Muinainen Mars

Scientific American (April 08) valaisee hieman Mars-planeetan menneisyyttä. Voimme nykyään nähdä veden jättämiä jälkiä punaisen planeetan pinnalla. Napa-alueilla on jäätiköitä. Tästä on päätelty, että muinaisen Marsin ulkonäkö olisi ollut huomattavasti houkuttelevampi. Miljardeja vuosia sitten Marsin pinnalla oli meriä. Scifiteksteissä maalaillaan kuvia vihreästä ja eloisasta paikasta. Ilmakehän nykyinen pitoisuus ja rajatut tiedot maaperästä ovat kuitenkin ongelmallisia. Nykyinen kuivuus ja ohut ilmakehä eivät enää tee mahdolliseksi vastaavaa näkyä. Miten Marsin kaltainen paikka pystyi alunperin edes ylläpitämään meriä? Tähän on tarjottu selityksiä, mutta jokainen kohtaa ristiriitoja. Jotta ilmakehä tekisi meret mahdolliseksi, pitäisi sen koostua runsaasti kasvihuonekaasuista. Tulivuorista purkautuneet hiilidioksidipilvet peittivät varmasti nuoren Marsin, mutta laskelmat osoittavat kerta toisensa jälkeen ettei pelkkä hiilidioksidi riitä lämmittämään pintaa yli jäätymispisteen.

Avuksi rientää Mars mönkijä on raaputtanut pintaa. Sieltä löytyi valkoista jauhetta, eikä se ollut kokaiinia. Punaisen hiekan alla on rikkimineraaleja, joita muodostuu vain vedessä. Hiilidioksidi onkin toiminut yhdessä rikkidioksidin kanssa. Nuoren Marsin tulivuoret ovat syytäneet ilmoille molempia aineita. Pelkkä prosenttiyksikön 1/100 tai 1/1000 rikkidioksidin pitoisuutena ilmakehässä riittäisi tuomaan lisää lämpöä. Se ei tietenkään kuulosta suurelta määrältä, mutta jopa pienet pitoisuudet tietyistä kaasuista ovat vaikeita pitää vakaana. Maa-planeetalla vastaava rikkidioksidi ei kerkiä vaikuttamaan lämpenemiseen, sillä se sitoutuu nopeasti hapen kanssa, tuottaen sulfaattia. Muinaisen Marsin ilmakehässä ei olisi ollut happea, joten rikkidioksidi olisi päässyt hengailemaan paljon pitempään. Tästä olisi muodostunut happosateita, joista muodostuisi meriä. Vesi olisi varmasti liian hapokasta kaikille ihmisille. Happosateet ja hapokas maaperä selittävät myös miksei Marsissa ole kalkkikiviä.
Tutkijat olivat olettaneet, että Mars olisi tupaten täynnä kalkkipitoisia kiviä, koska niitä muodostuu kosteassa hiilidioksisirikkaassa ilmakehässä täällä Maa-planeetalla.

Rikkidioksidilöytö on kohdannut kritiikkiä. Vaikka Marsissa ei ole ollut happipitoista ilmakehää, niin Auringon UV-säteily riittäisi tuhoamaan herkät rikkidioksidimolekyylit.

Jos tulivuoret syytivät ilmakehään rikkiä nopeammin kuin sitä tuhoutui Auringon vaikutuksesta, niin ilmakehän lämpötila kohoaisi. Tiheä hiilidioksidi-ilmakehä suojelisi samalla UV-säteilyltä, sillä säteilyn tehokkain aaltopituus hajaantuisi hiilidioksidin takia. Tämä itsessään osoittaa kuinka hiili- ja rikkidioksidi tukisivat toisiaan.

Lämpenemisen ei tarvitsisi luoda kuumaa Amazonia, vaan paikoitellen jäätymispisteen ylittäviä alueita. Se riittäisi jokilaaksojen muodostumiseen.