Korporaatio: Raevaara VS Lindström

Radio Rockin Korporaatiossa käytiin tänään läpi 28 minuutin verran Huuhaa-palkinnon, vaihtoehtohoitojen ja muidenkin aiheiden puintia vuoropuhelun muodossa. Studiossa ääneen pääsivät Skepsis ry:n varapuheenjohtaja Tiina Raevaara ja Suomen Terveysjärjestön puheenjohtaja Merja Lindström. Kirjoittelen hieman vain niistä kohdista, jotka herättivät sormenpääni naputtelemaan näppäimistöä.

Haastava vuoropuhelu pääsi kunnolla käyntiin, kun Raevaaralta tiedusteltiin erästä tietoa Lindströmin suunnalta:

"Kuinka monta prosenttia virallisesta lääketieteellistä hoidosta on vahvaan näyttöön perustuvaa?"

Tiina Raevaaran vastaus jää kesken, kun Lindström toteaa puheen päälle: "Se on kolmetoista prosenttia"
Jopa 46 prosentille hoidoista ei löydy mitään varmaa tietoa hoidon tehosta.

Puheen perusteella virallinen lääketiede on lähes tyhjän päällä! Skeptikoiden bluffaus on paljastunut.

Lindströmin lausumat luvut ovat jo hieman vanhentuneita, sillä ne esiteltiin alunperin British Medical Journalin erikoislehti Clinical Evidencen sivuilla. Itse numeroiden käyttö lääketieteen tyrmäämisessä on tullut vastaani parikin kertaa, kun tarkoituksena on ollut todeta, ettei uskomushoidolta pitäisi vaatia pätevää lääketieteellistä tutkimusta.

Päivitetyssä Clinical Evidencen yhteenvedossa on esillä tuoreemmat luvut, jotka perustuvat noin 3000 hoitomuodon arviointeihin. Listalle on päätynyt 500 uutta hoitomuotoa sitten Lindströmin siteeramien numeroiden. Prosentit ovat vieläkin huolestuttavammat virallisen lääketieteen kannalta! Lindströmin esille nostama kategoria on nykyään supistunut 11 prosenttiin. Kauhistus!

Tai sitten luvut eivät tarkoita aivan sitä mitä Lindström vihjaili lähetyksessä. Oikeastaan on vaikea kritisoida Lindströmiä, sillä hän ei esittänyt mitään spesifistä väitettä siitä mitä luvuista pitäisi päätellä. Se jätettiin leijailemaan kuuntelijan korvien väliin. Tarkastellaan mistä ne luvut alunperin saatiin.

Clinical Evidence(pdf) kävi läpi 2500 hoitotavalle tehtyjen RCT tason tutkimuksia. Kaikki muut tutkimukset jätettiin pois, mikä oli vain hyvä asia. Tarkoituksena oli arvioida hoitojen hyötysuhteita. Lindströmin siteeraama kolmetoista prosenttia tarkoitti niitä hoitoja, joiden teho on näytön perusteella pelkästään ja selkeästi hyödyllistä. 23% oli todennäköisesti pelkästään hyödyllisiä. 8% hoidoista vaatisi jonkinlaista tasapainottelua hyötyjen ja haittavaikutusten välillä. 6% oli epätodennäköisesti hyödyllisiä. 4% todennäköisesti tehottomia tai haitallisia. Ja hurja 46% hoidoista jäi vaille selkeää tutkimustulosta hoitotehosta.

Muistaakseni tästä Clinical Evidencen yhteenvedosta tehtiin jonkinlainen lehdistötiedote, josta lööpistöön asti suodattui tulkinta: Lääkehoidoille ei ole tutkimustuloksia! tjsp. Alkuperäinen pitkä artikkeli ei taida olla ilmaiseksi luettavissa missään. Tärkeänä pointtina hurjien lukujen taustalla on myös se, ettei aivan kaikkia hoitomuotoja pystytä tekemään puhtaan satunnaistettuna kontrollina. Miten kontrolli toimisi esim. radikaaleissa kirurgisissa toimenpiteissä? Clinical Evidence rajasi tarkasteluunsa juuri näitä arvostetumman tason tutkimuksia.

Ratkaisevana kohtana uudempi Clinical Evidence muistuttaa, ettei luvuista voi päätellä ovatko yleisesti käytössä olevat hoidot tehottomia. Eikä varsinkaan sitä, onko juuri sinulle suositeltu hoito tehotonta vai ei.

We would like to emphasise that our categorisation of the effectiveness of treatments does not identify how often evidence-based and non-evidence-based treatments are used in practise. We only highlight how evidence based treatments are for certain indications, based on randomised controlled trials. As such, these data reflect how different treatments stand up evidence-based medicine and are not an audit of the extent to which treatments are used in practice or for other indications not assessed in Clinical Evidence.

Niin tai näin, virallisella lääketieteellä on edessään valtava tutkimusurakka. Ja tämän urakan edessä uskomushoitojen kannattajat vaativat itselleen löysempiä kriteerejä tutkimuksiin.

Lindström myös toteaa pariin otteeseen Raevaaran puheen päälle, että Sveitsissa tutkittiin homeopatiaa. Hän käytti jopa sanaa vertaistutkimus. Sen tarkempaa viitettä ei anneta. Uskaltaisin väittää, että kyseessä oli PEK : Programm Evaluation Komplementärmedizin raportti, jossa todistusaineiston taso runnottiin homeopatialle erittäin suotuisaksi. Raporttia varten tehtiin katsaus eri uskomushoidoille. Mukana homeopatia. Useampi homeopaatti on sen jälkeen ylistänyt tätä raporttia. Aivan kuten Lindström Korporaatiossa. Satunnainen kuulija ei voi tietää mitä sen taustalla piilee.

Raporttia varten ei suoritettu mitään uutta kliinistä tutkimusta, vaan tekijät tarkastelivat toisten tekemiä yksittäisiä tutkimuksia ja meta-analyyseja. Kaikki tutkimusmateriaali oli suoritettu ennen vuotta 2004. Yksityiskohtaisissa kliinisissä tutkimuksissa ryhmä keskittyi pelkästään hengitystiehyiden tulehduksiin ja hengitystieallergioihin. Vaikka näillä kahdella alueella löydettäisiin positiivisia tuloksia, ei siitä vielä voitaisi laajentaa johtopäätöksiä laajemmalle alalle lääketieteessä.

Raportissa tarkasteltiin myös homeopatian kustannustehokkuutta. Kustannustehokkuudelle löytyi alustavasti suotuisia tutkimuksia, mutta jopa vaihtoehtohoitojen puolestapuhujat totesivat, että aihe vaatisi laajempia jatkotutkimuksia.

Lopulta raportti päätyi täydentävien hoitomuotojen ohjelman (Programm Evaluation Komplementärmedizin, PEK) tarkastettavaksi. On tarkempaa sanoa, että PEK:n lopullinen kanta homeopatian arviointiraportista vastaa Sveitsin hallituksen kantaa. Se on viimeisin arviointi vaihtoehtohoitojen tutkimuksista, lääketieteellisistä vaikutuksista ja käytettävyydestä osana terveydenhuoltoa. PEK:n piti myös alunperin suorittaa itse kliinisiä tutkimuksia arvioitavana olevien vaihtoehtohoitojen lääketieteellisestä tehosta, mutta aikeesta luovuttiin rajoitetun ajan ja rahoituksen takia. Sen sijaan suoritettiin potilaiden tyytyväisyyskysely, jossa todettiin joka toisen homeopatiaa käyttäneistä olleen erittäin tyytyväisiä hoitomuotoon.

PEK:n asiantuntijat kävivät läpi homeopatiaa käsittelevän arviointiraportin. Alkuperäisen raportin arvioita homeopatian tehosta meta-analyysien tuloksissa alennettiin. Suomennos: homeopaatit olivat pumpanneet tuloksia paremmaksi. Yksittäisistä tutkimuksista vedettyihin johtopäätöksiin PEK asetteli myös enemmän varauksia. PEK oli samaa mieltä raportin kanssa siitä, että homeopatia olisi halvempi hoitomuoto kuin terveysasemien tavallinen tarjonta. Vaikka homeopaattien pitempi konsultointiaika toisi lisäkustannuksia, se tasaantuisi pienempien teknillisten kustannusten kautta. Tämä on ymmärrettävää, sillä potilaille annetaan kuitenkin liukuhihnalta kemiallisesti identtisiä sokeripillereitä. PEK ei kuitenkaan ottanut kustannustehokkuuteen varmaa kantaa, sillä asiasta ei ollut tarpeeksi pätevää tieteellistä tutkimusta. Homeopatian todettiin olevan kansalaisten haluama vaihtoehto. PEK toteaa lopullisessa lausunnossaan homeopatian olevan erityisessä asemassa tieteellisen näyttönsä suhteen. Homeopatialle ei ole vieläkään ilmestynyt uskottavaa vaikutusmekanismia. PEK kirjoitti:

”Saatavilla olevan näytön positiivinen tulkinta näyttää ymmärrettävältä, kunhan näytölle ei vaadita poikkeuksellisen korkeita vaatimuksia, ottaen huomioon homeopatian alhaisen uskottavuuden vakiintuneen tieteellisen tiedon valossa. Erittäin skeptiset ihmiset eivät arvosta arvioitua näyttöä erittäin vakuuttavana.”

PEK arvioi kokonaisuutena homeopatian arviointiraportin olleen asenteellinen homeopatian eduksi ja ylioptimistinen tieteellisen näytön pätevyydestä. Arviointiraportin sanomaksi otetaan homeopatian turvallisuus – mitä muuta sokeripillerit voisivatkaan olla – ja todennäköinen tehottomuus lääketieteellisenä hoitomuotona. Tätä puolta ei kuitenkaan toisteta homeopaattien levittämissä uutisissa.

Lopulta kansa äänesti ja homeopatia meni siinä samalla kelakorvattavaksi.

Sitten Lindström pääsee homeopatian kehumiseen anekdoottiensa kautta. Hän myös yrittää pelastaa homeopatian mainetta huonojen tutkimustulosten suosta. Tieteellisissä tutkimuksissa homeopatian teho asettuu sitä varmemmin lumevaikutuksen tasolle, mitä huolellisemmin tutkimus on suoritettu. Tämä ei sovi homeopaateille. He väittävät, että homeopatian tutkiminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Siksi hyvät tulokset puuttuvat. Homeopatiassa kun voidaan antaa erilaisia aineita potilaalle, ja siksi lääketieteellinen tutkimus olisi ollut erittäin vaikeaa. Samaan tautiin voidaan antaa erilaisia homeopaattisia aineita (koska homeopatiassa ei välitetä bakteereista, viruksista, geneettisistä sairauksista tai muistakaan lääketieteen edistysaskeleista). Tällainen yksilöllinen lähestymistapa vaatisi aivan erilaisen tavan tutkimusmenetelmissä.

Yksilöllisyyden vaikeuden taakse piiloon rientävät homeopaatit teeskentelevät, ettei homeopatialle ole olemassa sopivaa satunnaistettua ja tupla-sokkoutettua tutkimusmenetelmää. Ongelma ratkaistaan hyvin yksinkertaisella tavalla. Homeopaatti tapaa asiakkaan, esittää kysymykset ja määrää hänen mielestään oireisiin täsmäävän homeopaattisen pillerin. Asiakkaalle annetaan purkki X. Sen sisällä on joko homeopaatin määräämää aitoa homeopaattista informaatiota TAI tavallisia sokeripillereitä. Sisältö on arvottu, mutta koodattu purkin kylkeen. Sisällön salaisuus ratkaistaan kokeen jälkeen, kun asiakkaiden kunto on arvioitu. Tätä toistetaan tarpeeksi suurella otannalla. Näin yksilölliset diagnoosit yhdistetään satunnaistettuun tutkimusmenetelmään. Menetelmän keksimisen ei edellytä neroutta, vaan ihan pienen määrän pohdintaa. Kuitenkin se on näköjään ollut homeopaattien ulottumattomissa vuosikymmenet.

Ja loppuun pienenä kommenttina se, ettei Lindström näytä ymmärtävän miten Skepsis ry valitsee Huuhaa-voittajat. Korporaation pätkän kohdassa 23:15 aletaan puhumaan Huuhaa-palkinnon ehdokkaista. Juontaja kertoo, että ehdolla oli Suomen Terveysjärjestön lisäksi myös MTV3:n ja Ylen ohjelmia. Juontaja ihmettelee mitä nämä ovat tehneet ansaitakseen Huuhaa-palkinnon. Raevaara huomauttaa, että näiltä tiimoilta pohdittiin Nelosen Astro-tv ohjelmaa, ei Ylen tai Maikkarin tuotoksia. Tähän Lindström tekee vastahuomautuksia:

"On ne siellä" ja "Kyllähän siellä oli Studio-55:tä ja MOT-ohjelmaa mitä te ootte..."

Raevaara huomauttaa faktapohjaisesti, ettei Skepsis ry:llä ole mitään virallista ehdokaslistaa ollutkaan. Johon vastataan melko selkeällä itsevarmuudella:

"Teidän sivuilta löytyy"

Lindströmin täytyy tässä tarkoittaa Skepsis ry:n keskustelupalstaa, jossa kaikki internetin halukkaat pääsevät kirjoittelemaan vähän kaikenlaista melkein kaikista aiheista. Lindström erehtyi luulemaan, että mm. nimimerkit 123, herra hämminki, MPH, Flux, Jukx, Mr.K.A.T. ja LentoPro edustivat kirjoituksineen virallista Skepsis ry:n kantaa. Hän on väärässä.

Lopetus onkin mahtavaa kamaa, kun skeptikot saavat kuulla kunniansa. Skeptikot ovat ääriryhmä, joka ajaa uhrejaan konkurssiin!

"Skeptikot tappaa poikkitieteellisen tutkimuksen."

Ehkä on turvallisinta, että en kommentoi ohjelmaa tämän enempää.

Huuhaa-palkittu Suomen Terveysjärjestö

Tänä vuonna Skepsis ry jakoi Huuhaa-palkinnon Suomen Terveysjärjestölle.  Luethan koko tekstin ja palkitsemisen perustelut ensin Skepsis ry:n sivulla ja tule sitten takaisin.

Luit tekstin? Hyvä. Voimme jatkaa täällä.

Kuten arvata saattaa Suomen Terveysjärjestö reagoi saamaansa palkintoon. Ensin hieman yllättävällä tavalla. Ehkä puheenjohtaja Merja Lindström ei heti ymmärtänyt miksi he saivat Huuhaa-palkinnon? Vastaus on kovin positiivisesti hehkuva. Hän koki järjestönsä herättämän keskustelun itsessään olevan jonkinlaisen palkinnon arvoista.

Yle Puhe-ohjelmassa Lindström puhui rokotehaittojen ilmoittamatta jättämisestä. Se onkin huono juttu ja ehdottomasti korjaamisen arvoista, kuten moni lääketutkimuksen tasoa kritisoiva on todennut. Sitten Lindström väittää, ettei rokotetutkimuksia ole tehty placebona (2 min 18 s). Placebo-piikissä on mukana adjuvantteja ja haitta-aineita, joten vertailu ei kerro meille mitään rokotteen turvallisuudesta, Lindström ilmoittaa kuulijoilleen.

Esim. Gardasil-rokotetta on tutkittu vertaamalla rokotetta suolaliuokseen. Siinä tapauksessa placebo oli tappavampi kuin rokote. Puolihuolimattomalla googlauksella löytyy lisää rokotetutkimuksia joissa kontrollina käytettiin suolaliuosta. ClinicalTrials.orgista löytyy rekisteröityjä tutkimuksia, joissa rokotetta verrataan suolaliuokseen. Näiden löytäminen ei ollut mikään mahdoton tehtävä vain viiden minuutin aikataululla.

Joko Lindström ei ollut tietoinen, että rokotetutkimusta tehdään suolaliuos-placebolla, tai sitten hän valehtelee. Tai on muuten vain epäpätevä kommentoimaan rokotetutkimuksia.

 Toki monta rokotetutkimusta tehdään vertailemalla uutta rokotetta vanhoihin rokotteisiin. Niissä kontrollina on rokote vs rokote. Rokotepanikointia levittävillä sivuilla siteerataankin sitten vain näitä valikoituja tutkimuksia, jotta voidaan väittää ettei Ainoaa Oikeaa Placebotutkimusta ole tehty rokotteiden turvallisuudesta. Nyt osaat tunnistaa tämän rokotepanikoitsijan meemin.

Rokotteita verrataan rokotteisiin, sillä lääketieteen näkökulmasta olisi epäeettistä jättää koehenkilöiltä (ryhmät kun ovat usein niin isoja) rokotteen antama suoja saamatta. Suolaliuosta käytetään placebona vain hyvin rajatuissa tapauksissa. Siksi rokotevastustajien mantrana on ollutkin se Rokotetut vs rokottamattomat tutkimusten vaatiminen.

Kun Lindström toteaa "Me todellakin kriittisesti analysoimme näitä tutkimuksia", hän on oikeassa vain siinä tapauksessa, että heidän tutkimusvalikoimansa on todella suppeasti valittu. Muutenkin kunnostautuminen rokoteasioissa oli tapetilla 2013, kun Suomen Terveysjärjestön STJ ry hallituksen jäsen Nina Bjelogrlic-Laakso varoitti Iltalehteä HPV-rokotteen tappavuudesta.

 Lopussa Lindström toteaa Suomen olevan hieman takapajula, kun emme ota homeopatiaa kunnon hoitomuodoksi. Saksassa ja Sveitsissä homeopatia on kela-korvattava ja WHO jopa suositellut integroida "pehmeitä hoitomuotoja" osaksi lääketiedettä.

Entä puheenjohtaja Lindströmin väite WHO:n ja pehmeiden hoitomuotojen integroimisesta osaksi virallista terveydenhuoltoa? Pieni epäselvyys väitteestä antaa varaa pyöritellä sitä mitä hän oikein tarkoitti. Jos hän väittää, että WHO suosittelee ns. täydentävien ja perinteisten hoitomuotojen tutkimusta ja säännöstelyä, niin kyllä, Lindström on oikeassa. Jos hän väittää, että WHO suosittelee niiden ottamista mukaan viralliseksi lääketieteen hoitomuodoksi tuosta noin vaan, niin Lindström on väärässä. WHO suosittelee vain tutkimustulosten mukaan tehokkaiden hoitomuotojen tukemista. WHO:n tarkoituksena on varjella vanhan kansan tietoa ja kulttuuria. Siksi WHO suosittelee perinteisten hoitomuotojen rekisteröintiä ja tutkimusta. WHO:n tarkoituksena ei ole tunkea enkeliterapioita tai homeopatiaa osaksi terveydenhuoltoa. Siksi painoarvoa annetaan lääketieteelliselle tutkimukselle.

 Itse WHO:n papereissa tehdään selväksi mitä sivistysmaan pitäisi tehdä. WHO Traditional Medicine Strategy 2014 - 2023, s. 46:

While there is a growing interest in T&CM, there are still many questions about the quality and quantity of evidence which supports its utilization. T&CM research should use methods which are generally accepted in the evaluation of health services, including comparative effectiveness studies and mixed- method designs. There is also a dearth of research and innovation into the various forms of T&CM. In order for T&CM to be considered an integral part of health care, it must be supported by evidence. This can be achieved by greater research and innovation accompanied by a focus on knowledge management, including intellectual property protection rights. This, in turn, is likely to encourage innovation and protect traditional knowledge. Although T&CM is now a popular global phenomenon, there is still a risk that the traditional knowledge for maintaining health and providing health care to people in some countries might be lost. This should be brought to the attention of the appropriate intellectual property agencies.

WHO on myös tietoinen puoskareiden vaaroista. Sivulta 47.

Once the basic data has been acquired, Member States need to encourage research into forms of T&CM which may benefit their populations and focus their attention and limited resources on the products, practices and practitioners most likely to be of benefit. At the same time, Member States should be better placed to identify types of T&CM that make exaggerated claims or pose an actual health risk.

Lyhyesti: Hoitomuotojen laatu ja turvallisuus on tiedettävä. WHO suosittelee tutkitun tiedon valossa tepsiväksi osoittautuneen hoitomuodon tukemista. Jos tutkimustuloksia ei löydy, ei löydy myöskään tukea.  Tervetuloa lääketieteeseen!

Jos maan terveydenhuolto on erittäin alkeellista tai huonossa jamassa, ovat myös perinteiset hoitomuodot harkitsemisen arvoisia lisäyksiä. Ymmärtääkseni Suomi ei lukeudu näihin maihin.

Tutkitun tiedon valossa esim. homeopatia jää lumevaikutuksen tasolle. Siksi väitteet WHO:n haluista integroida homeopatia osaksi Suomen terveydenhuoltoa saavat vastaukseksi minulta: Nope.

Noh, lopulta Suomen Terveysjärjestöltä tuli oikein vastalauseen muotoinen vastaus. Se julkaistiin Verkkomedian blogikirjoituksessa: Huuhaa Skeptikot ajavat Suomeen sensuuria ja puheoikeuden kaventamista.

Skeptikot sulkevat silmänsä (kuten usein myös media) lääketeollisuuden miljardiluokan sakoilta harhaanjohtavasta markkinoinnista, lääketutkimusten manipuloinnista ja vaarallisten sivuvaikutusten peittelyistä jotka Tanskalainen Professori, tutkija Peter Gøtzsche paljastaa kirjassaan - Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Gøtzsche paljastaa myös, että lääkkeet tappavat kolmanneksi eniten ihmisiä maailmassa sydäntautien ja syövän jälkeen.

Ja kuin tilauksesta kirjoitin tuoreimpaan joulukuussa julkaistuun Skeptikko-lehteen kehuvan arvostelun tuosta kirjasta. Katsos, kun lääketeollisuuden ongelmien korjaaminen on jopa skeptikoiden asialistalla. Olen myös kirjoittanut aiheesta Paha lääketeollisuus-bloggauksissani. Skeptikot eivät sulje silmiään siltä mitä Suomen Terveysjärjestö väittää. Siihen on syynsä miksi niin moni meistä fanittaa esim. tohtori Ben Goldacrea. Ja tuossa oli vasta heidän kirjoituksensa aloitus.

Skepsiksen toimintatapoihin kuuluvat omien yksipuolisten näkemysten ylikorostaminen, pilkkaaminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen. Skeptikot ovat ajaneet ”palkitsemiaan” yrityksiä jopa konkurssin partaalle.

Tunnustan, että en toistaiseksi tiedä mitkä yritykset ovat päätyneeet konkurssiin Huuhaa-palkinnon ansiosta. Täytyy kysäistä Lindströmiltä jos joskus tapaamme.

Tämän vuoden palkinnonsaajiksi ehdolla olivat Suomen Terveysjärjestön lisäksi mm. MTV3:n ja YLE:n ohjelmat, silti YLE ja MTV3 uutisoivat näyttävästi palkitsemisen.

 MTV3:n ja YLE:n ohjelmat ehdolla? Lukaisin uudelleen läpi Huuhaa-palkinnon, enkä onnistunut löytämään tuollaista sieltä.

Suomen Terveysjärjestöllä on sama kanta luontaishoitoihin, kuin Maailman Terveysjärjestöllä (WHO). WHO suosittelee luontaishoitojen integroimista osaksi kansallista terveydenhuoltoa eli luontaishoitojen asettamista rinnakkain länsimaisen lääketieteen kanssa.

 Siis vain jos sille kertyy näyttöä tutkimuksista. Automaattisesti rinnastaminen lääketieteen kanssahan olisi äärimmäistä typeryyttä. Toivottavasti Suomen Terveysjärjestö ei ole liikkeellä sellaisella tulkinnalla. Huomaan, ettei Suomen Terveysjärjestö laita mitään viitettä siitä missä ja miten WHO muka suosittelee heidän tulkintaansa.

Yritän seurata tarkemmin miten Suomen Terveysjärjestö toimii tulevana vuonna.