17.7.11

Teologian sietämätön keveys

Biologian professori Jerry Coyne on jo tovin tutustunut teologian antiin. Hän oli aluksi kovin ihmeissään siitä, että ateistien uusimpia kirjoja kritisoitiin tietämättömyydestä: Ateistit eivät ole ymmärtäneet sen sivistyneen teologian hienouksia, vaan keskittyivät pelkästään nuoren maailman kreationistien hullutuksiin. Moderni teologia tarjoaisi pätevät selitykset Jumalan faktuaalisuudelle.

Coyne halusi perehtyä näihin parempiin selityksiin. Toistaiseksi hänen lukemansa tekstit eivät ole tehneet suurta vaikutusta miehen uskonnottomuudelle. Teologien kirjoittamat kirjat eivät ole sisältäneet uutta tietoa. Coyne kaipaa selkeää päättelyketjua jumalolennon olemassaololle. Kirjoissa on tullut vastaan tyhjyyttä kaikuvaa, mutta tiedeslangilla naamioitua puhetta. Teologia on puhetta Jumalan ominaisuuksista, mutta ei siitä onko Jumala olemassa.

Katolinen filosofi Edward Feser vastaa Coynelle: Lue Tuomas Akvinolaisen tuotoksia. Johon Coyne on jo vastannut. Molempien paikkojen kommenteissa käydään pitkää keskustelua aiheesta.

Myös Scienceblogsin Jason Rosenhouse on sen paremman teologian perässä.

Since then I have read a fair amount of highbrow theology. I have read my share of Augustine and Aquinas, Barth and Tillich, Kierkegaard and Kuhn, just to pick a few names. I have read quite a lot of Haught and Ward and Swinburne. I did not go into this expecting to be disappointed. Conversion seemed unlikely, but I expected at least to find a lot of food for thought. Instead, with each book and essay I read I found myself ever more horrified by the sheer vacuity of what these folks were doing. I came to despise their endlessly vague and convoluted arguments, their relentless smugness towards nonbelievers, and, most seriously, the complete lack of any solid reason for thinking they weren't just making it up as they went along. I thought perhaps I was just reading the wrong writers, and that I would eventually come to the really good theology. But I never did.



Englanninkielisissä blogeissa käyty keskustelu teologian sisällöstä tuli tietyllä tapaa eteeni viime vuonna, kun luin Timo Eskolan Ateismin sietämätön keveys -kirjaa. Suosittelen tuota kirjaa lämpimästi kaikille uskontokeskusteluista kiinnostuneille. Se nimittäin paljastaa, että keskustelu teologien ja filosofien välillä on lähes mahdotonta.

"Raamatun antama vastaus pahan ongelmaan on luonteeltaan sellainen, että filosofinen ajattelu ei hyväksy sitä. Uusateismi ei voi koskaan päätyä siihen normaalin päättelyn avulla. Sen edellyttämät lähtökohdat poikkeavat liiaksi filosofian lähtökohdista. Niinpä pahan ongelma jää materialistisen ajattelun perusteella varsinaisesti ratkaisematta."

S. 209.
Materialistiseen ajatteluun nojautuvana henkilönä minulla on siis ylitsepääsemätön este teologiaan perehtymisessä. Kunhan aikaa ja sopivia kirjoja löytyy olen valmis lukemaan vaikka mitä.

Modernit teologit voivat myös pohtia miten Harry Potter sopii yhteen kristillisen teologian kanssa.

21 comments:

  1. Paperin julkaiseminen teologian alalla, kuin postaisi kuolleeseen threadiin.

    ReplyDelete
  2. Myös Ujjf- blogissa on lyhennelmää Jerry-Freser aiheesta...

    http://ujjf.blogit.fi/miksi-jerry-coyne-on-edelleen-pihalla/

    ReplyDelete
  3. Filosofiasta mitään tietämättömät ja silti siitä kommentoivat uusateistit (kuten Coyne) kutsuvat näköjään kaikkea, missä esiintyy termi 'Jumala', 'teologiaksi'. Jumalan olemassaolo, kärsimyksen ongelma, Jumalan luonto, uskonnollisten uskomuksien rationaalisuus, yms, ovat kuitenkin ensi sijaisesti filosofisia kysymyksyä, nimenomaan uskonnonfilosofisia. Ja jokainen, joka vaivaiutuu seuraamaan tätä keskustelua tietää, että (contra kommentoija AquaFortis) analyyttinen uskonnonfilosofia elää ja voi hyvin tänä päivänä. (esim. 2001 Oxford University Pressin katalogi: 96 kirjaa uskonnonfilosofiasta, 61 mielenfilosofiasta, 51 tieteenfilosofiasta, 28 kielifilosofiasta, 23 epistemologiasta ja 14 metafysiikasta.)

    Se, miksi Coyne-Dawkinslaiset tyypit uskovat vakavissaan tieteellisen pätevyytensä antavan hyvän tekosyyn olla lukematta mitään uskonnonfilosofiasta ja silti kommentoida siitä ylimielisesti, on todella kummallinen ilmiö, josta voisi tehdä mielenkiintoisen sosiologisen tutkimuksen.

    Niin, ja kärsimyksen ongelmaan niinkuin mihinkä tahansa muuhunkin uskonnonfilosofiseen kysymykseen on olemassa monia resursseja, jotka aukenevat aivan yhtä hyvin materialisteille kuin teisteillekin. Chad Meisterin pian ilmestyvä Evil: A Guide for the Perplexed (Continuum Press) on eräs hyvä paikka aloittaa.

    ReplyDelete
  4. "Teologia on puhetta Jumalan ominaisuuksista, mutta ei siitä onko Jumala olemassa."

    Tämäpä shokki. Coynen lukulistaa nopeasti katseltuani, tämä on vähän kuin joku sanoisi, että molekyyligenetiikka on puhetta geenien rakeenteesta, mutta ei siitä onko evoluutio totta.

    Jos joku haluaa lukea argumentteja Jumalan olemassaolosta, niin silloin kannattaisi lukea kirjoja nimenomaan tästä filosofisesta aihealueesta (luonnollinen teologia), eikä vain yleisesti 'teologiasta'. Feserin lyhyt kirja Aquinas on kenties paras johdatus tomistisiin argumentteihin; moderneista keisseistä paras lienee Swinburnen The Existence of God. Hieman helpompi vaihtoehto voisi olla Laymanin Letters to a Doubting Thomas. Ateistifilosofi William Rowe taas käsittelee reilusti ja sympaattisesti kosmologista argumenttia kirjassa The Cosmological Argument. Näillä pääsee alkuun.

    (Minä olen yrittänyt kirjoitella jotain Jumalan olemassaolosta täällä: http://ujjf.blogit.fi/sisalto/)

    Ei muuta. Hyviä jatkoja :)

    ReplyDelete
  5. "molekyyligenetiikka on puhetta geenien rakeenteesta, mutta ei siitä onko evoluutio totta."

    Vertaus on häkellyttävä. Kun muistaa että Jumalan ominaisuuksia ei testata ; Ei oteta näkemystä 1 ja verrata sen paremmuutta näkemykseen 2. Niistä on vain muotivirtauksia. Jos ominaisuudet sidotaan johonkin, niin Raamattuun. Tämä selventää kenties kirjantulkintaa. Mutta avainkysymys lienee se, vastaako kirjan näkemys reaalista Jumalaa mitenkä hyvin... Mikä vaatii jännittäviä oletuksia. Kun tekee metaforan, olisi hyvä että metaforan olennaiset piriteet vastaavat. Nyt selvästi ei.

    "Se, miksi Coyne-Dawkinslaiset tyypit uskovat vakavissaan tieteellisen pätevyytensä antavan hyvän tekosyyn olla lukematta mitään uskonnonfilosofiasta ja silti kommentoida siitä ylimielisesti, on todella kummallinen ilmiö, josta voisi tehdä mielenkiintoisen sosiologisen tutkimuksen."

    Lausuntosi on vielä oudompi. Sillä tässä on kyseessä se, että he ovat lukeneet juttuja JOITA HEIDÄN ON KÄSKETTY lukemaan. Teologien mielenkiintoinen tapa vaatia luettavaksi jotain, jota he lukemisen ja kritiikin jälkeen väittävät epärelevantiksi ja tarjoavat lisää "olennaista luettavaa" jolle käy samoin. Se on erikoista. Samoin kuin se, että heillä on tapa väittää että "epäoleellinen lukeminen" tämän jälkeen on sitä että ateistit tarkoituksella ei lue ja että ovat ignorantteja.

    Muutenkin teologeilla näyttää olevan auktroritäärivimma. Tiedemies joka puhuu teologiasta on "nero" jos puolustaa uskoa. Muuten hän on tiedemies, joka hyppää osaamisalueensa ulkopuolelle. Sen sijaan uskovaiset teologiot ottavat erivapauden tehdä todellisusuväitteitä tieteen puolelta. Uskonto-tiedemies -keskustelukirjoissakin teologin annetaan yleensä sanoa ns. "viimeinen sana" ja huipentaa näkemys. Ja näissä tiedemiehen oeltetaan kohtelevan teologiaa silkkihansikkain.

    Contra Ilari väittää, Jumalatodistusten istsesstäänseväsyys ei ole sidottavissa kirjojen määrään. Todistuksissa on tähän asti aina oletuksia, jotka valitsemalla rakennetaan Jumalatodistus. Eikä näitä oletuksia ja niiden reaalisuutta koskaan todistettu. Koheerentisoitu voi olla ei ole todistus. Se on vain näyte siihen mihin ad hoc -selitysten rakentamisella voitaisiin viedä, jos ne sallittaisiin ihan miten vaan..

    Ystävällinen uskovainen kuulostaa tosin mielenkiintoiselta. Yleensä kun ystävälliseksi kutsutut teologit näyttäytyvät "Hohto" elokuvan mieheltä, joka ovenraosta hymyillen huutaa "Kulta, olen kotona"!. Ja näyttää sen jälkeen miten kovasti hän haluaa olla lähellä perhettään.

    ReplyDelete
  6. Suosittelisin lämpimästi aloittamaan tutustumisen esim kristinuskon ajatuskulkuun jostain vähän kevyemmästä, suurelle massalle kirjoitetusta teoksesta. Se ehkä auttaa alkuun. Itse lukisin ainakin nämä kaksi:

    Timothy Keller: The Reason for God.

    C.S.Lewis: Mere Christianity.

    ReplyDelete
  7. "Suosittelisin lämpimästi aloittamaan tutustumisen esim kristinuskon ajatuskulkuun jostain vähän kevyemmästä, suurelle massalle kirjoitetusta teoksesta."

    Jos on kumminkin jo lukenut raamatun, niin kuinka monta vitun lässytys kirjaa pitää lukea ennen kuin voi puhua itse asiasta: Siitä mitä RAAMATUSSA opetetaan ja onko se ihan täyspäistä?

    Jokainen teologi selittelee kristinuskoa mieleisekseen, mutta mikään haara ei perustu mihinkään muuhun kuin raamattuun. Sen olen lukenut ja sen uudelleen lukemista suosittelen sinullekin.

    ReplyDelete
  8. Jos on kumminkin jo lukenut raamatun, niin kuinka monta vitun lässytys kirjaa pitää lukea ennen kuin voi puhua itse asiasta: Siitä mitä RAAMATUSSA opetetaan ja onko se ihan täyspäistä?

    Kun ottaa huomioon miten monen kulttuurin läpi kyseinen kirja on matkannut vuosien saatossa, on mielestäni ihan hyväksyttävää, että kirjaan perehtyminen vaatii muita opaskirjoja.

    Kiitos noista kirjavinkeistä. Lukaisen kyllä läpi, jos jostain tulevat ilmaiseksi/halvalla vastaan.

    ReplyDelete
  9. "Kun ottaa huomioon miten monen kulttuurin läpi kyseinen kirja on matkannut vuosien saatossa, on mielestäni ihan hyväksyttävää, että kirjaan perehtyminen vaatii muita opaskirjoja."


    Kristinusko ei ole enää juutalaisuuteen pohjautuva lahko, vaan sen ovat luoneet keskiajan papit, munkit ja paavit. Suurin osa kristinuskon opinkappaleiden "selityksistä" on heidän kynästään. Vanhassa, eikä uudessa testamentissa anneta ymmärtää että Jumala olisi "kolminainen". Kyseessä on keskiajalla vähäisten kulttuuristen ja historiallisten tietojen valossa tehdystä väärin tulkinnasta.

    Siksi nämä "selitys kirjat" eivät valota itse kristinuskoa, vaan ainoastaan sotkevat asioita.

    Juutalaisuuteen itseensä kannattaisi tutustu ennen kuin rupeaa lukemaan kaikenlasia vedätyksiä "kristinuskon syvimmästä olemuksesta".

    Kun ymämrtää juutalaisuutta ja lhimeren kulttuureja "ajanlaskun alussa" on helpompaa ymmärtää alkuseurakuntaa ja sitä miksi kristin usko syntyi, eikä sitä miksi se on vallan ahneiden kirkonmiesten ja keskinkertaisten filosofien toimesta pimeällä keskiajalla Degeneroitunut!

    ReplyDelete
  10. Almpaan kappalesen vielä yski kirotus virhe korjas:

    ...Kun ymmärtää juutalaisuutta ja Välimeren kulttuureja...

    ReplyDelete
  11. Anon: Kristinusko ei ole enää juutalaisuuteen pohjautuva lahko, vaan sen ovat luoneet keskiajan papit, munkit ja paavit.

    Jokainen, joka on vähääkään tutustunut antiikin historiaan ja uuden testamentin tutkimukseen, tietää, että tämä on täyttä puppua.

    Kristinusko irtaantui juutalaisuudesta ensimmäisellä vuosisadalla. Tämän päivän kristinuskon ydin on kuta kuinkin sama kuin Paavalin, Johanneksen etc. kristinusko.

    ReplyDelete
  12. "Kristinusko irtaantui juutalaisuudesta ensimmäisellä vuosisadalla. Tämän päivän kristinuskon ydin on kuta kuinkin sama kuin Paavalin, Johanneksen etc. kristinusko."

    Jokainen joka on lukenut ala-asteella Luterilaisuuden historian tietää että tämä on täyttä puppua.

    Katolisen kirkon aneiden anominen, (kymmenykset ovat eri asia kun taivaspaikan ostaminen rahalla Paavilta) messuaminen alunperin latinaksi, kolmianisuusoppi ja kreationismi eivät löydä jalansijaa alkukirkon opetuksista.

    Missä raamatussa sanotaan

    A)Paavi on Jumalan asettama hallitsemaan maanpäälle. Tällä instituutiolla ei ole mitään asemaa alkukirkossa, sille ei löydy perusteita uudesta testamentista ja sen taustat liittyvät murentuneeseen Rooman tasavaltaan.

    B)Maailma on 6000 vuotta vanha. Missään raamatussa ei sanota suoraan vuotta, jona maailma luotiin. Missään raamatussa ei anneta vihjeitä, miten ajanlasku ennen syntiinlankeamusta tulisi tulkita suhteessa meidän ajanlaskuun.

    C)Kolminaisuus oppia perustellessa voidaan vedota raamatun kohtiin, mutta kolminaisuus ei liity kristinuskon kontekstiin alkukirkon synty aikoina, ei Jeesuksen opetuksiin eikä raamatussa vaadita ketään rukoilemaan kolminaisuuden nimeen. Esimerkiksi Jehovan todistajat nauravat koko kolminaisuus opille. Miksi?

    Koska kaikki nämä ovat alkujaan keskiaikasiten pappien ja munkkien päähän pitsoksia.

    Toisaalta Sodoman ja Gomorran myytit löytyvät vanhasta testamentista, eli juutalaisesta uskosta. Ja tätä samaa raamatun kohtaa kristityt käyttävät homouden tulkitsemisessa Jumalan vastaiseksi synniksi. Miten siis kristinusko olisi juutalaisuudesta riippumaton uskonto, kun yli puolet uskonnollisista teksteistä on samoja ja vanhassa testamentissa jo profetoitiin jeesuksen tulemista? Kristinuskoa ei voi erottaa juutalaisuudesta, vaikka uusitestamentti tuokin oman lisänsä. Toisaalta se ei kumoa ainutakaan vanhantestamentin käskyistä. Sivumäärästä huolimatta uudentestamentin todellinen sisältö on evankeliumeissa.

    Keskiaikaiset uskonnolliset johtajat ovat sen aikaisen historia tulkinnan puutteessa ja halussa muokata kristinuskoa paremmin valtion uskonnoksi, yrittäneet saada määritellyksi olematonta kuilua kristinuskon ja juutalaisuuden välille. Kristinusko ei ole juutalaisuuden haara, mutta opillisesti mitään selvää viivaa ei voi vetää, lukuunottamatta Jeesuksen elämää, tekoja ja Jumalallisuutta. Toisaalta voisi sanoa, että kristinusko perustuu juutalaisuuteen. Jutalaisuus voisi olla olemassa ilamn kristinuskoa, mutta kristinuskoa ei voi olla ilman juutalaisuutta, uskoa Mooseksen lakeihi, Jumalan kansaan tai Johanneskastajaan joka todisti Jeesuksen Jumalallisuudesta.

    ReplyDelete
  13. Hieman lisään:

    Esimerkiksi vanhan testamentin tulkinnat jotka on irrotettu juutalaisesta traditiosta ovat pelkkiä valheita.

    Jeesus ei voinut opettaa niitä, koska ei uskonut niihin. Jaa miksi? Koska Jeesus oli syntyessään ja kuollessaan juutalainen. Kristillinen vanhantestamentin tulkinta, sianlihan syönti ja muut helpotuset ruokailutottumuksissa, työn tekeminen sunnuntaina jne. jne. on KEKSITTY Jeesuksen jälkeen. Se ei perustu Jeesuksen opetukseen, eikä sitä pitäisi siksi kutsua kristinuskoksi.

    ReplyDelete
  14. "relentless smugness towards nonbelievers"

    Pientä ironiaa havaittavissa, tämän tullessa uusateistilta. Dawkins-Hitchen -linja kun on niin kovin tunnettu helläkätisyydestään epäuskoisista puhuessaan. :)

    ReplyDelete
  15. Anon,

    tarkoitin "kristinuskon ytimellä" nimenomaan sen ydintä, joka löytyy tiivistettynä jokaisesta kuuluisasta uskontunnustuksesta. Tämä ydin ei ole muuttunut mihinkään 1. vuosisadasta nykypäivään. Sivuasioista ja yksityiskohdista ihmiset voivat tietenkin väitellä vaikka kuinka kauan.

    Kreationismilla ei ole mitään tekemistä kristinuskon ytimen kanssa; itse en ole kreationisti eikä se mielestäni kuulu kristinuskoon. Paavin asemalla ei myöskään ole mielestäni keskeistä roolia kristinuskon kanssa. Kolminaisuudella on. Moni UT:n kohta kertoo implisiittisesti tämän opin puolesta. Kristillisestä näkökulmasta peruste sille, että Jeesus ei opettanut Kolminaisuutta eksplisiittisesti on, että tämä olisi ollut liian radikaalia 1. vuosisadan juutalaisessa kontekstissa; Jeesuksen piti opettaa tämä hieman hienovaraisemmin.

    ReplyDelete
  16. Ilari,

    Alpo Ahola vastasi minulle Skepsiksen sivuilla näin:


    "Ootko muuten tehnyt kokeita elollisen syntymiseksi. Yksi viisas tiesi minulle kyllä sanoa, ettei elollisen uutta alkua voi tehdä enään näissä olosuhteissa.

    Perustuuko siis evoluutioversio-opit kaiken elollisen sattumanvaraisuudesta ja sattumanvaraisesta järjestäytymisestä sittenkin vain siihen "hyyhää"-uskoon. Muuten pidänkin evoluutiota USKONTONA, tarkemmin sanottuna PAKANAUSKONTONA....


    ...Minä uskon ja tunnustan vahvemman ja aukottoman tieteellisen tiedon puutteen vuoksikin seuraavasti: Uskon taivaan ja maan Luojaan!"

    Voisitko vastata tähän viestiin puolestani, olisin kiitollinen:

    Kirjoittaja: Alpo.Ahola
    Viestinumero: 337766

    Olisi kivaa kun olisi selvillä mikä on OIKEAA kritillisyyttä, muuten tällaisella keskustelulla ei ole mitään akateemista eikä edes sivistyksellistä arvoa.

    ReplyDelete
  17. Anon,

    toistan itseäni sanoessani, että kristinuskon ydin on tiivistettynä esimerkiksi Nikean uskontunnustuksessa. Kaikki muut asiat ovat ei-niin-tärkeitä sivuasioita, joista kristityt voivat väitellä ja ovat väitelleet vaikka kuinka kauan.

    Valtaosa ns. 'akateemisista kristityistä' hylkäävät kreationismin. Älä sekoita kristinuskoa kreationismiin. Kristityt voivat olla kreationisteja tai sitten eivät. Minun mielestäni kreationismi ei kuulu kristinuskoon, eikä sillä ole kovin päteviä tieteellisiä perusteita.

    ReplyDelete
  18. "Valtaosa ns. 'akateemisista kristityistä' hylkäävät kreationismin. Älä sekoita kristinuskoa kreationismiin. Kristityt voivat olla kreationisteja tai sitten eivät. Minun mielestäni kreationismi ei kuulu kristinuskoon, eikä sillä ole kovin päteviä tieteellisiä perusteita."

    Mutta tässä mennään "Minusta tuntuu tasolle", eikä tämän tasoinen keskustelu kuulu tieteeseen, eikä filosofiaan.

    Ja mikä perustelu on "valta osa teologeista"? Valtaosa USA:n evankelisista kristityistä on kreationisteja. Kristinusko ei ole kreationismin vastaista. Lisäksi on niin turhauttavaa aina keskustella kristinuskosta uskovan kanssa, kun nämä eivät suostu keskustelemaan muuta kuin OMAN USKONSA mukaisesta kristinuskosta.

    No mitä minun pitäisi tälle toiselle hemmolle sanoa, "Ole hiljaa, et ole oikea kristitty !?"

    Niin, kristinusko on 2000:ssa eronnut niin pahasti oikeista juuristaan, että "jopa" kreationismi on täysin perusteltavissa näiden "uusien sääntöjen" mukaan.

    Eivätkä luterilaiset usko paaviin, mutta katolilaisuus ei ole yhtään vähemmän kristinuskoa, kuin luterilaisuus tai evankelisuus, joten sinun mielipiteesi paavista on vain kysymyksen väistämistä tai todiste sen puolesta ettet itsekään näe kristinuskon tai nykykirkkojen tosiasiallisesti noudattavan alkukirkon uskoa ja tärkeimpiä oppeja.

    Edelleen Jehovat eivät usko kolminaisuuteen, joten miten tässä asiassa voi muka olla ehdoton oikea tulkinta kristinuskon /teologian keskuudessa?

    Oikea kristitty on ensisijaisesti juutalainen, sanoo tämä ateisti. Suurin osa teologiaa on tämän asian vääristelyä.

    T:"Pimea ateria"

    P.S Tiedän, aivan hirveä nimimerkki. Keksin kiireessä.

    ReplyDelete
  19. "toistan itseäni sanoessani, että kristinuskon ydin on tiivistettynä esimerkiksi Nikean uskontunnustuksessa."

    Minä toistan itseäni:

    Nikean uskotunnustus luotiin 300-luvulla ja sille voi löytää perusteet evankeliumeista, mutta sitä ei löydy sellaisenaan vanhasta- eikä uudesta-testamentista.

    Tämä ei ymmärtääkseni ole vasta argumentti väittelilleni teologian kieroudesta.

    Konstantinus oli ainoastaan ensimmäinen eurooppalainen hallitsija, joka halusi käyttää kristinuskoa kansan hallitsemiseen. Tätä varten tarvittiin virallinen uskon tunnustus UUTTA uskontoa varten. Konstantinuksella itsellään ei ollut ymmärtääkseni minkäänlaisia siteitä juutalaiseen traditioon.

    En näe Nikean enää kirkolliskokousta varhais-seurakunnan edustajana. Olen tosin tietämätön raamatun tutkimuksessa käytetystä virallisesta varhais seurakunnan määritelmästä.

    ReplyDelete
  20. Muistiinpano:

    http://charitableatheism.wordpress.com/2011/07/24/the-loaded-language-of-jerry-coyne-as-evidence-of-his-naivete/

    ReplyDelete
  21. Osana Rooman kirkon erikoista perintöä ovat paavius ja paavit, jotka ovat saaneet merkittävän sijan tässä kirkossa. Paavia on jopa nimitetty Kristuksen sijaiseksi maan päällä, mikä osoittaa hänen suuren asemansa katolisten parissa. On myös ajateltu, että paavius alkoi jo ensimmäisellä vuosisadalla Pietarista ja että siitä lähtien on ollut paavien katkeamaton ketju aina näihin päiviin asti.
    Mutta mitä meidän on ajateltava paaviudesta ja hänen asemastaan katolisessa kirkossa? Opettaako Raamattu tästä alueesta mitään ja voiko sitä perustella Raamatulla? Katsomme tätä asiaa ja katolisen kirkon pappeutta seuraavien seikkojen valossa:

    1. Oliko Pietari erikoisasemassa muihin opetuslapsiin nähden?
    2. Paaviuden alku ja sen periytyminen
    3. Oliko Pietari Kristuksen sijainen?
    4. Perustivatko Pietari ja Paavali Rooman seurakunnan?
    5. Pappien naimattomuus

    http://www.jariiivanainen.net/paavijapappeus.html

    ReplyDelete