMaps ohjelmalla pystyy selamaan ja ihastelemaan myös Mars planeetan pintaa. Sitä selaamalla löydettiin jotain yllättävää.

Useampi hämärien aiheiden Youtubettaja on tehnyt siitä oman "blow your mind" videon, joka mukamas paljastaa jotain upeaa. Videoiden otsikot ovat tyyliä Is this a secret base on Mars tai DID NASA Forget To Edit This Out On Mars? ja niin edelleen. Klassista huomion kerjäämistä. Niiden videoiden kommentit täyttyvät salaliittoteorioista nopeammin kuin suviseurojen nuorten mielet täyttyvät synnistä. Ihmiset eivät millään näytä uskovan, että heillä on oikeus käyttää skeptikkojen työkalupakkia. Rakennusten parkkipaikalla seisova avolava-auto ei nähtävästi vakuuta kaikkia hämmästelijöitä siitä etteivät kuvat ole Marsista, joten pieni vertailu on paikallaan.

Nuo rakennukset on tarkoituksella editoitu Marsin kuvien päälle. Ja ne rakennukset kopioitiin jekkuilumielessä Googlen datakeskuksesta, joka sijaitsee Oregonin osavaltiossa. Osoite GoogleEarth hakuun: 200 Columbia Rd, The Dallas, OR 97058. Sieltä päälle satelliittikuvat ja naps, löydät samanlaisten rakennusten katot.

Tai onko NASA tehnyt ovelasti Marsiin tarkan kopion Googlen datakeskuksesta? No perkele ole, vaan kyseessä on Google Cloud Storage firman aprillipila tälle vuodelle.

Joten jos näet jonkun jakavan tuollaista TUKIKOHTA MARSISSA! videota, niin nyt pääset pätemään ja keräämään elämälle tärkeitä besserwisser-pisteitä.

Pääkalloja Marsissa!

Ensin nähtiin jättiläismäiset kasvot Cydonian laaksossa.



Sitten puutarhatonttu.



Nyt pääkalloja.

Muinainen Mars

Scientific American (April 08) valaisee hieman Mars-planeetan menneisyyttä. Voimme nykyään nähdä veden jättämiä jälkiä punaisen planeetan pinnalla. Napa-alueilla on jäätiköitä. Tästä on päätelty, että muinaisen Marsin ulkonäkö olisi ollut huomattavasti houkuttelevampi. Miljardeja vuosia sitten Marsin pinnalla oli meriä. Scifiteksteissä maalaillaan kuvia vihreästä ja eloisasta paikasta. Ilmakehän nykyinen pitoisuus ja rajatut tiedot maaperästä ovat kuitenkin ongelmallisia. Nykyinen kuivuus ja ohut ilmakehä eivät enää tee mahdolliseksi vastaavaa näkyä. Miten Marsin kaltainen paikka pystyi alunperin edes ylläpitämään meriä? Tähän on tarjottu selityksiä, mutta jokainen kohtaa ristiriitoja. Jotta ilmakehä tekisi meret mahdolliseksi, pitäisi sen koostua runsaasti kasvihuonekaasuista. Tulivuorista purkautuneet hiilidioksidipilvet peittivät varmasti nuoren Marsin, mutta laskelmat osoittavat kerta toisensa jälkeen ettei pelkkä hiilidioksidi riitä lämmittämään pintaa yli jäätymispisteen.

Avuksi rientää Mars mönkijä on raaputtanut pintaa. Sieltä löytyi valkoista jauhetta, eikä se ollut kokaiinia. Punaisen hiekan alla on rikkimineraaleja, joita muodostuu vain vedessä. Hiilidioksidi onkin toiminut yhdessä rikkidioksidin kanssa. Nuoren Marsin tulivuoret ovat syytäneet ilmoille molempia aineita. Pelkkä prosenttiyksikön 1/100 tai 1/1000 rikkidioksidin pitoisuutena ilmakehässä riittäisi tuomaan lisää lämpöä. Se ei tietenkään kuulosta suurelta määrältä, mutta jopa pienet pitoisuudet tietyistä kaasuista ovat vaikeita pitää vakaana. Maa-planeetalla vastaava rikkidioksidi ei kerkiä vaikuttamaan lämpenemiseen, sillä se sitoutuu nopeasti hapen kanssa, tuottaen sulfaattia. Muinaisen Marsin ilmakehässä ei olisi ollut happea, joten rikkidioksidi olisi päässyt hengailemaan paljon pitempään. Tästä olisi muodostunut happosateita, joista muodostuisi meriä. Vesi olisi varmasti liian hapokasta kaikille ihmisille. Happosateet ja hapokas maaperä selittävät myös miksei Marsissa ole kalkkikiviä.
Tutkijat olivat olettaneet, että Mars olisi tupaten täynnä kalkkipitoisia kiviä, koska niitä muodostuu kosteassa hiilidioksisirikkaassa ilmakehässä täällä Maa-planeetalla.

Rikkidioksidilöytö on kohdannut kritiikkiä. Vaikka Marsissa ei ole ollut happipitoista ilmakehää, niin Auringon UV-säteily riittäisi tuhoamaan herkät rikkidioksidimolekyylit.

Jos tulivuoret syytivät ilmakehään rikkiä nopeammin kuin sitä tuhoutui Auringon vaikutuksesta, niin ilmakehän lämpötila kohoaisi. Tiheä hiilidioksidi-ilmakehä suojelisi samalla UV-säteilyltä, sillä säteilyn tehokkain aaltopituus hajaantuisi hiilidioksidin takia. Tämä itsessään osoittaa kuinka hiili- ja rikkidioksidi tukisivat toisiaan.

Lämpenemisen ei tarvitsisi luoda kuumaa Amazonia, vaan paikoitellen jäätymispisteen ylittäviä alueita. Se riittäisi jokilaaksojen muodostumiseen.