26.11.20

Uskontojen välistä kitkaa Britanniassa

Monikulttuurisuuden lisääntyessä Euroopassa moni alkaa huolestua monokulttuurin tilasta. Näitä huolestumisia pyritään tarkasti seuraamaan vaalikarjan paimentamisessa. Britanniassa tehtiin aiheeseen liittyvä kysely, sillä aihe tuntuu nousevan pinnalle yhä useammin vaalipuheissa. Oikeisto vääntää kättä maahanmuuton vähentämiseksi. Maan pääkaupungissa useilla alueilla valkoiset ovat nykyään vähemmistö. Somessa julistetaan kansakunnan olevan hajoamispisteessä. Britannian identiteetti on kohta muisto vain, varoitellaan.

 Mutta mitä kansalaiset oikeasti vastaavat, jos heidän asenteistaan kysellään gallupilla?

 The Guardian uutisoi tällaisesta kyselystä ja sen merkittävimmistä kohdista. How We Get Along paperi sisältää tietoa laajasta Woolf Instituten kyselystä. Sillä selvitettiin kansalaisten asenteita niin etnisiin vähemmistöihin, kansalaisuuksiin kuin eri uskontoihin.

 Enemmistön mielestä monikulttuurisuus on hyvä asia. Jaottelua erilaisten ryhmien kanssa esiintyi kaikilla. Asenteet erilaisuutta vastaan olivat enimmäkseen suotuisia. Negatiivinen suhtautuminen maahanmuuttoon oli ennustettavasti suurta matalapalkkaisten parissa. Heille (vastaajan etnisyydellä ei ollut väliä) maahanmuutto tarkoittaa lisääntyvää kilpailua matalapalkkaisista töistä.

 Mielenkiintoisimpana minulle oli se mikä erotti eniten ihmisiä. Negatiivisia asenteita ilmeni eniten eri uskontojen välillä.

 Etnisiin eroihin tai kansalaisuuksiin perustuvaa syrjintäajattelua on vähemmän kuin uskonnollisiin eroihin perustuvaa. Tällaista hyväksyvää suhtautumista mitattiin kysymällä hyväksyisikö vastaaja läheisen sukulaisen avioliiton esim. tummaihoisen kanssa. Selkeä enemmistö (74%) hyväksyisi sellaisen avioliiton. Vain 13 % vastasi kokevansa sellaisen epämiellyttävänä. Samoin käytiin läpi miten suhtauduttaisiin avioliittoon esim. ranskalaisen, irakilaisen, pakistanilaisen tai intialaisen kanssa.

Yllätyksenä tuli havainto negatiivisista asenteista tällaisista avioliitoista tiettyjen uskontojen kohdalla. Jos lähisukulainen menisi naimisiin muslimin kanssa, niin vain 44 % hyväksyisi sen. Epämiellyttäväksi sen kokisi 37 %. 20 % vastasi ettei osaa sanoa.

Tällaiset asenteen toistuivat eri uskontoryhmien sisällä. Buddhalaisten, hindujen, sikhien ja uskonnottomien parissa oltiin eniten epäsuotuisia muslimin kanssa avioitumiselle. Samalla muslimien vastausten perusteella muslimiyhteisöissä oltiin muita enemmän epäsuotuisia buddhalaisten, hindujen, sikhien ja uskonnottomien kanssa avioitumiselle. Kristittyjen ja juutalaisten parissa oli negatiivisimmat suhtautumiset muslimin kanssa avioitumiseen. 

Uskonnottomien kanssa avioituminen oli vaikeinta hyväksyä aasialaisten parissa 43%. Tummaihoisten parissa 32 % piti sitä epämiellyttävänä. Valkoisten parissa vain 10 % suhtautui tuolla tavalla. Kannattaa muistaa, että "aasialaisella" tarkoitetaan laajaa väestöä Etelä-Aasian alueilta sekä sieltä Kiinaan asti.

Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen on enemmistön mielestä liian nopeaa. Tällaisia ajatuksia muutoksen nopeudesta löytyy niin valtaväestön kuin vähemmistöjenkin parista. Eli löytyi yksi asia, joka yhdistää kaikkia osapuolia!

Kyselyssä selvitettiin myös ystävyyssuhteiden vaikutuksista eri ryhmien asenteisiin. Ihan mielenkiintoista luettavaa verkoistumisen hyödyistä. Luettavaa löytyy runsaasti yli 100 sivuisesta paperista. Nuorison parissa on selkeästi vahvistunut käsitys brittiläisestä identiteetistä sekä brittiläisestä yhteisöstä, vaikka tuo nuoriso on etnisesti ei-valkoista. Heidän vanhempansa pitävät vielä enemmän kiinni vähemmistöidentiteeteistään.

Jatkossa pääsemme varmasti seuraamaan miten muslimiväestön joukoista kasvaa ex-muslimien väestö.

20.11.20

Antti Heikkilä ja kilpailusta huolestuminen

 Ortopedi Antti Heikkilä lähetti lisää sähköpostia asiakkailleen. Tällä kertaa se oli erittäin nopeasti sutaistun näköinen kirjoitus. Pelkkää tekstiä ja pari linkkiä. Selkeästi Antti on huolestunut kilpailusta. Nimittäin miehen myymät immuniteettivahvistuskurssit esitellään pandemian aikaisten maskien korvaajina. 

Antti jakaa kolme linkkiä. Niitä hän kommentoi tutulla sutivalla tyylillään:

Maskien tehosta on käyty keskustelua. On maita, joissa on erittäin tiukat maskisäännöt ja sitten maita kuten Ruotsi, missä ei käytetä lainkaan maskeja. Oheisena video, missä esitellään, kuinka eri maskityypit toimivat käytännössä. Kokeen tekijä käyttää sähkötupakan savua esittääkseen, miten ilmavirta purkautuu maskin läpi ja ohi. Hän myös esittää, miten muuten tehokas maalarin aktiivihiilisuodattimella varustettu hengityssuojain toimii. Uloshengitysima purkautuu vapaasti suojaimen poistoilma-aukosta.

 Todellakin! Maskit päästävät läpi keuhkoista ulos hengittyä ilmaa! Hetkinen. Jos maskit eivät päästäisi ulos sitä ilmaa, niin minne sen pitäisi Antin mielestä mennä? Perseeseen? Maskien kohdalla ratkaisee se miten paljon se kerää niitä hengityksess ulos tulevia pisaroita. Sekä tietenkin se kuinka pitkälle etäisyydelle ne leviäisivät maskilla tai ilman maskia. Näitä asioita Antti ei kommentoi sanallakaan.

 Viimeisenä kohtana Antti nostaa esille sen somessa kiertäneen hörhöilyn eräästä CDC:n paperista. Maskien kohdalla voimme tarkastella joko sitä miten ne suojaavat käyttäjäänsä tai sitä miten ne ehkäisevät tartunnan saaneen levittävän tautia eteenpäin. Kommentoin sitä samaa juttua kuukausi sitten

 Moni ei osannut lukea läpi kokonaan Community and Close Contact Exposures Associated with COVID-19 Among Symptomatic Adults ≥18 Years in 11 Outpatient Health Care Facilities paperia. Antti on yksi heistä.

Yhdysvaltojen tartuntavirasto CDC julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin 70.6% niistä, jotka aina käyttivät maskia, saivat tartunnan, kun taas ne, jotka eivät käyttäneet maskia, vain 7.8% sai tartunnan.

Kyselyssä ilmoitti aina maskia käyttäviä olevan 108 ihmistä. Heitä oli tuo 70.6 %. Paperin mukaan niitä jotka eivät käyttäneet maskia oli kuusi kappaletta, eli 3.9 %. Luultavasti Antti laski yhteen myös harvoin käyttäneet ihmiset, jolloin saadaan tuo 7.8 %. Valitettavasti Antilta jäi bongaamatta jotain olennaista. Paperi ei edes yrittänyt selvittää maskien suojavaikutusta. Antti lukeutuu niihin älyllisesti rajoittuneisiin, jotka eivät huomanneet mitä paperilla oikein mitattiin. Eli ihmisten käyttäytymistä kuntosaleissa, ravintoloissa ja baareissa.


 Kontrolliryhmä koostui negatiivisen testituloksen saaneista.

 Case-patients were symptomatic adults (persons aged ≥18 years) with SARS-CoV-2 infection confirmed by reverse transcription–polymerase chain reaction (RT-PCR) testing. Control-participants were symptomatic outpatient adults from the same health care facilities who had negative SARS-CoV-2 test results.

Hän ei huomannut samassa paperissa olevien kontrolliryhmän jäsenten tietoja. Kontrolliryhmässä (jotka olivat saaneet negatiiviset SARS-CoV-2 tulokset samoissa testeissä) samalla tavalla maskia käytti 118 henkilöä (74.2 %). Joten Antin logiikalla tämä tarkoittaa maskien käytön suojelevan paremmin kuin käyttämättä jättäminen. Tietenkään siitä ei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

Kontrolliryhmässä viisi ihmistä ei käyttänyt ollenkaan maskia. Kuusi ihmistä käytti maskia harvoin. Heistä tulisi yhteensä 11 ihmistä, eli 6.9 %. Antin logiikalla täytyisi ihmetellä miksi negatiivisen testituloksen saaneissa oli about sama määrä ihmisiä kuin positiivisen saaneiden ryhmässä, vaikka molemmat olivat jättäneet käyttämättä samalla tavalla maskeja.

Esitellessään tätä paperia Antti antoi sellaisen vaikutelman, jossa maskin käyttäminen oli mukamas ylivoimaisesti yhteydessä taudin saamiseen ja maskin käyttämättömyys suojelisi taudilta.

Antti on tyhmä.