26.3.08

Kevyesti punktualismista

Joel Kontinen on huomannut minun kirjoittaman tekstin, ja kommentoi sitä omassa blogissaan. Aiheena tietenkin se, kun huomautin siitä miten Stephen Jay Gouldin tekstiä on menty lainaamaan. Tekstini sisältö näytti menevät ohi Kontiselta, joten joudun kirjoittamaan perinpohjaisen selostuksen. Huomautin siitä, ettei kannata väittää Gouldin ja Eldredgen kyhänneen punktualismia olemattomien fossiilien selittämiseksi. Kontinen esitti juuri tällaisen tulkinnan. Tulkinta on väärä siksi, että Gould ja Eldredge ovat esittäneet kehityssarjoja jo 70-luvulta lähtien. Kumpikin tiesi, että välimuotofossiileja on olemassa. Joten miksi he rakentaisivat teorian selittämään sitä ettei välimuotoja ole olemassa?

Mutta Kontinen esitti toisenkin tulkinnan. Gould ja Eldredge kuulemma "hylkäsivät uusdarwinistisen mallin." Tämäkin on outo tulkinta, sillä punktualismi ei esitä vaihtoehtoa uusdarwinistiselle lajiutumiselle. Punktualismi ei ole saltationismia (lisko munii linnun), vaan vaati tismalleen samat lajiutumismekanismit kuin Dawkinsin puolustama gradualismi. Itse asiassa, Dawkins kirjoitti seuraavaa Sokea kelloseppä-kirjassaan (suomenkielinen kirja on parhaillaan lainassa, joten joudun käyttämään engl.kielistä):

What needs to be said now, loud and clear, is the truth: that the theory of punctuated equilibrium lies firmly within the neo-Darwinian synthesis. It always did. It will take time to undo the damage wrought by overblown rhetoric, but it will be undone. The theory of punctuated equilibrium will come to be seen in proportion, as an interesting but minor wrinkle on the surface of neo-Darwinian theory. [251]"

Jaksottainen tasapaino on teoria, joka on vain yksi osa uusdarwinismia, joka koostuu useista eri teorioista. Olennainen osa kokonaisuutta on gradualismi, jonka mukaan jokainen sukupolvi on vain aavistuksen verran erilainen verrattuna sitä edeltävään. Gould ja kumppanit eivät ole kieltämässä tätä. Sitä tikulla silmään joka toista väittää.

Mutta katsotaan mitä muuta Kontinen on kirjoittanut:

Gould ei kuitenkaan sanottavammin muuttanut käsityksiään vuosien saatossa, eikä juuri mitään uutta, järisyttävää ja mullistavaa evoluutiolöytöä ole tehty sen jälkeen. Monet entisistäkin löydöistä on kuopattu kaikessa hiljaisuudessa.


Tavallaan olen samaa mieltä Kontisen kanssa. Gould esitteli välimuotofossiileja 70-luvulla, ja niitä on ilmestynyt tasaisesti lisää. Viimeisin on Tiktaalik. Se että välimuotoja löydetään ei olekaan enää järisyttävä ja mullistava uutinen. Gouldin käsitykset eivät muuttuneet suuresti, mutta tiettyjen ihmisten tulkinnan Gouldista ovat. Mitä ovat nämä arvoitukselliset kuopatut löydöt? Epämääräiset vihjailut saavat minut aina uteliaaksi.

Leinivaara ei pitänyt siitä, että sanoin Gouldin ja Eldredgen ehdottaneen punktualismia gradualismin tilalle. Hänen mukaansa ne täydentävät toisiaan. Mutta esimerkiksi Richard Dawkins voisi olla asiasta eri mieltä. Dawkins arvioi Niles Eldredgen kirjaa Time Frames: The Rethinking of Darwinian Evolution and the Theory of Punctuated Equilibria vuonna 1985 Nature-lehdessä ja totesi: ”Jos hylkäämme gradualismin, hylkäämme juuri sen, mikä tekee evoluutiosta uskottavamman kuin luominen.” Suomennos: Punktualismi ei ole uskottavaa.


Oikeastaaan sanoin, että punktualismi täydentää uusdarwinismia. Kontinen tietenkin ajattelee punktualismin ja gradualismin olevan toisensa poissulkevia. Näin erehtyi ajattelemaan moni muukin punktualismin ja gradualismin välistä taistelua sivusta seurannut. Osapuolet puhuivat toistensa ohi. Nykyään asia onkin selvinnyt. 90-luvulla riehunutta sanasotaa saa etsimällä etsiä. Gould esitti punktualismin vastapuoleksi tasaisen yksitoikkoiseksi etenevää kehitystä. Dawkins taas muistutti, etteivät "gradualistit" oikeasti usko evoluution etenevän niin tasaisesti. Tämä riita tuottikin näyttäviä otsikoita ja yllättävän moni ei nähnyt metsää puilta. Juuri näitä otsikoita kreationistit lainailevat vuosia myöhemmin, muka osoittaakseen ettei kaikki ole hyvin Darwinin opetuslasten parissa. Ja juuri näitä väärinkäsityksiä Gould joutui oikomaan viimeiseksi jääneessä kirjassaan.

Dawkins on aivan oikeassa todetessaan, että hylkäämällä gradualismin hylkäämme sen mikä tekee evoluutiosta uskottavamman. Onneksi Gould ei esittänytkään, että gradualismi pitäisi hylätä. Punktualismissa lajit kehittyvät juuri gradualistisella tavalla. Ero onkin siinä kehityksen nopeudessa, ja miten tämä näkyy fossiilistossa.

Loput Kontisen tekstistä onkin lainauksia populaarijulkaisuista.

7 comments:

Esko Heimonen said...

Olen muutoin samaa mieltä PA:n kanssa, paitsi tässä kohdin: kyllä Gould ja Eldredge todella selittivät punktualismilla välimuotojen puuttumista! Mutta he selittivät niiden vähyyttä tietenkin *lajitason* siirtymissä, kun taas aina katsoivat pääryhmien tasolla monien siirtymien olevan hyvin dokumentoituja.

Sehän on sitten oma, koominen faktansa, että kun paleontologit jossain vihdoin sattuvat törmäämään fossiilien resoluutioon, jossa perättäisten muotojen ikäero on vain kymmeniä tuhansia (eikä miljoonia) vuosia, *siitäkin* alkaa kina. Nyt on kinan kohteena tietenkin runsaudenpula: minkä fossiilien väliin vedetään lajien välinen raja? Tämähän on näkynyt esimerkiksi hominidien luokittelussa. Pekka Reinikaisen mielestä hominidien sukupuu "menee uusiksi joka viikko". Huoh. Pikemminkin paleontologit ovat väitelleet siitä, onko neandertalilainen rotu vai oma lajinsa, tai onko erectuksen ja habiliksen välimuotoa kutsuttava erectukseksi, habilikseksi vai antaa sille oma nimi (ergaster). Reinikainen ei ymmärrä, että paleontologeille tämä pilkun siirtely on maailman tärkein asia; jos jaksaa raaputtaa kivenmurikkaa kuukausia, jaksaa kyllä siirrellä pilkkuakin.

Paholaisen Asianajaja said...

Mutta he selittivät niiden vähyyttä tietenkin *lajitason* siirtymissä, kun taas aina katsoivat pääryhmien tasolla monien siirtymien olevan hyvin dokumentoituja.

Totta turiset. Kirjoitin tekstiä siltä pohjalta miten kreationistit aina esittävät asian, eli Gould yritti selittää PE:llä miksei välimuotoja ole ollenkaan.

Esko Heimonen said...

Milläköhän planeetalla tuo Bwana joe mahtaa elää. 30.12.2007 merkinnässä hän "tietää" kertoa, että kuulemma v. 2007 aikana sekä A. arficanus että H. habilis menettivät asemansa sapiensin kantamuotoina. Just just. Lähteisiin ei pääse käsiksi, mutta habiliksen osalta syyksi selitetään huikeaa skandaalia: habilis ja erectus ovat osittain kronologisesti päällekkäisiä muotoja! Voi vitsi. Voi hitsi.

Milloinkahan kreationistit oppivat eron allopatrisen ja sympatrisen lajiutumisen välillä? Evoluution ei edes enimmäkseen katsota noudattavan anageneesiä, jossa kantamuoto kuolee globaalisti uuden muodon tieltä. Varsinkin puheena oleva punktualismihan nimenomaan esittää lajiutumisen tapahtuvan pääasiassa allopatrisesti/parapatrisesti. Tämä tarkoittaa noin yleisesti sitä, että populaatioilla on sopeutumislevittäytymisen ja geologisten prosessien kautta taipumus sirpaloitua maantieteellisesti toisistaan eristettyihin osiin. Eivät osapopulaatiot omaa telepaattista kykyä kuolla kaikkialla sukupuuttoon juuri silloin, kun kreationistit vaativat.

MrKAT said...

Milloinkahan kreationistit oppivat eron allopatrisen ja sympatrisen lajiutumisen välillä? Evoluution ei edes enimmäkseen katsota noudattavan anageneesiä, jossa kantamuoto kuolee globaalisti uuden muodon tieltä.

"Reinikaisen biokemiallinen floppi"-artikkelissani on selitetty parinkin graafikuvan kanssa tämä kreationistien väärinkäsitys.

http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/UG5.html

Eli nähdäkseni kreationistit ovat dogmatisoineet evoluutionsa aristoteeliläiseen käsitykseen, eli kreationistimme (Reinikainen, Leisola, Kontinen) ovat vieläkin katolisten auktoriteetin pauloissa josta eivät pääse irti ;)

Esko Heimonen said...

Juu, tuo klassikko on ennen kaikkea Leisolan floppi. Päliköiltä ja reinikaisilta voi vielä odottaa rillumarei-meininkiä, mutta Leisola laittoi professorin arvovaltansa peliin, ts. esiintyi bioprosessitekniikan proffana ja evolutiivisen molelyylibiologian asiantuntijana. Näitä on sähköpostitse Leisolalta ja Reinikaiselta tiedusteltu (R:ltä kysyin minä, L:ltä kysyi peräti itse TJT), ja kumpikin on möhläyksensa vähän kierrellen myöntänyt. Leisolan pitäisi ymmärtää hävetä. Vaikka hän varmasti on bakteerien evoluution soveltavan tutkimuksen asiantuntija, hän ei yksinkertaisesti ole ymmärtänyt molekyylikelloista hölkäsen pöläystä kompatessaan toisen biokemistin, Michael Dentonin, alkeellista mokaa.

MrKAT said...

Hmm..Mielenkiintoista..:D

Dinomaniac said...

"...Gould esitteli välimuotofossiileja 70-luvulla, ja niitä on ilmestynyt tasaisesti lisää. Viimeisin on Tiktaalik."

Minä sanoisin että yksi viimeisimmistä julkaisuista välimuodoista on esim. Tiktaalik. :)
Pahoittelen turhaa pilkunviilausta, mutta välimuotofossiili tuntuu jokseenkin arvonimikkeeltä jota turhaan käytetään vain tiettyjen fossiilien yhteydessä. Aivan kuin Tiktaalik ja Australopithecus etc.
olisivat jotenkin erityisiä,vaikka todellisuudessahan kaikki fossiilit
lajit ovat tavallaan välimuotoja. Tai noh...ei tietenkään lajin viimeiset yksilöt. ;)
Välimuotofossiili,missing link etc nimitykset ovat reliikki ajalta kun evoluutio käsitettiin tikkaina.