29.5.23

Järjettömät katumaasturit

Tänä kesänä en kirjoita suvivirsistä. On aika purkaa emotionaalista raivoani SUVeista. Katumaasturi, eli Sport Utility Vehicle, eli SUV nimellä tunnetut isot kaarat huomaa helposti katukuvasta. Ne eivät ole ainoastaan vaarallisia autoja jalankulkijoille, ympäristölle ja käyttäjien lompakoille. Jostain käsittämättömästä syystä ne ovat myös suositumpia kuin koskaan aikaisemmin. 

Todetaan kuitenkin alkuun, että katumaastureilla voi olla oikea käyttötarkoitus. Jos oikeasti joudut ajamaan maastossa, jossa oikeasti tarvitaan vahvempaa moottoria ja renkaisiin nelivetoa sekä korkeampaa maavaraa auton pohjalle. Ihmiskunnan kannalta ongelma piilee siinä, että niin valtava osuus SUV käyttäjistä ei ajele niillä parkkihallin ramppia haastavammille poluille. Katumaastureilla käytännössä ei ajeta sorateitä kurjemmilla reiteillä, joten mainoksissa mainitut edut jäävät lunastamatta.

Katumaastureiden iso koko aiheuttaa myös niiden isoimman ongelman. Ne ovat vaarallisia kaikille muille kuljettajille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Kymmenen vuotta sitten ajoin isäni omistamalla Dodge Nitrolla. Se oli jännä ensikokemus. Selkeästi korkeampi kori ja leveämpi puskuri sekä erikoisempi muotoilu kiinnittävät huomion helposti. Totesin sen huonoksi autoksi. Penkki on liian korkealla, jotta siihen istuminen ja poistuminen olisi helppoa. Katto liian korkealla, jotta suksiboksi tai kanootti olisi helposti käytettävissä. Iso koko teki parkkihalleissa vierailun tuskallisen tarkaksi hommaksi. Tiukat käännökset ahtaissa pylväsväleissä saivat hikeä otselle. Näkyvyys etupuskurin eteen on järkyttävän huono. Tankkasin tietenkin itse löpöt oman käyttöni mukaan, joten huomasin myös kulutuksen olevan aivan perseestä. Bensalasku oli selkeästi isompi kun ajoin Toijalasta Vantaalle ja takaisin. En ymmärtänyt miksi isäni vaihtoi katumaasturiin. Tahtoiko hän tarkoituksella ajaa autoa, joka kulutti bensaa & hermoja enemmän ja tuli kalliimmaksi? Huomasin myös, että parkkihalleissa viereiset autot saivat kokea ruudusta peruuttamisen tuskaa, kun SUV tukkii korkeudellaan normaalin näkökulman. Normaalisti he näkisivät toisen henkilöauton ikkunoiden läpi kauemmaksi. Nyt Dodge Nitron korkeammat ovet ovat tekivät sen mahdottomaksi. 

En kehdannut kertoa isälleni miksi vihasin katumaasturia. Ne olivat tuolloin vielä harvinaisia näkyjä kotimaisilla maanteillä. Onneksi totesin hänen vaihtavan sen alle vuodessa takaisin henkilöautoon. 

Kaikki hyvin. Varmasti tuolloinen outo uutukainen kuin katumaasturi oli vain hetken trendi. Olihan niille tarjolla järkevämmät vaihtoehdot. Kuka oikeasti tarvitsee kaupungeissa tai taajamissa liikkuessaan nelivetoista maastoajo-ominaisuutta? Tarve oikeaan off-road ajeluun on niin harvinaista, vaikka olemmekin metsäistä ja karua Suomea. Kesämökeille pääsee ilman rajuja jyrkkiä ylämäkiä. 

Jos joku oikeasti on joka viikko kruisailemassa pitkin mutapeltoja, niin katumaasturi on tietenkin tarpeellinen. Jos ajaa vain tavallisella asfaltilla ja soratiellä, on katumaasturi täysin turha ajopeli. Paikasta A pääsee paikkaan B selkeämmin edullisemmin tavallisella henkilöautolla. Jos olisi tarvetta isommalle arikipäiväiselle tavaratilalle, niin katumaasturia parempi vaihtoehto on perinteinen farmariauto.

Tässä vaiheessa on aivan turhaa kirjoitella katumaastureiden suuremmista päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Ei ole mikään haaste selvittää, että SUV on suuremman kulutuksensa ansiosta/takia myös suurempi saastuttaja. Jokainen voi kirjaimellisesti haistaa eron katumaastureiden ja henkilöautojen välillä. Kyllä ne katumaastureiden ostajat tietävät, että heidän valintansa tuottaa enemmän päästöjä ja vaatii enemmän resursseja tuotantovaiheessa. Enkä edes tarkoita mitään ilmastotavoitteita, vaan ihan pienhiukkasten määrää, jota kaupunkien keskustoissa joudutaan nielemään enemmän katumaasturiden takia. Näistä välitettäisiin vain jos ostaja oikeasti välittäisi seuraavan sukupolven tulevaisuudesta. Eli aivan turha aihe.

Kymmenen vuotta myöhemmin, vastoin kaikkea järkeä, katumaasturien suosio näyttää vain kasvaneen. Vaikka väestö keskittyy entistä enemmän kaupunkeihin maaseudulta. Joka kolmas uusi auto Suomessa on katumaasturi. Eurooppa seuraa USA:n trendejä huolestuttavalla tavalla.

Tältä se tuntuu kun näen tuollaisia lukuja.

Katumaastureiden suosion myötä Yhdysvalloissa huomattiin useita muutoksia tieturvallisuudessa. Auton suurempi paino tarkoitti isompaa rytinää kolareissa, verrattuna pienempiin autoihin. Suuremman painon aiheuttamat ongelmat käydään läpi Maximilian Auffhammerin ja Michael Andersonin Pounds That Kill: The External Costs of Vehicle Weight paperissa.

SUV:n törmäämineen henkilöautoon johtaa usein pienemmän auton rajumpaan tuhoon, kuin jos kaksi henkilöautoa olisi törmännyt. Katumaasturi on rajuissa kolareissa tappavampi kuin henkilöauto. Kaikille muille kuin katumaasturin kuljettajille. Henkilöautojen rungot kun on suunniteltu menemään ryttyyn sopivalla tavalla, jotta törmäyksen energia muuttuu auton rungon ryttääntymisellä. Näin matkustajiin kohdistuu vähemmän energiaa. Katumaasturissa on vankempi runko, jota tarvitaan haastavassa maastoajossa. Se tarkoittaa törmäyksissä sitä, että katumaasturin runko ei "jousta" kuten henkilöauto. Mikä on erittäin huono uutinen henkilöautolle. Vaatimukset nopeusrajoitusten kiristämisestä tulevat sitä kovemmaksi mitä enemmänpainavat katumaasturit täyttävät teitä. Painavampi liikenne tarkoittaa myös tiepinnan nopeampaa kulumista.

Autoteollisuuden reaktio ilmenneisiin ongelmiin onkin tehdä... pienempiä versioita katumaastureista. Puhutaan ns. pienistä ja keskikokoisista katumaastureista. Näitä alettiin rakentamaan kun ensimmäisten isojen SUV:n ongelmat olivat liian pahoja. Itse katumaasturin ongelmaa (turhan isoa kokoa) ei haluttu ratkaista. Vain hienosäätää.

Autoteollisuuden vastaus SUV-autojen suurempaan saastuttamiseen on vain todeta, että sitä on saatu teknologian kehittämisen myötä pienemmäksi. Mikä on tietenkin aivan totta, mutta jättää katumaasturit vieläkin suuremmaksi saastuttajaksi kuin kaikki muut pienemmät henkilöautot.

 Näin lähestymme rauhallisesti kaartaen ja vilkku päällä kohti katumaastureiden tappavinta ominaisuutta. Huonoa näkyvyyttä. Vaikka hyvä näkyvyys on se jolla SUV:ta mainostetaan. Toki korkeammalta taholta näkee muita henkilöautoja pidemmälle. Mutta korkeampi nokka tarkoittaa jalankulkijoiden huonontunutta turvallisuutta. Eli katumaasturilla tulee todennäköisesti tapettua joko omat tai naapuruston lapset. Kuljettaja ei huomaa eteen tulevia tai jääviä lyhyitä tai kyyristyneitä henkilöitä. Paras esimerkki tästä ilmiöstä on ns. Sage Hill Rock. Parkkipaikalla yritettiin estää rotvallin yli ajavia autoja laittamalla ulokkeen päälle iso kivi. Kivi ei tietenkään ollenkaan hidastanut katumaasteita, joiden kuljettajat eivät edes nähneet isoa kiveä. Sage Hill Rock uutisten kommenteissa jotkut huomasivat mitä tuollainen puutos kuljettajan näkökentässä tarkoittaa mahdollisille auton eteen jääville lapsille.

SUV:n sokea piste on huomattavasti isompi kuin henkilöautojen. Tämän takia SUV suosion myötä myös jalankulkijoiden ja autoliikenteen törmäykset tulevat lisääntymään. Samalla törmäykset muuttuvat kuolettavammiksi. Kun eläkeläinen kaatuu kauppakeskuksen pysäköintihallissa ei hänen kannata luottaa siihen, että viereinen katumaasturi huomaa mitään. Todennäköisesti kuljettaja huomaa vasta oudon tömähdyksen jälkeen, että alle jäi joku. 

Autoteollisuuden vastaus näihin sokeisiin pisteisiin ei ollut muuttaa auton rakennetta paremmaksi. Sen sijaan katumaastureihin asennettiin peruutuskameroita ja tutka-antureita, joilla yritetään tehdä helpommaksi havaita liikettä sokeissa pisteissä. Eli auton hintaan voidaan lisätä tarpeellisia lisäosia, joilla hintaa saadaan korkeammalle.

Valitettavasti on aivan liian usein huomattu, etteivät nämä lisävarusteet toimi kun ajetaan matalilla nopeuksilla lähiöissä tai parkkipaikoilla. Kuten tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla viime kuussa. Mercedes-Benz katumaasturin turvallisuusjärjestelmät eivät kytkeytyneet päälle, kun 3-vuotias lapsi jäi katumaasturin alle. SUV oli kääntymässä. 

Esitutkintamateriaalissa todetaan, että onnettomuusauto oli profiililtaan korkea SUV ja siitä oli huono näkyvyys kuljettajan paikalta auton lähelle.

Ajonopeus onnettomuushetkellä on ollut erittäin alhainen. Olosuhteet ovat olleet hyvät: valoisa pilvipoutainen sää ja tienpinta kuiva. Lämpötila noin 16 astetta.

 

Aivan kuten kaikki ne Sage Hill Rockin tapauksessa kääntyneet autot olivat. Siksi Kempeleen traagiset tapaukset tulevat toistumaan uutisissa tänä vuonna.

5.5.23

Invasion

 Invasion - Russia's bloody war and Ukraine's fight for survival, kirjoittanut Luke Harding.

Kirjakaupasta tarttui mukaani ajankohtaista tietokirjallisuutta. Invasion kirjaa selasin läpi aina silloin kun pidin pientä taukoa Ukrainan tilanteen seuraamisesta. Venäjän "erikoisoperaation" venyessä kohti puolitoistavuotis merkkipäiväänsä onkin kohdallaan muistella mitä kaikkea jännää on tapahtunut. Ukrainalaisten tunnelmat ja ajatukset vuodesta 2014 lähtien kytevälle konfliktille on saatu itse paikanpäältä haastattelemalla. Harding oli kiertänyt pitempäänkin ympäri Ukrainaa. Työ Guardian lehden kirjeenvaihtaja piti miehen haastavien aiheiden äärellä. Siksi kirja antaa äänen ukrainalaisten omille toiveille ja haaveille tulevaisuudesta. Kovin usein uutisoinnin kommenteissa kun puhutaan aivan kuin koko kansakuntaa ei olisi. Aivan kuin Ukraina olisi vain välikäsi USA:n ja Venäjän sodassa, jolloin ei tarvitse välittää miksi ukrainalaiset haluavat pois Venäjän vaikutuspiiristä ja miksi he haluavat jatkaa taistelua itsenäisyytensä puolesta.

Putinin suunnitelmat nopealle ja isolle hyökkäykselle, jolla Ukrainan valtiovalta vaihdettaisiin venäjämyönteiseksi, on vieläkin arvailujen varassa. Jälkiviisaana voimme diplomaattisesti vain todeta, että suunnitelma ei ollut optimaalinen. Harding käy läpi mitkä ovat asiantuntijoiden arviot tuosta valmistelusta. Armeijan johtaja Shoigun osuudet ja muut poliittiset suhmuroinnit sekä valtava korruptio punotaan kiehtovaksi tarinaksi. Sotasuunnittelun esoteerisemmät piirteet saavat myös mainintoja. Se kuinka paljon Putinin ja Shoigun väitetty yhteinen tapaaminen siperialaisen shamaanin kanssa on totta jätetään tietenkin lukijan arvioitavaksi. Myös numerologinen päiväys 24.2. osuminen Putinin ihannoiman amiraali Ushakovin syntymäpäivään. Ushakovista tehtiin pyhimys Putinin valtakaudella.

Avoimen sodankäynnin kehitys ensimmäisistä epätoivon päivistä kohti Ukrainan armeijan kesäistä vastahyökkäystä käydään läpi hyvin. Kriittiset vaiheet ja niiden taustat saavat selontekoa ymmärrettävällä tavalla. Hybridivaikuttamisen keinot ja propagandasodan keinot olivat mielenkiintoista luettavaa. Mainintoja saavat myös Suomen ja Venäjän suhteiden muutokset. Kun Zelenskyi puhui videolähetyksen kautta eduskunnallemme sattui Venäjän Mi-17 helikopteri loukkaamaan ilmatilaamme. Myös ministeriöiden verkkosivuja kohtaan hyökättiin, mutta Iivanan suorittama häiriköinti ei päässyt sen pahemmaksi. 

Invasion on kätevä lukuelämys niille, jotka eivät kerinneet seuramaan aivan kaikkia Venäjän hyökkäykseen liittyviä uutisia viime vuodelta. Anteeksi, mutta nyt minun pitää palata seuraamaan tämänhetkisen vastahyökkäyksen etenemistä.