14.9.19

Skepsiksen kamala voima ja Jättämättä sanomisen jalo taito

Ennustan, että puoskarilaki ilmestyy ihan oikeasti eduskunnan käsittelyyn vielä elinaikani aikana. Merkit ovat nimittäin sellaiset. CAM- ja luontaishoitojen etujärjestöjen fanit hyökkäävät rajusti lääkäriliittoa erilaisissa nettikirjoituksissa. Varsinkin "uskomushoito" sanan käyttöä vastustetaan kovin sanankääntein. Osansa sulkutulesta saavat myös skepsismi ja sen järjestöt. Pitkä ja aikaa vievä lukuelämys havainnollistaa parhaiten mistä on kyse.

Kiinalaisen lääketieteen terapeutti Elina Hytönen tuotti pitkän sarjan väittämiä siitä mitä skepsismi on. Sekä siitä mitä kaikkia kamaluuksia skepsis-järjestöt ovat tehneet ympäri maailmaa. Jos et ole kuullut niistä aikaisemmin, ja nielet Hytösen väittämän ilman lähdekritiikkiä, niin saat aivan varmasti huonon vaikutelman skeptikkojen järjestöistä.

Skepsis ry ja muut samaa aihepiiriä kannattavat järjestöt Hytönen nipottaa saman Skepsis termin alaiseksi. Käytän kyseistä sanaa samalla tavalla tässä bloggauksessa. En millään jaksa käydä läpi kaikkea esitettyä. Saatte luvan tyytyä vain niihin kohtiin, jotka kiinnostivat minua.

"Moni tutkija on Skepsiksen vainon ansiosta menettänyt uransa, rahoituksensa, maineensa, jopa joutunut vankilaan. Luonteenomaisesti Skepsis ei perustele hyökkäyksiään kohteen tieteellisen työn asiakritiikillä, vaan käy työn tekijän kimppuun kyseenalaistamalla hänet henkilönä ja tutkijana."

 Nimiä näiden vainojen uhreille ei anneta, joten tyydyn vain ohittamaan tuon vihjailun. Nähtävästi Hytösellä on jäänyt useampi skeptikkojen kirjoittama kritiikki lukematta. Skeptical Enquirer ja monet muut skeptikkojen lehdet, sekä tietenkin kirjoittaman kirjat, sisältävät puuduttavuuteen asti kuivan asiapitoista kritiikkiä vaikka minkälaista huuhaa-jutuista. Aivan kuin Hytönen ei olisi koskaan vaivautunut avaamaan tuollaisten lehtien sivuja.

"Skepsiksen ei liene koskaan nähty kyseenalaistavan biomedisiinisen lääketieteen premissejä, mitä voi pitää vain ideologisena valintana tieteellisen skeptisismin sijaan. Eikä se koskaan kritisoi lääketeollisuuden tai yleensä suuryritysten toimintatapoja tai korporatiivista tiedettä."

Tuo on yleinen valhe, jota levitään skepsiksestä. Valhe on erittäin helppo kumota. Kaivetaan vain esiin ne skeptikot, jotka ovat kritisoineet lääketeollisuuden korruptiota ja lääketutkimuksen heikkoiksia. Tunnetuin heistä on tohtori Ben Goldacre, jonka Bad Science ja Bad Pharma kirjat ovat pakollista luettavaa kaikille skeptisesti ajatteleville ihmisille. Vaatimattomasti muistutan myös omista Paha lääketeollisuus bloggauksistani vuosien varrelta. Lääketeollisuuden kritisoiminen ei ole kiellettyä skepsiksessä. Myöhemmin Hytönen voivottelee myös väärennettyjen tutkimusten yleisyydestä ja lääkeyritysten vaikutusvallasta positiivisten tulosten julkaisemisessa. Juuri niitä asioita joista Goldacre on kirjoittanut ja luennoinut ahkerasti. Ja skeptikot ovat kampanjoideen ClinicalTrials sekä AllTrials sivustojen puolesta. Niillä pyritään pitämään julkaisematta jätetyt tutkimukset (joiden tulokset eivät miellytä lääketeollisuutta) valkokeilassa. Näin negatiiviset tulokset eivät katoa, ja näin kokonaisuus pysyy tarkempana. Tällä tavalla pätevä tieteellinen tutkimut täytyisi suorittaa, mutta järkyttävän moni negatiivisen tuloksen tutkimuspaperi jätetään keräämään pölyä.

Aivan kuin hän ei olisi tietoinen mistään näistä kirjoituksista. Se ei kuitenkaan estä Hytöstä toistuvasti väittämästä, ettei skepsiksessä muka kyseenalaisteta huonosti tehtyä tiedettä.

Hytönen vetoaa tutulla tavalla luontais- ja uskomushoitojen huonojen tutkimustulosten puolesta. Hän väittää, ettei niitä pystytä tutkimaan ja mittaamaan samalla tavalla kuin lääketieteellisiä hoitoja.

"Hoitotuloksia on vaikea mitata pitoisuuksina tai rajattuina reaktioina, ne ovat usein subjektiivisia ja yksilöllisiä eivätkä helposti toistettavissa samankaltaisina, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia." [...] "Luontaishoitoja onkin tutkittava toisin tieteellisin menetelmin kuin luonnontieteiden käyttämät satunnaistetut kaksoissokkokokeet."

Väärin. Tätä yritetään käyttää mm. homeopatian suojaamisessa niiltä huonoilta tutkimustuloksilta, kun satunnaistetut kaksoissokkokokeet antavat hoitotehoksi vain lumevaikutuksen. Yksilöistetyille uskomushoidoille pystytään suunnittelemaan päteviä tutkimusmetodeja. Niiden tulokset eivät vain kelpaa uskomushoitojen kannattajille.

Hytönen vetoaa luontaishoitojen puolesta muistuttamalla, että lääketeollisuus hyökkää sen kimppuun vain ahneuttaan.

"Luontaishoitojen harjoittamisella ei voi kerätä voittoa niin kuin lääkkeiden myynnillä. Sairauden ennaltaehkäisy, sairauden alkuperän ymmärtäminen eivät ole siirrettävissä voiton maksimointiin. Monet hoidoissa käytetyt yrttirohdokset tai hoitoaineet eivät ole patentoitavissa. Luontaishoidot ovat vain menestyksekkään liiketoiminnan haitallisia kilpailijoita, jotka vievät lääkeyrityksiltä asiakkaita. Siksi ne ovat joutuneet lääketeollisuuden hävitettävien listoille, homeopatia peräti jo 1800-luvulla."

Minun on hyvin vaikea uskoa, että Hytönen ei muka pysty käsittämään miten helposti terveysbisnes pystyy muuttamaan terveystrendit voittojen maksimoimisen suuntaan. Luontaishoitojen myyminen ei edes edellytä vastaavalla tavalla valvottua ja säänneltyä lääke- ja turvallisuustutkimusta.

Taikuri James Randin temppuja nostetaan esille. Niistä eniten närkästymistä näyttäisi aiheuttaneen immunologi Jaques Benvenisten kohtalo. Hytösen versiossa Benveniste joutui katalan Randin epärehellisyyden uhriksi, ja siksi immunologin hämmästyttävät havainnot veden muistista jäivät akateemisen maailman unholaan.

Benveniste oli julkaissut Nature-tiedelehdessä artikkelin viiden vuoden tutkimuksestaan, joka osoitti, että suurinakin laimennoksina vasta-aineliuoksissa ilmeni biologista aktiviteettia, jota ei ollut pelkässä vedessä. Tutkimus viittasi siis homeopaattisten lääkkeiden vaikutustapaan. Artikkelin julkaisun ehtona oli ollut, että Benveniste päästäisi retkikunnan tarkkailemaan laboratorioonsa. Hyväuskoinen Benveniste luuli skeptikkoja tiedemiehiksi ja päästi heidät mellastamaan laboratorioonsa muutamaksi päiväksi ilman valvontaa. Tuona aikana ryhmä väärensi Benvenisten tutkimusprotokollan (jolloin tulosta ei enää voitu todistaa) ja julkaisi sitten Naturessa löydöksensä: Benvenisten tutkimus oli huijaus ja hän poti harhoja. Skeptikkomyönteinen The Guardian julkaisi samat tulokset ja leimasi tutkimuksen törkeäksi väärennökseksi. Benveniste menetti työpaikkansa, rahoituksensa ja maineensa eikä enää voinut jatkaa tutkimustyötään. 

Tässä on vain pienen pienenä ongelmana se, että Benvenisten tutkimusprotokollan olisi voinut toistaa kuka tahansa, missä tahansa ympäri maailmaa, milloin tahansa. Voisi toistaa tänäänkin. Vieläpä entistä paremmin, koska teknologia on vain kehittynyt 1980-luvulta. Miten toistaminen muka tehtiin mahdottomaksi? Hytönen ei jostain syystä muista Benvenisten itse haudanneen uraansa kunnianloukkaussyytteillään, kun hän hyökkäsi muita tutkijoita vastaan. Benvenistellä oli kiistoja muidenkin kuin Randin kanssa. Siksi on hieman outoa keskittyä pelkästään Randiin.

 Immunologi päätyi lopulta yksityisesti rahoitetun ranskalaisen Digital Biology Laboratoryn johtajaksi. Rahoitusta ja resursseja löytyi. Jostain syystä se kuitenkin muka esti miestä jatkamasta tutkimuksiaan veden muistista. Siis jos uskomme Hytösen versiota tapahtumista. Minä en usko.

Simon Singhin ja kiropratikoiden välinen oikeuskiista vuodelta 2009 saa Hytösen tekstissä erittäin valikoidun tulkinnan.

"Vuonna 2008 Singh oli kirjoittanut herjaavan jutun kiropraktikoista The Guardianiin, ja kiropraktikkojen yhdistys veti hänet oikeuteen alan maineen mustaamisesta ja kunnianloukkauksesta. Singh voitti jutun ”tiedeyhteisön” eli Skepsiksen, Sense About Science –järjestön ja korporatiivisten bloggaajien taloudellisella ja aatteellisella tuella."

Mainitsematta jätetään mikä oli se Singhin kirjoitus ja mikä sana siinä sai aikaan oikeusjutun. Tärkeä sanomatta jättäminen on se, ettei Singh ns. voittanut juttua. Kiropraktikot luopuivat siitä kahden vuoden jälkeen. Ehkä Hytönen tarkoitti luovutusvoitta?

 Singhin Beware the spinal tap kirjoituksessa oli tällainen pätkä:

“the British Chiropractic Association claims that their members can help treat children with colic, sleeping and feeding problems, frequent ear infections, asthma and prolonged crying, even though there is not a jot of evidence. This organisation is the respectable face of the chiropractic profession and yet it happily promotes bogus treatments.”

Kiropraktiikkayhdistys vaati Singhiä perumaan sanansa. Hän ei suostunut. Tämä sai kiropraktiikkayhdistyksen soittamaan lakimiehilleen. Oikeudessa väännettiin kättä "bogus" sanasta. Tuomari David Eady totesi, että Singh syyllistyi herjaukseen käyttäessään "bogus" sanaa. Sir Eadyn mielestä "bogus" sana itsessään tarkoittaa, että mukana on tietoista vilunkia. Tämä vihjaisi, että kiropraktiikkayhdistys toimii tietoisesti epärehellisesti antaessaan hoitoa mainittuihin tauteihin ja oireisiin. Singh on erimieltä; "Vaihtoehtoterapeutit jotka tarjoavat hoitoja ilman tukevaa, järkevää näyttöä, ovat harhaisia eivätkä tarkoituksella epärehellisiä." Singh oli myös alunperin määritellyt mitä hän tarkoittaa sanalla alkuperäisessä Guardian-lehden Beware the spinal tap artikkelissaan:


I can confidently label these treatments as bogus because I have co-authored a book about alternative medicine with the world's first professor of complementary medicine, Edzard Ernst. He learned chiropractic techniques himself and used them as a doctor. This is when he began to see the need for some critical evaluation. Among other projects, he examined the evidence from 70 trials exploring the benefits of chiropractic therapy in conditions unrelated to the back. He found no evidence to suggest that chiropractors could treat any such conditions.

Tuomari Eady ei nähtävästi ollut lukenut artikkelia kokonaisuudessaan. Päätös päätyi kiropraktiikoiden puolelle, josta tehtiin tietenkin valitus. Uusi tuomari vaivautui lukemaan koko artikkelin. Hän totesi, ettei Singhin tarvitse puolustaa oikeudessa termejä, joita ei edes käyttänyt kirjoituksessaan. Oikeudessa alettiin vihdoinkin vääntämään kättä asioista, joita Singh oli oikeasti kirjoittanut. Kas kummaa. Kiropraktiikkayhdistys luopui oikeuskäsittelystä Singhiä vastaan. Luonnollisesti he kertoivat olevansa kiitollisia Singhin sanoista oikeudessa. Siellä Singh kertoi, ettei ajatellut kiropraktiikkayhdistyksen toimineen vilpillisesti. Se kuulemma riitti kiropraktikoille. Singh vaati hänen oikeuskulujensa maksamista (yli 100 000 puntaa). Kiropraktiikkayhdistys tiesi ennakkotapausten perusteella, ettei kannata kieltäytyä.


Ja niin edelleen. En tällä kertaa jaksa tämän enempää. Hytösen tapa esitellä asioitaan on toistuvasti samalla tavalla puutteellista. Tyyliin; "Kyllä mutta." Jos luet hänen kirjoituksiaan, niin pidä jatkuvasti mielessäsi se. Suosittelen suhtautumaan kaikkiin kirjoituksiin...

SKEPTISESTI!

Muhaha!

24.8.19

Homeopaatit pulassa Suomessa

Huomenta Suomi tarjoili katsojilleen kahdeksan minuutin verran homeopaattien haastattelua. Satu Järvilehto ja Katja Rikala ovat kirjoittaneet uuden opaskirjan homeopatian jännittävään maailmaan. Toimittaja Ivan Puopolo toimii ihanan kriittisenä ja haastavana haastattelijana. Valtakunnallisessa ohjelmassa homeopaatit puhuvat sellaiselle yleisölle, joka ei välttämättä tiedä edes homeopatian alkeita.

Omasta kokemuksestani väitän, että homeopatian johtohahmot puhuvat eri tavalla erilaisille yleisöille. Kun he olettavat yleisön koostuvan pelkästään homeopatiaan suotuisasti suhtautuvista ihmisistä, niin homeopaatit esittelevät mitä upeampia paranemistarinoita. Huomasin tämän muutoksen, kun osallistuin homeopaattien luennolle. Minut tunnistettiin yleisöstä ennen tapahtuman alkua. Yksi homeopaateista päättikin peitellä pois esityksestään sellaisten asiakkaiden tietoja, joiden sairauksia oli hoitanut.

Muistutuksena vielä sellainen jännä muisto netin kätkeistö, että homeopaatti Järvilehdon mielestä homeopatia toimii mm. ebolaa vastaan. Pidä tämä mielessä, kun käydään läpi tulevaa Järvilehdon haastattelua.



Sitten siihen haastattelun kimppuun.

Puopolo nostaa esiin lainauksen Järvilehdon kotisivulta: "Vielä ei osata sanoa mihin homeopaattisten lääkkeiden vaikutus perustuu."

Johon Puopolo toteaa homeopatian "täysin vaikuttamattomaksi" tieteellisten tutkimusten perusteella. Johon voisimme tarkentaa, että tutkitun tiedon perusteella homeopatian hoitoteho jää lumevaikutuksen tasolle. Hän kertoo meta-analyyseistä jotka ovat päätyneet samaan.

Toisaalta meidän ei tarvitse tietää mihin homeopatian vaikutus perustuisi, sillä homeopatian hoitoteho on mitattavissa ilman mitään tietoa miten se toimii. Aivan samalla tavalla kuin voisimme testata toimiiko jokin mystinen scifi-ase vetämällä vain liipasimesta, tietämättä millaisella miniatyrisoidulla plasma-reaktorilla se toimii. Homeopatian vaikutusmekanismi on aivan yhdentekevä sen kannalta onko homeopatialla hoitotehoa.

Toimittaja kysyy miksi homeopaatit sanovat homeopaattisten valmisteiden vaikuttavan, vaikka on selkeä tieteellinen konsensus etteivät ne vaikuta.

Johon Järvilehto vastaa: "Se on hyvä kysymys. Sitähän ei tiedetä sitä vaikutusmekanismia." "Tiedetään nyt kuitenkin, ettei se ole pelkkää vettä. Se lääkeaine sisältää niitä lähtöaineita." ja "Käytännössä se on pelkkää vettä" 

Siis mitä se homeopaattinen valmiste sitten on? Vettä vai myös niitä ennen laimentamista käytettyjä ainesosia? Mehän tiedämme, että kemiallisesti homeopaattiseen valmisteeseen ei enää jää niitä ainesosia. Kemian ja fysiikan kannalta homeopatia on siitä jännittävä uskomus, että vesimolekyyliin pystyy jotenkin muka tallentumaan vesimolekyyliä kymmen- tai satakertaisesti monimutkaisemman molekyylin/molekyyliryhmien tiedot. Tai tiettyjen valonsäteiden tiedot. Tai tiettyjen muurien tiedot.

Järvilehto paljastaa uusimpien tutkimusten löytäneen ns. nanopartikkeleita homeopaattisista valmisteista. Mutta toistaiseksi kukaan ei tiedä miten ne vaikuttavat siellä kehoissa.

Järvilehto vetoaa myös siihen, että niitä tutkimuksia on myös toiseen suuntaan. On tehty kliinisiä tutkimuksia, joissa on hoidettu lasten keuhkoputken tulehduksia homeopaattisesti ja antibiooteilla. Ja näistä löytyy tutkimuksia, joissa se homeopaattinen ryhmä on ollut parempi.

Johon toimittaja kysyy miksi Suomen lääkäriliitto ja käytännössä koko tiedeyhteisö sanoo toisin.

"Niin. Se on hyvä kysymys."

Tämä on se perinteinen vihjailu siitä, että Iso Lääketeollisuus pelkää homeopatian vievän heidän markkina-alueensa. Tutkijat salaavat ja peittelevät homeopatian uskomattoman upeita hoitotuloksia. Suomen Terveysjärjestön puheenjohtaja Merja Lindströmin on kertonut, että jopa kuolemaa odottava koomapotilas herätettiin henkiin homeopaattisella Arnicalla! Tällaista Lindstöm puhui vuonna 2009 Tampereella, koska luultavasti oletti yleisön olevan skeptikoista vapaa vyöhyke. Ei ollut. Juuri tämän takia toimittajien kannattaa olla tietoisia siitä, että homeopaatit pelaavat kahdella eri pakalla.

Järvilehto muistuttaa myös, ettei koko tiedeyhteisö ole homeopatiaa vastaan. Hän mainitsee ranskalaisen virologi Luc Montagnierin. Järvilehdon mukaan Montagnierin mielestä homeopaattisilla valmisteilla on vaikutusta.

Yritän kerrata lyhyesti: virologin nanopartikkelipaperi oli huonoa tasoa. Sitä ei julkaistu tieteellisessä julkaisussa. Tutkimusmetodia ei selitetty hyvin. Eikä tuloksia ole pystytty toistamaan. Hän uskoo elektromagneettisten signaalien siirtyvän DNA:sta soluihin. Jonkinlaisella teleportaation kaltaisella tavalla. On hyvin vaikea päästä selville siitä miten Montagnierin kirjoitukset liittyvät siihen miten homeopatia voisi toimia, sillä miehen tuotokset ovat (kiltisti sanottuna) äärimmäisen hypoteesimaisia.

Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä miten Järvilehto yrittäisi selittää mitä Montagnieri oli tutkinut. Se olisi varmasti erilainen tulkinta kuin ScienceBasedMedicine-sivuston selostus.

Järvilehto vaihtaa aiheen omaan työhönsä.

"Mun omakohtainen juttu miks mä olen homeopaatti on se, että mä olen tehnyt tätä kohta kymmenen vuotta. Päätoimisesti työkseni. Ja mulle tulee neljästä viiteen ihmistä joka arkipäivä homeopaatin vastaanotolle.[...]Niin, ne vaan tulee. Asiat toimii. Ne saa apua siitä. Ne on fiksuja ihmisiä."

Suosio ei vielä tarkoita, että hoitomuoto toimii. Eikä anekdoottien kokoelma ole tutkimustietoa.

Toimittaja vertaa tilannetta ilmastotieteeseen, jossa enemmistö tutkijoista ajattelee ilmastonmuutoksen olevan totta. Homeopaatit ovat samaa mieltä tämän enemmistön kanssa. Mutta eivät sitten lääketieteellisen enemmistön kanssa. Miksi?

Katja Rikala "Koska me tiedetään, että se toimii."

"Meillä on se oma kokemus."

Eli anekdootteja. Teillä on anekdootteja. ANEKDOOTTEJA! Eli he ovat samalla viisauden lähteellä kuin homeopaatti Guy Wurman joka sanoin kerran näin:






Homeopaateilla on vahva immuniteetti tutkimustiedolle. Wurman on myös niitä homeopaatteja, joka suosittelee homeopatiaa ebola-virusta vastaan. Minulla on kuvakaappaukset tallella.



"Eihän me missään nimessä korvata lääkärin hoitoa tai lääketieteellistä hoitoa."

Tämä oli erittäin hyvä kuulla koko kansan näkyvillä olevassa lähetyksessä. Minulla on myös tallella sähköposti eräältä homeopaatilta, jossa hän toteaa ettei tietenkään Suomessa saa suositella homeopaattisia rokotteita aka nosodeja.


En jaksa kirjoittaa aiheesta sen enempää.

22.8.19

Suomalaisten lasten ihmisoikeudet ongelmallisia

Ilta-sanomat yrittää herättää kansalaiskeskustelua tyttöjen oikeuksista ja heidän suojelemisestaan. Kansalaisjärjestö Fenix Helsinki ry:n puheenjohtaja Ujuni Ahmed on yrittänyt käydä tätä keskustelua kohta kymmenen vuotta, joten on hienoa nähdä sen vihdoinkin täyttävän isompien lehtien sivuja. Ahmed ja muut järjestön jäsenet ovat haastatelleet niin viranomaisia kuin maahanmuuttajataustaisia lapsia. Somaliyhteisön sisäiset ongelmat ovat tuttuja Ahmedille.

Niitä tapahtuu myös muissa yhteisöissä. Lapsia viedään matkoille Egyptiin, Somaliaan, Iraniin ja Syyriaan. Pahimpina ilmiöinä ovat teini-ikäisten tyttöjen pakkoavioliitot ja ympärileikkaukset. Myös Suomessa syntyneitä poikia voidaan viedä ulkomaille pakkoavioliiton satamiin.

Vastoin kaikkia olettamuksiani siitä miten asiat toimivat Suomessa; Suomen kansalaisuus ei kuitenkaan anna kaikille lapsille Suomen valtion suojaa.

Ongelma on nimittäin siinä, etteivät viranomaiset näytä välittävän näistä rikoksista. Toisaalta, miksi välittäisivät, sillä useimmat uhrit ovat vain tyttöjä. Eivätkä he edes ole ns. kotimaiseksi miellettyjä tyttöjä, vaan maahanmuuttajataustaisten tyttöjö, joten on vielä vähemmän syytä välittää heistä.

Näin ainakin minä tulkitsen sitä, etteivät kaikki viranomaiset tiedosta ongelmien olemassaoloa. Lehdistölle annetuissa selityksissä annetaan ymmärtää, että:

Aihealue on arka, ja muun muassa IS:n haastattelema eteläsuomalaisen koulun rehtori halusi antaa omat kommenttinsa asiaan nimettömänä. Rehtori vetosi luottamuksen rakentamiseen koulun ja kotien välillä. Hän uskoo, että kysymykset kunniaväkivallasta ovat sensitiivisiä osalle koululaisten perheistä.



Eli vanhempien mahdolliset rikokset eivät lähde niin helposti rikosilmoituksina poliisin ja/tai lastensuojelun suuntaan. Perinteet ja kulttuurit laitetaan lasten ihmisoikeuksien edelle. Käsittämätöntä ymmärtää ainakin täällä näppäimistön takana, mutta näin viranomaiset toimivat.

Sama sensitiivisyys tarkoittaa sitä, ettei viranomaisilla ole tarkkoja tietoja ja lukuja siitä kuinka monen lapsen ihmisoikeuksia rikotaan tällä tavalla. Toistaiseksi vedotaan vielä siihen, että tapaukset ovat vain yksittäistapauksia tai viranomainen ei edes ole törmännyt tällaisiin tapauksiin.

Eikä viranomaisilla aina edes ole keinoja tarttua tapauksiin. Ulkomaille viedyt lapset jäävät helposti Ulkoministeriön tutkan ulkopuolelle, ellei lapsi itse ota yhteyttä ministeriöön.

Ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön lakimies Henna Harju kertoo, että Suomen lähetystöillä ei ole merkittäviä keinoja puuttua yksittäisten perheiden asioihin, ellei nuori itse ota yhteyttä lähetystöön.

Silloin ulkoministeriö yhdessä esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten ja koulujen kanssa tekee kaikkensa auttaakseen hädässä olevaa nuorta. Harju kertoo, että Suomen lähetystöissä on ollut tapauksia, joissa takaisin Suomeen haluavia nuoria on autettu palaamaan.


Myös sisäministeriöltä on pyydetty kannanottoja aiheisiin. Kotien sisällä tapahtuvasta rikoksista on aina haastaava saada viranomaisten tietoon. Yhteisöissä on painoistusta pitää yhteisön draaman yhteisön sisäisenä asiana. Sisäministeri Ohisalo kertoo, että "katoavien lasten tapauksia tulee silloin tällöin esiin, mutta tarkkoja lukumääriä ja ilmiön laajuutta ei voida sanoa."

Ehkä menettelytapoihin tulee muutos. Kulttuurisensitiivisyyten epäkäytännöllisyydestä halutaan eroon. Sitten joskus kun aiheesta on tehty virallinen selvitys.

Ministeri haluaakin tehdä selvityksen siitä, onko viranomaisilla edelleen suurempi kynnys puuttua tilanteisiin, joissa on osallisena toiseen uskontoon tai etniseen ryhmään kuuluvia henkilöitä.

Muuttuuko mikään? Alkavatko viranomaiset suojelemaan suomalaisten lasten ihmisoikeuksia? Toivottavasti. Sitten joskus.

8.8.19

Homeopatia pulassa Espanjassa


Uskomushoidot ovat kädenväännön välissä Espanjassa. Pääministeri Pedro Sánchez haluaa maahansa pseudohoitomuotoja säätelevät lait. Pääministerin hallitus esitteli tähän tähtäävät linjansa viime vuonna. Espanjan yliopistoissa ja sairaaloissa ei enää saisi olla ns. vaihtoehtohoitojen tarjontaa. Sellaisia tarjoavat paikat eivät saisi enää kutsua itseään terveyskeskuksiksi.

Hallituksella on neljän osan ohjelma, jolla kansalaisia yritetään valistaa uskomushoitojen haitoista. Ensimmäinen on kommunikointistrategia, jolla kerrotaan tieteellisen näytön perusteista ja siitä miksi ja miten uskomushoidot jäävät vajaiksi näytön suhteen. Toinen osa takertuu uskomushoitoihin liittyviin harhaanjohtaviin väitteisiin. Terveysvaikutukset eivät ole niin hyviä kuin niitä myyvät terapeutit voivat väittää.  Kolmas keino tähtää terveysalan ammattilaisten uskomushoitoihin liittyvän tietotason ylläpitoon. Neljän on paras, eli yliopistoissa annettavien terapioiden joukkoon ei enää päästetä huuhaata.

Ei siis ole mikään ylläripylläri, että homeopatia on pulassa Espanjassa. Yliopistot ovat jo useamman vuoden ajan karsineet Samuel Hahnemannin keksimää laimennusmetodia seiniensä sisältä. Barcelonan yliopisto poisti valikoimistaan homeopatian kurssit.



Tuulahdukset eivät siis ole homeopatialle suotuisia edes Espanjanssa. Ranska, Saksa ja Britannia ovat päivittäneet käytäntöjään ja lakejaan homeopatian sääntelyn tiukentamiseksi. Suomessa uskomushoitojen harjoittajilla on kuitenkin valpas ja aktiivinen vastarinta heti kun eduskunnassa edes mietitään puoskarilain säätämistä. Suomen kannalta asiat kuitenkin etenevät Suomesta riippumatta.

Joskus tulevaisuudessa EU:n alueelle voi ilmestyä yhtenäinen lainsäädäntö, jolla säännellään homeopatiaa ja muita vastaavia uskomushoitoja. Nykyisellä menolla Euroopan komissio pitää homeopatian rajoittamista ongelmallisena. Espanja sai muodollisen huomautuksen säännöstelynsä takia, koska homeopatiaattiset tuotteet kuuluvat vapaa liikkuvuuden tuotteisiin. Homeopatian suosio ja aktiiviset lobbaajat pitävät huolen siitä, että homeopatian sääntelyä on vaikea muuttaa yhtenäisellä EU:n lainsäädännöllä. Espanjan edustajat kuitenkin nostivat kissan pöydälle Luxemburgissa, kun Euroopan terveysministerit tapasivat.

29.7.19

Toimittaja Koskinen vs Kaivosvero

Iltalehden toimittaja Mika Koskinen on ottanut kirjoitusaiheekseen Suomen kaivosteollisuuden:

Kaivosvero Suomeen on poikkeuksellisen tyhmä ajatus

Se oli erittäin kutkuttavaa luettavaa. Koskinen on oikeassa siinä, ettei kaivosteollisuus tarvitse uutta veroa. Asioita seuraavana ja älykkäänä miehenä hän on varmasti tietoinen siitä miten helppoa on välttää veroja yhtiöiden sisäisillä kikkailuilla, aggressiivisella verosuunnittelulla ja järjestelyillä. Veroja vältetään kansainvälisessä teollisuudessa yleisesti esim. omistuksien siirroilla tytäryhtöihin, konsernin sisäisillä yrityskaupoilla, tai ihan vaan siirtämällä alikapitalisoinnin keinoin voitot matalan verotuksen maihin. Kaivosteollisuudessa tämä on helppoa, jos kaivosoikeuksien omistus siirretään jollekin tytäryhtiölle, joka sijaitsee jossain toisessa maassa kuin mistä metallit kaivetaan.

Finnwatchin Kaivosverotuksen kehitysmaa selvitys osoitti, että kansainvälinen kaivosteollisuus jättää Suomen kansallisvarallisuudesta pienen pienen viipaleen Suomeen. Selvitys saa helposti kämmenen lepäämään kasvoja vasten, sillä Suomessa ei ole osattu varautua teollisuuden tuttuihin kikkoihin. Byrokratiaan on turha lisätä jälleen yhtä uutta veroa. Suomen luonnonsuojelulait tekevät kaivoksen perustamisesta pitkän, kalliin ja vaikean prosessin. Lupia tarvitaan valtava määrä monista eri virastoista. On veroja ja lupajärjestelmiä helpompi tapa valvoa Suomen etuja.

Suomen täytyy päivittää nykyinen kaivosrojaltinsa. Kaivosrojaltit ovat suorempi ja veroja helpompi tapa valvoa miten paljon valtio oikeasti hyötyy sen rajojen sisällä suoritettavasta kaivosteollisuudesta. Kaivosrojaltit ovat Suomen etujen kannalta kansainvälinen vitsi kaivosteollisuuden koppien sisällä.

Mutta ennen kuin kerron kaivosrojalteista, niin hieman taustaa.

Suomessa on kaivosteollisuuden kannalta luotettava ja hyvin toimiva infrastruktuuri. Rahti kulkee ripeästi rautateillä moderneihin satamiin. Korruptio on huomattavasti pienempää verrattuna useaan muuhun valtioon. Työvoima on myös hyvin koulutettua. Hallinto on vakaampi ja sen kanssa tehdyt neuvottelut ovat luotettavampia kuin tietyissä konfliktialueiden valtioissa. Suomen valtio on myös omalla rahallaan tutkinut ja tutkimassa millaisia mineraaleja ja louhimisen arvoista kamaa maaperästä löytyy, ja laittaa kaiken tuon tiedon kaikkien selattavaksi Geologian tutkimuskeskuksen kautta. Kaikki nämä ovat etuja, joilla kaivostoiminta on houkuttelevaa Suomessa. Tämän takia esim. Zimbabwen olematon tai alhainen kaivosverotus ei innosta kaivosteollisuutta, koska riskit ovat niin suuria maan epävakauden takia.

Jopa niin houkuttelevaa, että kaivosteollisuuden omissa kyselyissä kotimaamme on erittäin hyvä valtio. Kanadalainen Fraser Institute kyseli kaivosyhtiöiltä mielipiteitä 91 eri alueen houkuttelevuutta lähteä hakku kädessä hoilaamaan kaivoksiin. Sijoituksiin listalla vaikuttavat mineraalien ja metallien valikoima ja miten hyvin valtion lait suosivat tai hankaloittavat investointeja. Vuonna 2016 Suomi oli lähellä kärkisijaa viidennellä paikalla. 2017 olimme jo toisena heti Irlannin jälkeen. Vuonna 2018 maamme nousi ensimmäiseksi! Jeee! Hyvä SUOMI! Oikeastihan tuo tarkoittaa sitä, että kaivosteollisuuden mielestä täältä on ihanaa ja helppoa hakea malmit maasta. Ja silloinen hallitus teki sen vielä entistä helpommaksi.

On aina muistamisen arvoista, että tuon listan pohjalla sijaitsevat alueet ovat myös aktiivisen kaivosteollisuuden alueita. Myös niissä kaivetaan, jalostetaan ja myydään malmeja. Esim. listan pohjilla vuosikausia pysynyt Indonesia onnistuu pitämään kaivosteollisuuden juuri sellaisena talouden vetohevosena ja työllisyyden lisääjänä kuin kaivosteollisuuden pr-gurut haluavat esitellä kaivosteollisuutta. Indonesia osaa nääs pitää huolen omista eduistaan valtiona. Kaivosrojaltit pidetään valtion kannalta hyvänä. Maa myös säännöstelee kuinka paljon maasta saa viedä pois hiiltä. Nämä Indonesiaa ja sen kansalaisia puoltavat pykälät ja rojaltit ovat se syy miksi maa on alhaisilla sijoituksilla näissä kaivosteollisuuden kyselyissä.

Joten jos Suomi on saman kyselyn kärjessä, on erittäin hyvä aika kysyä MIKSI HELVETIN PERKELEEN SAATANAN TUNARIT asia on näin?

Kun luen miten kaivosteollisuuden lobbarit kehuvat miten paljon kaivosteollisuus hyödyttää Suomea, niin en voi kuin ajatella miten paljon enemmän hyötyjä Suomi saisi, jos vahtisimme etujamme paremmin. Nykyisin mitattavat hyödyt ovat nimittäin totta, mutta voisivat olla paljon suurempia hyötyjä:

Kaivosteollisuus lisää tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen bruttokansantuotetta 1,2 miljardilla eurolla vuodessa. Kokonaisvaikutus kansantalouden tulovirtoihin on kaikkiaan 3 miljardia euroa. Konsulttiyhtiö KPMG:n tekemässä selvityksessä ovat mukana sekä suorat että epäsuorat vaikutukset. Henkilötyövuosia ala kerryttää suoraan ja epäsuorasti yhteensä noin 13 000.
Kaivoksista hyötyvien ketju on pitkä ja ulottuu aina malminetsinnästä kaivostuotteiden jatkojalostajiin ja kaivospaikkakunnilla palveluita tarjoaviin pienyrityksiin. Selvityksen mukaan ala tuo muille toimialoille noin miljardin euron välillisen tulovirran, josta palvelualat saavat 53 prosenttia ja jalostus 46 prosenttia.

Tätä hyötyä toimittaja Koskinen kehuu. Nykyinen kaivostoiminta hyödyttää Suomen taloutta. Se on fakta. Mutta hyödyt voisivat olla myös suurempia.

Onneksi kansalaisten tietoisuus tästä on hiljalleen nousemassa. Talvivaara opetti erittäin näyttävästi miten huonosti kaivosta voidaan johtaa. Ja miten paljon se tulee maksamaan veronmaksajille. Kun maaperästä on poistettu malmi, niin sitä ei enää ilmesty sinne lisää. Ei ainakaan Suomen valtion olemassaolon aikana. Juuri siksi valtioiden kannattaa olla tarkkana siitä millä hintaa se antaa pois metallinsa. Fiksu ei myy pois halvalla, jos myöhemmin saa huomattavasti paremman hinnan. Kyllä ne metallit pysyvät tallessa siellä kivien alla.

Sitten niihin kaivosrojalteihin. Otetaan vertailuun vaikkapa Indonesia ja Suomi. Erilaiset rojaltit eivät ole suoraan verrattavissa, koska kaivostoiminnalle kertyy kustannuksia monista muista suunnista. Suomen kaivoslaissa on mm. sivutuotekorvauksia ja malminetsintäkorvauksia. Indonesiassa on myös omat verot ja kulut.

Indonesiassa rojaltit ovat:

Kulta 3,75 %
Hopea 3,45 %
Nikkeli 4-5 %
Kupari 4 %

Suomessa rojaltit ovat:

Kulta 0,15 %
Hopea 0,15 %
Nikkeli 0,15 %
Kupari 0,15 %


Tänä kesänä Indonesia ilmoitti, että maa suunnittelee nostavansa kaivosrojaltejaan. Jotkut maat kun haluavat pitää huolta itsestään. Varmasti toimittaja Koskinen on myös valppaana miehenä haluamassa Suomen kannalta parempaa kaivoslakia. Varmasti toimittaja Koskinen kannattaa kaivosrojaltien nostamista.

27.7.19

Heterous aiheuttaa draamaa Akaan seurakunnassa

Tiesitkö, että Suomessa on oikeus olla hetero? Nyt tiedät.

Aihe ei sinällään ole kiistanalainen. Reijo Ruotsalainen teki aiheeseen liittyvän humoristisen kuvan.





Kuva on tehty samalla idealla kuin 4chanin syövereistä putkahtanut "It's okay to be white" tekstit. Sanoma on David KKK Duken kampanjatoimistosta, mutta samalla myös täysin totta ja itsenäisenä tekstinä harmiton. Niitä tulostettiin ja kiinnitettiin eri koululaitosten seinille. Mikä aiheutti kohun valkoisen ylivallan leviämisestä kouluihin. Kohu oli levittäjien tavoite. Tekstin juju on siinä, että siihen halutaan reagointia. Paras reagointi It's okay to be white lappuihin on olla vain välittämättä niistä.

Akaan seutu-lehti kertoi 24.7. miten aihe oli tullut esille Akaan seurakunnassa. Kirkkoherra Rauli Helenius jakoi omassa Facebook-profiilissaan tuon Ruotsalaisen Jokaisella on oikeus olla hetero kuvan. Kuten on tapana, joku lehden lukijoista huolestui:


"Akaan Seutu sai aiheesta viestin, jossa kirjoittaja ihmetteli, miten Akaassa voi toimia pappisvirassa henkilö, joka esittää seksuaalivähemmistöjä syrjiviä mielipiteitä."



Mielestäni kohu on turha, sillä kuvan sanoma ei syrji mitään seksuaalivähemmistöä. Juuri tuollaisella huolestuneella reagoinilla annetaan ymmärtää, että olisi tilanteisa joissa ihmisellä ei olisi oikeutta olla hetero.

Helenius toteaa kuvasta, ettei se kyseenalaista kenenkään oikeutta olla ei-hetero. Eikä hänellä ole mitään homoja vastaan. Se on hyvä asia. Aihe oli vain ajankohtainen ja kuva on konservatiivihuumoria. Eikä somepostauksia kannata ottaa niin vakavasti.

Akaan seutu kertoo samassa uutisessa myös, ettei Akaassa vihitä homopareja. Kirkko kyllä osallistuu Pride-kulkueisiin. Linjaukset siitä missä kirkko toimii yhteistyökumppaneina ovat ehkä outoja monelle. Periaatteessa se on julkisesti homojen oikeuksien puolella, mutta sisäisesti konservatiivit pitävät virallisen kurssin toiseen suuntaan. Avioliiton kohdalla kirkko on jossain välivaiheen paikkeilla. Samaa sukupuolta olevia pareja ei kirkkolain mukaan voi vihkiä. Heitä voi kyllä siunata.

Toisaalta Akaan alueella kysyntä on ollut pientä. Kirkkoherra Ali Kulhia sanoo, että toistaiseksi tiedusteluja samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä on tullut yksi. Ennen kuin Kulhia kerkisi vastaamaan siihen, niin vihkijä olikin jo löytynyt Tampereelta. Kulhia toteaa, että Akaassa olisi kiva vihkiä myös nykyistä enemmän heteropareja. Kirkkohäiden suosio jatkaa laskuaan. Naimisiin mennään entistä useammin maistraatissa. Kunhan jossain maaseudulla enää löytyy maistraatti, jossa pääsee naimisiin.

22.7.19

Sarjakuvien vaarat ja historian toistuminen

Nuorisoa uhkaa milloin mikin järkyttävä vaara. Näitä uhkia vastaan kamppaillaan huolestuneiden vanhempien voimin. Turmeluksen poluille lapsia ohjaavat niin internetin synkät sivustot, vääränlaiset televisiosarjat, moraalittomat elokuvat, sekä tietenkin haitallinen kirjallisuus. Nykyään on lähes unohdettu sarjakuvien aiheuttamat pelot. Mitä nyt silloin tällöin joitain vuosia sitten ihmeteltiin japanilaisen mangan väkivaltaisuuksia ja alastomuutta.

Lukiessani Severi Nygårdin Sarjakuvasensuuri-kirjaa (Jalava kustannus) huomasin, että historia on toistanut itseään useaan otteeseen. Yhteiskunnallisia ongelmia lähdetään ratkaisemaan puuttumalla asioihin, jotka eivät aiheuta kyseisiä yhteiskunnallisia ongelmia. Moraalinen närkästys liittyy merkittävänä tekijänä tällaisiin ratkaisuiksi nimettyihin keinoihin. Varsinaiset ongelmien syyt jätetään vähemmälle huomiolle, sillä ne voivat olla monimutkaisia ja vaikeasti hahmotettavia sosiopoliittisia häkkyröitä. Asiantuntijoiksi tuodaan tyyppejä, jotka omasta mielestään edustavat moraalisuuden kirkasta majakkaa, mutta itse argumentit jäävät tuhnuiksi. Esim. Tapio Puolimatkan kirjoittelut eduskuntaan sukupuolineutraalin avioliittolain kiistojen aikoina.

Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa monet käsitykset ihmisyyden valoisista puolista olivat varjossa. Sotarintamalla palvelleet miehet olivat lukeneet paljon sarjakuvia, joissa seikkailtiin hakkaamassa natseja. Kauhun, romantiikan ja rikollisuuden teemat olivat esillä paperisilla sivuilla. Tämä sarjakuvien tarinoiden kirjo oli yllätys kaikille niille, jotka olettivat sarjakuvien olevan pelkästään lapsille tarkoitettua viihdettä.

Lapset suosivat sarjakuvia tietyistä syistä. Sarjakuvat olivat halpoja. Niitä oli helppo vaihtaa kavereiden kesken kouluissa. Kulutus vain kasvoi sodan jälkeisinä vuosina. Ei tosin niin ripeästi Suomessa, jossa paperi oli säännöstelty materiaali. Siksi kiistat sarjakuvien vaaroista saapuivat jälkijunassa tänne pohjoiseen asti.

Sarjakuvat olivat hirveä uhka nuorten kehitykselle. Sarjakuvat muokkasivat lapsista nuorisorikollisia. Väitteet olivat tietenkin täyttä potaskaa. Sen ei vain annettu häiritsevän sarjakuvien vastaista kampanjointia. Kiista nousi Yhdysvalloissa senaatin käsittelyyn asti 1950-luvulla. Asiantuntijoita riitti sarjakuvien vastustajien puolelta. Se kuka pääsi ääneen ja tiedotusvälineiden haastateltavaksi oli poliittista peliä. Senaatin alakomitea päätti valita sarjakuvien puolustajiksi kaikista mahdollisista asiantuntijoista juuri ne pari tyyppiä, jotka olivat jossain vaiheessa uraansa olleet myös sarjakuvakustantajien palkkalistoilla sisällönvalvojina. Ja näin komitea pääsi sivuuttamaan heidän lausuntonsa sidoinnaisuuksiin vedoten. Toimittajien silmissä näytti siltä kuin sarjakuvien puolustajiksi ei löytynyt ketään koulutettua puolestapuhujaa.

Tietyllä tapaa perustelu oli näennäisesti looginen. Oli totta, että nuorisorikolliset lukivat sarjakuvia. Aivan kuten kaikki muutkin lapset lukivat. Aivan kuten joukkosurmia tehneet nuoret ovat pelanneet videopelejä (kuten niin moni muu lapsi pelaa), joten videopelien syyttäminen jatkaa samaa loogisuutta jäljittelevää perinnettä.

Kirkot olivat mukana menossa. Hurskaat joukot muodostivat sarjakuvakauppoja valvovia kansalaisryhmiä. He kirjasivat muistiin millaisia lehtiä oli myynnissä. Niiden sisältöä selattiin ja arviotiin. Näistä tiedoista laadittiin huonojen ja hyvien sarjakuvien listat. Yksi näistä järjestöistä oli katolisen kirkon National Office of Decent Literature. Järjestön nuhdelistalle etsittiin kirjoja, näytelmiä ja radiokuunnelmia. Sen kriteerit huonojen julkaisujen sisällöstä olivat helppoja tunnistaa. Jos sarjakuva sisälsi yhden tai useamman seuraavalta listalta, niin sen myyntiä protestoitiin. Ja lopulta niitä sarjakuvia poltettiin rovioissa.

1 ihannoi rikosta tai rikollista
2 kuvaa yksityiskohtaisesti rikoksen tekemisen
3 ilmentää epäkunnioittavaa asennetta laillisia auktoriteetteja kohtaan
4 käyttää hyväkseen kauhua, julmuutta tai väkivaltaa
5 esittää sukupuolisuuden loukkaavasti
6 esittää säädyttömiä, irstaita tai vihjailevia valokuvia tai kuvituksia
7 sisältää sisällöltään loukkaavia mainoksia tai mainostaa tuotteita, jotka voivat aiheuttaa joko fyysistä tai moraalista vahinkoa
8 käyttää Jumalaa pilkkaavaa, rienaavaa tai hävytöntä kieltä umpimähkään ja toistuvasti
9 pitää pilkkanaan mitä tahansa kansallista, uskonnollista tai rodullista ryhmää
Sarjakuvasensuuri, s. 30

Kaikki noista ovat merkkejä sellaisesta materiaalista, jota haluaisin lukea.

Huonojen sarjakuvien listoja toimitettiin paikallisyhdistyksille, joiden piti valvoa minkälaisia lehtiä oli esillä lehtihyllyissä. Kirkoissa myös kuulutettiin niiden lehtipisteiden nimet, jotka eivät karsineet valikoimiaan. Pian huomattiin, että nämä listat täytyi pitää piilossa nuorilta. He olivat heti ostamassa moraalisesti huonoiksi tuomittuja sarjakuvia. Kirkon tuomitsevat sarjakuvat olivat heti houkuttelevampia.

Sarjakuvien rovioilla oli seuraamuksia. Ne osoittivat, että lapset ovat alttiita vaikutuksille. Kanadassa poltettiin vastaavia rovioita. Aivan samoista syistä kuin Yhdysvalloissa. Mielenosoitukset päätyivät uutisiin. Isoine savuavine pinoineen. Ja kuinkas kävikään?

"The Ottawa Citizen uutisoi 3. joulukuuta 1956 onnettomuudesta, jossa kaksi taloa paloi poroksi ja 18 asukasta jäi kodittomaksi. Kaksi lasta myönsi sytyttäneensä ainakin toisen paloista kotonaan. He olivat polttaneet sarjakuvalehtiä."
Sarjakuvasensuuri, s. 71.

Tieteellisenä keulakuvana sarjakuvasensuuria ajoi lääketieteen tohtori Fredric Wertham. Hän kirjoitti Seduction of the Innocent -kirjan, jossa vedottiin Werthamin klinikalla käyneiden nuorten ongelmiin. Wertham teki mielentilatutkimuksia nuorisorikollisille. Käytännössä kaikki näistä ongelmatapauksista olivat sarjakuvien kuluttajia. Pelkästään äärimmäisyystapauksiin vetoamalla Wertham väitti, että sarjakuvien lukeminen oli syy nuorisorikollisuuteen. Valitettavasti Wertham ei hoksannut kontrolliryhmien tärkeyttä. Enemmistö nuorisosta ei ollut nuorisorikollisia, mutta käytännössä kaikki nuoret lukivat sarjakuvia. Ratkaisevat erot näiden ryhmien välillä olivat lapsuuteen liittyvät olosuhteet; köyhyys, vanhempien ongelmat tai orpokoteihin päätyminen. Näiden erojen tiedostaminen olisi kuitenkin vaatinut huonojen elinolosuhteiden tiedostamisen ja niiden parantamisen.

 Sarjakuvien syyttäminen oli naurettavan yksioikoinen tapa yrittää ratkaista nuorisorikollisuuden ongelmia. Siksi se varmasti vetosi niin helposti yleisöön. Vaikka enemmistö tuomareista, nuorisotyöntekijöistä ja oikeuspsykiatreista oli sitä mieltä, ettei nuorisorikollisuudella ja sarjakuvilla ollut yhteyttä.

Kun Werthamin argumentin heikkous osoitettiin julkisessa keskustelussa, niin hän alkoi väittämään tehneensä vertailua kontrolliryhmän avulla. Hän ei kuitenkaan kuvaillut ryhmiä, joten erojen selittäminen sarjakuvien lukemisella jäi vieläkin perustelematta. Eikä kukaan muukaan Werthamin lisäksi onnistunut perustelemaan tällaista syy-yhteyttä.

Lopulta saatiin aikaan Comics Code Authority, jolla sarjakuvakustantajat yrittivät itse valvoa itseään. Näin vältettäisiin lainsäädännöllä tehty sensuuri, joka olisi voinut olla vielä kovempi kolaus sarjakuville. Itsesäätely johti kuitenkin rikos- ja kauhusarjakuvien päättymiseen. Mikä ei ollut ollenkaan huono tulos niille sarjakuvajulkaisijoille, jotka olivat valmiiksi keskittyneet lapsiystävällisten sarjakuvien tekemiseen. He olivat mukana laatimassa sensuroinnin sääntöjä ja saivat kilpailijansa pois markkinoilta. Kiitos, sensuuri!

15.7.19

Entistä enemmän uskonnottomia Britanniassa

Britannian sosiaaliset asenteet raportti julkaistiin! Se on aivan mainiota luettavaa kaikille niille, jotka nauttivat sekularisaation suosion noususta.  National Centre for Social Research on vuosittain suorittanut kyselyjä, joilla seurataan kansakunnan uskomusten, mielipiteiden ja kantojen muutoksia. Uudessa raportissa on tietenkin myös Brexitiin liittyviä kysymyksiä. Keskityn kuitenkin vain siihen uskontoihin ja uskonnottumuuteen liittyvään osuuteen.

Uskonnottomien osuus jatkaa kasvamistaan. Yli puolet väestöstä ei kuulu mihinkään uskontoon. Se ei tietenkään vielä tarkoita, että he olisivat ateisteja. Mutta avoimesti ateisteiksi tunnustautuneita on jopa neljännes väestöstä. Nykyään on sosiaalisesti hyväksytämpää olla ateisti, joten tuo osuus tulee viemään ns. neutraalin osuuden ihmisiä. Kristittyjen osuus jatkaa laskuaan. Ei-kristillisten uskontojen osuus on tasaisen hitaassa kasvussa, mutta kuitenkin ne ovat vielä yhteensä alle 10 % koko väestöstä.

Uskonnollisuus pysyy merkittävänä tekijänä ihmisten maailmankuvien ja arvojen taustalla. Ihmiset eivät vain enää jaa itseään ja toisiaan eri ryhmiin uskonnon perusteella. Sitä tehdään uusilla arvoilla. Esim. suhtautumisessa maahanmuuttoon, Brexitiin, poliittisiin puolueisiin.



Yleensä en jaksa selata sen enempää sosiaalisiin aiheisiin keskittyviä kyselyjä. Ne kertovat siitä miten ihmiset ajattelevat asioiden olevan, eikä siitä miten asiat oikeasti ovat. Toisaalta se onkin se asia jolla on merkitystä politiikassa.

11.7.19

Homeopatia pulassa Ranskassa ja pian myös Saksassa

Homeopatia, tuo sitkeästi pinnalla pysyvä uskomushoito, on tällä kertaa pulassa Ranskassa. Vaikka n. 60 prosenttia ranskalaisista (homeopaattien mukaan) käyttää homeopaattisia tuotteita, ovat päättäjät päättäneet poistaa homeopaattiset tuotteet korvattavien tuotteiden listalta vuoteen 2021 mennessä. Maassa on perinteisesti ollut vankka homeopatian kannatus. Siitä huolimatta enää ei siis laitettaisi veronmaksajien varoja sokeripillereiden tukemiseen lääketieteellisenä hoitona. Hinnat pysyvät kuluttajien maksukykyjen rajoissa, joten homeopatia ei ole katoamassa minnekään. Erittäin hyvä päätös Ranskan terveysministeri Buzyniltä.

Buzynin mukaan päätöksen taustalla on terveysviranomaisten homeopatiahoidoista tekemä arvio. Kesäkuussa julkaistu arvio tyrmäsi homeopatian, jolla ei ole pystytty osoittamaan olevan riittäviä tieteellisesti todistettuja vaikutuksia.
Arvio ei sinällään sisältänyt mitään mullistavaa uutta informaatiota. Britannian parlamentin tekemä arvio homeopatian hoitotehosta päätyi samoille linjoille vuonna 2010.

In a report published today, the Science and Technology Committee concludes that the NHS should cease funding homeopathy. It also concludes that the Medicines and Healthcare products Regulatory Agency (MHRA) should not allow homeopathic product labels to make medical claims without evidence of efficacy. As they are not medicines, homeopathic products should no longer be licensed by the MHRA.
Sekä:

The Committee concurred with the Government that the evidence base shows that homeopathy is not efficacious (that is, it does not work beyond the placebo effect) and that explanations for why homeopathy would work are scientifically implausible.

 Samaan päädyttiin kanaalin toisella puolella. Poikkeuksellista Ranskassa on vain se, että poliittiset päättäjät päättivät ripeästi seurata tieteellisten tutkimusten tuloksia johtopäätöksiin asti. Siitä he ansaitsevan ison kiitoksen.

Maailman suurin homeopaattisten tuotteiden valmistaja Boiron ilmoitti heti terveysministerin päätöksen olevan "käsittämätön" ja "epäjohdonmukainen" sekä firman johtohenkilöt halutaan tapaamaan presidentti Emmanuel Macronia. Firman liikevaihto oli viime vuonna n. 600 miljoonaa euroa. Tuottoa tuli nettona yli 57 miljoonaa. Boironin osakkeiden arvo on ollut alamäessä vuodesta 2017 lähtien. Ymmärrettävästi yhtiö yrittää taistella homeopatian puolesta, sillä puolet Boironin liikevaihdosta tapahtuu Ranskassa.

Perustelut homeopatian tukemiseksi ovat keskittyneet asiakastyytyväisyyteen, kustannusten alenemiseen sekä käytön turvallisuuteen. Kaikki kolme ovat tavallaan ihan totta ja hyvin perusteltavissa. Samalla kaikki kolme eivät liity siihen onko homeopatia toimiva hoitomuoto vai ei.

Tuotteen tyytyväiset asiakkaat eivät sinällään nimittäin tarkoita, että tuotteella on lumevaikutusta suurempi hoitoteho. Unettomuuteen, selkäsärkyyn ja moniin muihin vaivoihin popsittuna homeopaattiset tuotteet pystyvät antamaan helpotusta. Se on helposti myönnettävissä jopa tällaisen hardcore tiedeuskovaisen skeptikon näppäimistön kautta. Kunhan muistetaan, että se helpotus on mitattujen tietojen mukaan jäänyt sinne lumevaikutuksen tasolle.

Homeopatia on varmasti kustannuksiltaan halvempaa verrattuna useimpiin lääketieteellisiin hoitoihin, mutta sekään ei liity siihen toimiiko homeopatia.

Homeopatia on myös varmasti erittäin turvallista. Sillä on erittäin vaikea saada minkäänlaista yliannostusta tai haittavaikutuksia. Vaikuttavat aineet on laimennettu kemiallisesti olemattomiin. Jopa yhteiskäyttöä oikeiden lääkkeiden kanssa suositellaan. Tietenkin myös Boironin suunnalta. Sehän ei mitenkään liity siihen, että homeopatiaa käyttävät kokevat saavansa isojakin terveyshyötyjä homeopatiasta, kun samalla käytetään lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Samat liikehdinnät ovat liikkeellä myös Saksan rajojen sisällä. Ranskan päätöstä homeopatian korvattavuuden poistosta halutaan nimittäin kopioida. 150 000 lääkäriä sisältävä lääkärien yhdistys ilmoitti tukevansa homeopatian poistoa korvattavien lääkeaineiden listalta. Saksalasille jää tietenkin oikeus ostaa homeopaattien tuotteita, mutta yhteisön rahoista ei enää tuettaisi niiden shoppailua.

Sitten vain seuraamaan miten homeopaatit yrittävät puolustaa itseään Ranskasta ja Saksasta kantautuvia uutisia vastaan. Neuvoja kun on annettu ihan homeopaattien palkkaamien PR-konsulttien keinoilla.

9.7.19

Area 51 ja Väkijoukon ryntäys

Yhdysvaltojen salainen lentotukikohta Area 51 Nevadan osavaltiossa on palannut nettikansan tietoisuuteen. Salaliittoteorioista ja avaruusolentojen vierailuista tuttu alue on tulevan tapahtuman kohde. Kasvava joukko ihmisiä suunnittelee ilmavoimien raja-aidan ylittämistä. Storm Area 51 facebook-ryhmässä keskustallaan avoimesti siitä miten vartijat eivät voi estää kaikkia ihmisiä. Kartoilla on piirrettynä nuolia eri ryhmien reiteiksi, kun massa lähtevät kävelemään rajan yli syyskuun 20. päivä. Todennäköisesti meno on vain huumoria ja läppää.

Kielletylle alueelle kävelemisestä on luvassa lyijyruiskutusta. Sotilaat eivät pelleile vaan vetävät aseet esiin tavattaessa. Rajalla kiinniotetut saavat 750 dollarin sakot. Syvemmälle päässeet pääsevät FBI:n pidätettäväksi ja liittovaltion vankilaan odottamaan käsittelyä. Ketään ei viedä kahleissa tukikohtaan, joten edes pidätetyksi joutuminen ei vie lähemmäksi salaisuuksia.

Kaikesta huolimatta haluan, että mahdollisimman moni litteän maan kannattaja sekä salaliittoteorisoija osallistuu marssiin Nevadassa syyskuussa. Jos useat heistä saavat rikosrekisterin ja sakot, niin se on hinta jonka olen valmis maksamaan minua suuresti viihdyttävästä tapahtumasta.