Sotilashautajaiset Teksasissa rukoilun kohteena

Fundamentalistikristittyjen ikuinen uhrimentaliteetti paistaa jälleen läpi Teksasissa. USA:n armeijan veteraanit haudataan armeijan ohjesääntöjen mukaan, jos he haluavat sellaisen päätöksen. Star-spangled banner kääritään koskettavassa seremoniassa ja ojennetaan omaisille. Omaisten toiveita kunnioitetaan jopa ohjesääntöjä taivutellen. Sotilaan uskonnollinen vakaumus vaihtelee, sillä asevoimissa palvelee kristittyjä, pastafaristeja, juutalaisia, muslimeja, wiccoja ja uskonnottomia. Monipuolisuuden vuoksi seremoniat pyritään järjestämään kunkin tilaisuuden vaatimusten mukaan. Onhan kyseessä äärimmäisen tärkeä tapahtuma. Mutta jotkut näkevät asiat toisin.

Alex DiBranco muistuttaa AlterNetissä, että jotkut haluavat viedä omaisilta oikeudet päättää ja välittää kuolleen sotilaan toiveet omista hautajaisistaan. Uskomatonta mutta totta, sillä tietyt kristityt haluavat julistaa kaikki armeijan järjestämät hautajaiset kristillisiksi hautajaisiksi, joissa siunataan Jeesuksen nimessä. Olkoon arkussa maataan palvellut ateisti, juutalainen tai muslimi.

Kulttuurisodasta opittu taitava taktinen manööveri on otettu käyttöön Teksasissa. Houston National Cemeteryn järjestämissä sotilashautajaisissa tapahtui kummia, kun erään sotilaan hautajaisiin ilmestynyt vapaaehtoisjärjestön nainen ei saanutkaan tulla rukoilemaan Herran nimessä sotilaan sielun puolesta. FoxNews "freimaa" kohun hienosti: Kristittyä syrjittiin hautajaisissa. Liberaalit haluavat kieltää rukoilun hautausmailla.


Tuo on niin nerokas keino saada itsensä näyttämään uhrilta, että nostan hattua. On totta, että hautausmaalla kielletään rukoilu, jos omaiset ovat toivoneet ettei niitä esitetä. Jos omaiset haluavat kunnon rukoilua ja hienot hymnit, niin järjestöt ovat enemmän kuin tervetulleita hautajaisiin. Jos omaiset haluavat sekulaarin hautausseremonian, niin armeija toteuttaa sellaiset hautajaiset. Koska kristityt vapaaehtoisjärjestöt eivät nyt pääse rukoilemaan kaikkiin hautajaisiin, ovat kristityt vainon kohteena.

AmericanAtheist kertoo mitä nykyisen sukupolven ateistit kohtaavat USA:n armeijassa.

Aaveita hautausmaalla

Kävin tarkastamassa Toijalan hautausmaan. Ei näkynyt aaveita. Vasta kotona huomasin valokuvasta, miten pääni päällä leijailee jotain paranormaalia.



Onko kuvassa ektoplasmaa, skeptikkoa ahdisteleva aave, vai jotain muuta?

Hän puhuu kuolleille, oikeasti

Center for Inquiry kertoo Jean Stevensin elämästä. Tai oikeastaan siitä miten hän kommunikoi kuolleiden kanssa. 91-vuotias nainen koki elämänsä yksinäiseksi. Pennsylvanian pienessä Wyalysingin kaupungissa asuva Stevens kävi kaivamassa edesmenneen aviomiehen ja sisarensa ylös haudasta heti hautajaisten jälkeen.

Poliisi löysi palsamoidun James Stevensin lepäilemästä sohvalla autotallissa. June sisko löytyi toisen huoneen sohvalta. Syyttäjä ilmoitti, että leski Stevens saa takavarikoidut ruumiit kotiinsa, jos rakentaa niille kryptan. Stevens perusteli kaivuuhommia klaustrofobiallaan. Hän ei halunnut ajatella, että rakkaat ihmiset olivat lukittuina arkkuihin. Sen lisäksi hän halusi nähdä ja rupatella ruumiille.

Maahan haudatut ihmiset ovat poissa. Mutta kotona hengailevat ovat ikuisesti läsnä. Stevens ei ollut enää yksinäinen. Hän laittoi siskoonsa parasta parfyymia, silmälasit kasvoilla ja aviomies puettiin parhaaseen pukuun.

Stevens kertoi toimittajille, että hänellä on vaikeuksia hyväksyä kuolema. Entä jos kuoleman jälkeen ei ole mitään? Öisin Jean katselee tähtiä ja pohtii mysteeriä. Jonkun on täytynyt luoda maailma. Hän ei ole vannoutunut uskovainen, vaan haluaa uskoa. Jean ei odota, että kuolleet puhuvat takaisin. Hän puhuu tarkoituksella monologia.

Psykiatrian professori Helen Lavretsky kertoo uutisessa, että usein niillä jotka eivät usko kuoleman jälkeiseen elämään on vaikeuksia hyväksyä kuolema. Sen lopullisuus pelottaa.

Koen kuoleman lopullisena pysäkkinä. Sen jälkeen olen yhtä suurissa tuskissa kuin ennen hedelmöitystä. Samoin olen yhtä suuressa pelossa/ilossa. Eli en tunne sellaisia asioita. Melko varmasti olen suuren pelon vallassa ennen kuolemaani, jos olen tietoinen sen saapumisesta.

Minua ei ole enää olemassa kuoleman jälkeen, aivan kuten minua ei ollut ennen hedelmöitystä. Toki minulle rakkaat ihmiset ovat rakkaita elämäni aikana. Aivan kuten he ovat rakkaita eläessään. Mutta kehon kuoltua ei kannata haikailla jäljelle jääneen biomassan perään. Saan enemmän irti muistelemalla vainajaa. Jean Stevensin ratkaisu ei sentään tuota harmia kuin herkkähipiäisille naapureille.

Olen ilmoittanut miten rakasta raatoani käsitellään kuolon korjatessa.

Uskonnottomien hautajaisista Nelosen uutisissa

Eilen oli televisiossa ihan positiivista juttua uskonnottomien hautajaisista. Juttu alkaa 7 min paikkeilla.

Viime vuonna kerroin minkälaiset hautajaiset haluaisin. Olen myös Jussi K. Niemelän kannalla siitä kuinka tärkeänä kuollutta ihmisraatoa kannattaa pitää. Siinä missä Niemelä toivoo Lapin kiertokulkuun, niin minä tyydyn paikalliseen kierrätykseen.

Mielikuvitusrasismia

Surullisia uutisia kaikille puutarhatonttujen ystäville. Pari brittiläistä kirkkoa on aloittanut systemaattisen vainoamisen. Seurakunnat eivät enää päästä puutarhatonttuja hautausmaille. Suomen Nääsvillessä oli pari vuotta sitten pieni ryhtiliike lintukoristeita vastaan, mutta lopulta lintufanit veivät voiton. Nyt Bathin ja Wellsin kirkot yrittävät saada hautausmaitaan perinteiseen kuntoon. Puutarhatonttuihin kohdistuva rasismi yritetään perustella esteettisyyteen vetoamalla. Samalla kun hankkiudutaan eroon muovikukista ja nallekarhukoristeista. Kirkkojen edustaja kuitenkin päästi suustaan todellisen syyn:

"Oikeita tonttuja ei ole olemassa, joten miksi meillä pitäisi olla tuollaisia epäluonnollisia olentoja hautausmailla?"

Ja niin todellinen syy paljastui. Kirkko haluaa pitää monopoliasemaa epäluonnollisissa olennoissa, ainakin omalla maallaan. Enkelit saavat pysyä kirkkojen sisällä. Gargoilit saavat valvoa katoilla. Jotkut olennot ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Sama argumentti ei toimi nallekarhuja vastaan. Nallekarhuja _on_ todistettavasti olemassa. Ymmärtääkseni näitä nallekarhuja ei ole tungettu aikuisina kuolleiden hautakiviin, vaan lasten.

Niin tai näin, PuutarhaTonttujen VapautusRintama on varmasti teroittamassa pensassaksiaan ja haravat ovat tanassa.

Pharyngulan kautta