Pekka ja Pätkä etuoikeutettuina valkoisina miehinä

Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta Yle esitti keskiviikkona kotimaisen 60-luvulla kuvatun komedian. Se on kuuluisan Pekka ja Pätkä elokuvasarjan kohua ennenkin aiheuttanut Pekka ja Pätkä neekereinä. Näin ensimmäisen kerran joskus 10 - 12-vuotiaana. Muistaakseni se oli sieltä köyhimmästä päästä huumoriltaan. Useiden arvioiden mukaan se oli kaikkein huonoin sarjan elokuvista. Suurimmat traumat minulle aiheutti Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä, sillä se aivopesi lapsia uskomaan lumimieheen.

Mutta vuonna 2016 suuremman huolen aiheuttaa Pekka ja Pätkä neekereinä elokuvan rasismi. Kuuluisassa kohtauksessa Pekka ja Pätkä hakevat töitä ravintolasta, joka tarvitsee bändiinsä eksotiikkaa. Sitä haetaan ameriikan jazz-bändeistä tutuista mustaihoisista soittajista. Pekka ja Pätkä vetävän kenkälankit naamaansa ja puhuvat outoja, tekeytyen toisen rodun edustajiksi.

Modernin maailman vinkkelistä elokuva on selkeästi rasistinen. Siinä esitetään stereotypiat ja silloisen valkoisen kansan käsitykset siitä miten Yhdysvalloissa käsiteltiin rotuja. Ja se toistaa tyypillisen blackface ilmiön viihtetaiteessa. Kokonaisuutena elokuva ei ole ihan niin pahalla asteella kuin Tarzan elokuvista tai länkkäreistä tutut tavat esittää ei-valkoisia ihmisiä ali-ihmisinä. Pekka ja Pätkä neekereinä on huono elokuva. Samalla se myös havainnollistaa selkeästi aikakautensa ihmisten asenteita ja käsityksiä mustaihoisista.

Tärkein kohta on kuitenkin se oliko tai onko kyseisen elokuvan esittäminen Ylen toimesta väärin vai oikein.

Kalikwela Bai kirjoitti palautetta Ylelle, johon vastasi itse ohjelmapäällikkö Pentti Väliahdet. Jotta saat käsityksen keskustelun kulusta, niin kopioin kommentit tähän:

Aivan järkyttävää. Mafalala kirjoitti hyvin: "Rasistisen kuvaston ja kielen toistaminen ilman minkäänlaista problematisointia normalisoi rasismia, sulkee pois katsojia ja ylläpitää niin sanottua valkoista katsetta. Ja tietenkin se on yksiselitteisesti loukkaavaa. Elokuvan näyttäminen ja ohjelmapäällikön tarjoama näkökulma myös luovat mielikuvaa siitä, että rasismi olisi menneen maailman juttuja.
Valinta ja toimintatapa heijastavat rakenteellisiakin ongelmia. Nyt elokuvan näyttämisen määrittelee ongelmattomaksi valkoinen mies, joka ei rasististen stereotypioiden toisintamisesta ja ylläpidosta kärsi. Ylen sisäistä keskustelua elokuvan näyttäminen ei ilmeisesti ollut myöskään synnyttänyt."
Häpeällistä toimintaa. Mitä arvoa moisella elokuvalla nykyaikana on? Vai kuvittellaanko ettei Yleä katso kukaan joka saattaisi loukkaantua??? Hävetkää.

Ja ohjelmapäällikön vastaus:

Yleisradio esittää suomalaisia 1940 – 60 -lukujen mustavalkoisia elokuvia, se on osa julkisen palvelun tehtävää. Varsinkin vanhemmat katsojat katselevat iltapäivän kotimaisia.

Elokuva Pekka ja Pätkä neekereinä on osa suomalaista elokuvahistoriaa. Tänä päivänä elokuva ja sen nimi on rasistinen, sellaista ei nyt Suomessa tehtäisi.

Elokuva pitää nähdä ja tulkita sen hetkisessä yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa. Suomi oli eristynyt maa eikä meillä nähty tummaihoisia ihmisiä katukuvassa. Tämä elokuva kuvastaa siis ennen muuta suomalaisten asenteita ja ennakkoluuloja. Niille elokuva nauraa, ja niille katsojankin pitäisi nauraa eli sen ajan asenteillemme ja ennakkoluuloillemme.

Asiat voidaan nähdä aina kärjistetysti ja kapeasta kulmasta, mutta miksi haluaisimme näin nähdä. Ainakin voisimme ensin katsoa tuon elokuvan, ennen sen teilaamista. Itse haluaisin esittää elokuvia sensuroimattomina ja sensuroimatta omaa kulttuurihistoriaamme.

Pentti Väliahdet
Ohjelmapäällikkö, Yle TV1

Väliahdet totesi suoraan ja kiertelemättä, että nykyään kyseinen elokuva on rasistinen. Loukkaantuneiden mielestä elokuvan esittämistä olisi pitänyt ymmärtää hävetä. Jatkokommenteissa esitetään onneksi se järkevä kanta, ettei kukaan ole vaatimassa esittämiskieltoa. Se olisikin ollut huono vaihtoehto. Tyypilliseen tapaansa Ilta-sanomat esittää kohun aivan kuin olisi vaadittu sensuuria, mitä ei siis ole vaadittu. Lööpistö pettää aina.

 Sen sijaan vaaditaan Pekka ja Pätkä neekereinä elokuvan rasismin tiedostamista ja kontekstiin laittamista. Se onkin hyvä vaatimus, mutta siinä mennään siihen, että Ylen vastuulla olisi kouluttaa katsojiaan kaikkien ongelmallisten aiheiden kohdalla. Ja siinä ei anneta yhtään arvoa katsojien älylle ja mediakriittisyydelle. Olen niitä ihmisiä, joiden mielestä vastuu on katsojalla. Katsoja päättää minkä ohjelman hän laittaa päälle televisiossaan.

Millaista taustoittamista Pekka ja Pätkä neekereinä sitten olisi tarvinnut? Sillä tuskin sen selvempää tapausta vanhan ajan asenteista on mahdollista saada elokuvan nimeä myöten. Minun on erittäin vaikea uskoa, että tämän mustavalkoisen elokuvan näkeminen normalisoi rasismia tänä vuonna. Rasismi ei ole kadonnut minnekään 60-luvun jälkeen. Se vain muuttaa muotoaan kulttuurimme muuttumisen mukana.

Jos joskus jossain joku vaatii rasististen elokuvien esitysten kieltämistä, niin annan esimerkin siitä miksi se ei ole lopulta hyvä vaatimus.

Haluaisin Ylen joskus esittävän Leni Riefenstahlin ohjaaman Tahdon riemuvoitto propagandaelokuvan vuodelta 1935. Se näyttää Saksan kansallissosialistien kokouksen Nürnbergissa mahdollisimman ihannoivassa valossa.

Tässä kohtaa moni varmasti sulkee vihaisesti tämän välilehden ja poistaa blogini suosikeistaan.

Kaikki muut jatkavat ehkä hieman hämmästyneinä eteenpäin.

Tahdon riemuvoitto on tärkeä osa niin maailman- kuin elokuvahistoriaa. Propagandaelokuva voitti aikanaan useita palkintoja, eikä pelkstään Saksassa. Se on selkeä ja teknisesti korkeatasoinen aikakaudellaan tehty kuvaus natsisaksan käsityksestä itsestään. Suosittelen sen katsomista. Enkä ole natsi. Kun tiedostat mitä varten Tahdon riemuvoitto tilattiin itse Hitlerin kynällä ja mitä tarkoitusta varten sitä levitettiin, niin näet elokuvan ehkä kaikkien aikojen pelottavimpana pätkänä filmiä. Näin sen joskus 19-vuotiaana taivaskanavilta. Itse en ainakaan sen jälkeen kyennyt näkemään yhtäkään ja minkään maan patrioottista pläjäystä minään muuna kuin aivopesuna. Tahdon riemuvoitto on hyvä/paha esimerkki siitä miten kavalasti ja houkuttelevasti yhden aatteen ihannointi voidaan tehdä.

Loukkaavan, pelottavan ja ahdistavan materiaalin näkeminen saa minut peilaamaan mikä siinä aiheuttaa kaikkea tuota. Tiedostan kyllä olevani tässä asiassa pieni masokisti. Vietän vapaaehtoisesti aikaa netin kaatopaikoilla huonoimpien keskustelupalstojen tarkkailijana. Seuraan ihan tarkoituksella kreationistien, salaliittoteorioitsijoiden, fundamentalistien, homeopaattien ja muiden keskusteluja (en tunnusta valeprofiilien käyttöä). Tiedän millaiselle materiaalille altistun niissä paikoissa.

Kaikki eivät tietenkään ajattele samalla tavalla kuin minä. Ja minä ymmärrän heitä. Sitä varten ohjelmistossa pitääkin olla kuvaukset siitä minkälainen ohjelma on seuraavaksi tulossa ruutuun. Ketään ei saa pakottaa katsomaan

Pormestari Rahmanin loppu ja rasismikaavun käyttö

Vaalivilppiä, korruptiota, uskonnollista painostusta. Itä-Lontoossa tapahtuneiden pormestarivaalien jälkipyykki nostatti tunteita ja otsikoita viime vuonna, kun vuonna 2014 Tower Hamletsin pormestariksi äänestetty Lutfur Rahman paljastui melkein sarjakuvista revityksi mädäksi poliitikoksi. Pormestarin virassa hän antoi veronmaksajien taskuista otettuja apurahoja maksaakseen kätyreilleen ja tukijoilleen palveluksista. Itse valtaan pääsy vaalien kautta oli pahin ja törkein esimerkki korruptiosta. Vaalipaikoilla painostettiin äänestäjiä. Weekly Desh -paikallislehden ilmoituksessa käytettiin uskonnollista auktoriteettia, kun 101 islamilaista imaamia ja muuta partaveikkoa julisti Rahmanin äänestämisen olevan aitojen muslimien velvollisuus. Vaaleissa Rahmanin kilpailija Biggs leimattiin rasistiksi, erittäin huterin perusteluin.

Rahman joutui oikeuteen. Siellä hänet todettiin valehdelleen useasti. Lahjonnalle löytyi vakuuttavia todisteita. Rahman menetti asemansa, kun vaalitulos kumottiin oikeuden päätöksellä. Se oli itsessään poikkeuksellista. The Guardian lehden sivuilla hämmästeltiin tapauksen tuomarin kanssa pientä yksityiskohtaa koko prosessissa. Oikeudessa käytettiin kansalaisten keräämiä ja esiintuomia todisteita Rahmanin rikoksista ja vaaleissa tapahtuneesta painostuksesta. Miksei poliisi löytänyt samanlaista materiaalia vaalivilpistä?

Police had failed to spot obvious intimidation on election day, the judge said. He suggested that “an unkind person might remark that the policemen … had appeared to take as their role model the legendary Three Wise Monkeys”.

Todellakin. Poliisi oli ollut koko prosessin aikana kuin yllättynyt siitä, että pormestari Rahmanilla oli pusseissaan muuta kuin puhtaita ei-narkoottisia jauhoja.

Rahmanin tapaus oli niin iso kohu, että pääministeri David Cameron tilasi selvityksen. Se valmistui tänä vuonna. Eric Picklesin johdolla selvitettiin mitä kaikkea oli tapahtunut. Ja kas kummaa, raportin mukaan viranomaiset eivät tarttuneet vaalivilppiin, sillä poliittisesti korrektissa ilmapiirissä he pelkäsivät leimautuvansa rasisteiksi. Raportti suosittelee 50 muutosta, joihin lukeutuvat mm. näkyvämpää poliisivartiota vaalipaikoille, jotta äänestäjät eivät tunne itseään painostetuksi.

Fiksuna miehenä Rahman onnistui hyödyntämään rasismileiman pelkoa kampanjassaan. Jopa oikeudenkäyntinsä aikana hän ja kannattajat valittivat kyseessä olevan ajojahti, joka oli muka etniseen syrjintään perustuvaa. Yllättävän moni taho meni mukaan tuohon rasismileiman välttelyyn, ja näin poliitikko säästyi asiaan kuuluvalta kriitikiltä sekä valvonnalta. Aineisto miehen rötöksistä kertyi oikeudessa vain niin isoksi, ettei Rahmanin savuverho enää toiminut. Rahman ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen poliitikko, joka yrittää peitellä korruptiotaan huutamalla rasismista. Näin rasismista keskustelu muuttuu ilmiönä mukamas epätodelliseksi ongelmaksi, kun sitä käytetään vääriin tarkoituksiin.

Olkaa tarkkana, äänestäjät.

Herman Cain ja kivat nimet

Presidenttivaalit kuumenevat Yhdysvalloissa. Republikaanit etsivät vielä vahvaa haastajaa Obamalle. Ehdokkaiden kärjessä on lennellyt myös Herman Cain, joka on joutunut ahdisteluskandaalin alistamaksi mediassa. Mies jatkaa kampanjaansa. Hän vieraili Floridassa. Samalla Cain käväisi Holy Land Experience -huvipuistossa (varoitus: linkki sisältää Jeesusta). Mitä vähemmän joudun ajattelemaan tuota puistoa, sitä parempi se on mielenterveydelleni.

Ehdokas Cain puhui yleisölle suoraan sydämestään. Kristinuskon tärkeys tuli selväksi epäsuoralla tavalla, kun hän tarinoi lääkärikokemuksistaan. Siitä seurasi outo versio ennakkoluuloista. Cain tiesi selviävänsä tulevasta syöpäleikkauksesta, kun lääkärien ja hoitajien nimissä oli Lord ja Grace. Herra ja Armo! Pisteenä Iivarin päälle Cainiin tehtävä viilto olisi J-kirjaimen muotoinen. J kuten J-E-E-S-U-S! Ei voi olla sattumaa. Operaatio olikin menestys.

Sitten se nolo osio Cainin puheesta.

Kemoterapiansa aikana vastaan tuli tieto yhden kirurgin nimestä; tohtori Abdallah.

Cain sanoi kirurgin avustajalle, että nimi kuulostaa ulkomaalaiselta - ei sillä että Cainilla olisi mitään ulkomaalaisia tohtoreita vastaan - mutta se kuulosti liian ulkomaalaiselta. Avustaja totesi, että kirurgi on Libanonista. Cainin päässä alkoi vilistä villit ajatukset. Abdallahin uskonto voi olla eri kuin Cainin, eli tohtori ei olisikaan kristitty! Avustaja näki huolestuneen ilmeen ja rauhoitteli Cainia, "Älkää huolehtiko, herra Cain, hän on libanonilainen kristitty".

"Hallelujaa!" Cain vastasi. "Kiitos Jumalalle!"

Cain ei ole rasisti, sillä hän oli huolestunut miehen uskonnosta, ei rodusta.

Darwin, lynkkaus ja rasismi

Daily Mail uutisoi kerrassaan hämmästyttävästä tapahtumasarjasta. Lontoolaisen Goodrich koulun johtaja Shirley Patterson näki julisteen koulunsa seinällä. Musta nainen koki julisteen solvaavaksi. Juliste usutti väkeä rasistiseen lynkkaukseen. Patterson tulkitsi julisteen Kluk Klux Klaanin ylistämiseksi. Hän koki perheensä tulleen uhatuksi julisteen sanoman takia.

Eikä mikään ihme, sillä juliste on aivan selkeästi ihonväriin perustuvan lynkkaushimon ylistystä.

Aivan. Julisteessa joukko muoviukkoja on piirittänyt Charles Darwin -muoviukon. Se jos mikä on rasistista. Patterson teki valituksen poliisille. Julisteen esille laittanut David Moyle väittää julisteen olleen satiirinen kuvaus siitä miten vanhemmat vaativat parempaa koulutusta lapsilleen. Olihan kuvassa aivan selvästi Darwinia esittävä figuuri. Jopa poliisi hoksasi sen. Mutta valitus kantautui kunnanvaltuuston korviin. He tutkivat julisteen rasistisuutta ja nuken etnisyyttä peräti kaksi viikkoa.

Onko taustalla räikeästi liioiteltu loukkaantuminen joka perustuu väärään tulkintaan? Vai peräti tarkoituksenmukainen väärintulkinta anti-evoluutiota pilkkaavan julisteen takia? Aika voi paljastaa mikä oli Pattersonin oikea motiivi valitukselle.

Emme ole rasisteja, mutta Obama on kenialainen

Kuuntele kuinka suurella tunteella nainen kommentoi Obaman syntymätodistusta. Kuuntele miten yleisö reagoi kun republikaani Mike Castle toteaa Obaman kuitenkin olevan Yhdysvaltojen kansalainen.



Nämä ihmiset ovat "birther" termillä tunnettuja foliohattuja. He kuvailevat itseään isänmaallisiksi skeptikoiksi, jotka vain haluavat nähdä todisteet Obaman syntyperästä. Myytin ympärille on rakennettu hienoja ideoita siitä miten Obaman äiti- joka on ateisti - synnytti poikansa Keniassa, ja ovelasti tilasi puhelimen kautta syntymäilmoituksen kahteen Hawaijilaiseen sanomalehteen (that sneaky bitch). Tai Obaman isoäiti käytti saatanallisia noitavoimia saadakseen Obamasta presidentin. Tai Hawaiin osavaltio ei ollut vielä syntymän aikaan virallisesti ihan oikea Yhdysvaltojen osavaltio. Tai äidin kansalaisuus oli vääränlainen, väärään aikaan. Tai Obaman isäpuolen kansalaisuus teki Ona Tai nyt julkaistu syntymätodistus ei ole oikea syntymätodistus, tai, tai.

Kaikki tietenkin huuhaa-juttuja.

Mutta he eivät ole rasisteja. He vain haluavat maansa takaisin. Sen maan, jossa neekeri ei määrää. Eikä mikään kaappi-muslimi pääse vääristämään kristityn maan perinteitä.

Mikä on paras todiste siitä, että nämä foliopipot olevat väärässä? Itse Bill O'Reilly sanoo syntymätodistuksen olevan aito.



Mikään ei tietenkään riitä syntyilijälle. Jos todisteet puhuvat Obaman USa-kansalaisuuden puolesta, niin ne on väärennetty. Jos viranomainen toteaa Obaman olevan Yhdysvaltojen kansalainen, niin hänen täytyy avata silmänsä Totuudelle. Jos Hawaijin osavaltion viranomaiset vannovat syntymätodistuksen olevan aito, niin he valehtelevat. He ovat osa salaliittoa, OMG!

Ja niin piiri pyörii, kunnes tulee seuraava pahin kriisi puhtaalle valkoiselle fundamentalismille. Tätä ennen meuhkattiin "teekutsuissa" valtion verotusta vastaan. Sitä ennen kauhisteltiin Meksikosta rajan yli hyppiviä ruskeita ihmisiä, jotka varastavat naiset ja työt. Sitä ennen puolustettiin ihmisten oikeutta ostaa rynnäkkökiväärejä rippilahjaksi. Ja niin edelleen.