Lääketeollisuuden jättiläinen GlaxoSmithKline on yhä uudelleen skandaalimaisissa otsikoissa. Viimeksi hämmästeltiin firman menoa Argentiinassa. Uusimmat otsikot johtuvat firmalle määrätyistä sakoista. Ennätyksellisen suuret piiskaukset ovat miljardiluokkaa. GSK myönsi syyllisyytensä kolmeen lääkehuijaukseen. Yhteensä maksettavaa kertyy 2,4 miljardin euron edestä. Listalla on Paha lääketeollisuus -sarjasta tuttuja metkuja. GSK oli tehnyt niitä useamman vuoden ajan, 90-luvulta vuoteen 2007 asti.
Masennuslääke Paxilia oli suositeltu lasten hoitamisessa, vaikka lääkkellä oli hyväksyntä vain aikuisten hoitoon. Wellbutrin-lääkettä markkinoitiin oireisiin jotka eivät sisältyneet hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin. Diabeteslääke Avandiasta ei luovutettu tarvittavia tietoja lääkevalvontavirastolle.
Syytteissä on maininta myös lääkehinnoittelusta, jolla GSK on kiertänyt Yhdysvaltain sairasvakuutusjärjestelmä Medicaidin maksuja. Köyhille tarkoitetun sairasvakuutuksen kustantajat ovat osavaltiot ja liittovaltio. GSK:n olisi pitänyt ilmoittaa heille lääkkeiden edullisimmat hinnat, mutta jostain syystä unohti tehdä niin. Näistä rikkeistä tuli n. 300 miljoonan dollarin sakot.
Ehkä GSK:n saamat jättisakot pitävät suurimmat firman kurissa parisen vuotta. Ehkä eivät, sillä GSK:n pörssiarvo oli viime vuonna 91,8 miljardia euroa. 2,4 miljardin euron sakko voi olla negatiivista julkisuutta, mutta ei lopulta juuri taloudellisesti hetkauta lääkejättiä.
"...GSK:n pörssiarvo oli viime vuonna 91,8 miljardia euroa. 2,4 miljardin euron sakko voi olla negatiivista julkisuutta, mutta ei lopulta juuri taloudellisesti hetkauta lääkejättiä."
ReplyDeleteVoi se heilauttaakin.
Pörssiarvo ja likviditeetti ovat kuitenkin eri asioita. Tuon kokoinen sakko puree mihin tahansa yhtiöön ja voi jopa johtaa pörssiarvon romahtamiseen. Sakon lisäksi on tietysti maineen menetys, joka voi syödä kilpailuetua markkinoilla.
Äkkiä ajateltuna rikkeet eivät tunnu valtavan suurilta, mutta on varmasti yhteisen edun mukaista, että niistä rangotaan ankaramman jälkeen. Kyse voisi pahimmoillaan olla ihmisten terveyden vaarantamisesta liikevoiton takia ja silloin on syytä jopa varottavaan esimerkkiin.
Jotain on vialla kun yrityksille lakien ja eettisten sääntöjen noudattaminen on pelkkä rahakysymys. Jos lain rikkomisesta saadaan taloudellista hyötyä ja mahdollisen rangaistuksen jälkeenkin ollaan plussan puolella, mikä estää? Kyse on pelkästä riskiarvioinnista. Bonukset ilmeisesti kompensoivat soimaavaa omatuntoa.
ReplyDeleteKyllä ainakin tääsä tapauksessa laki taisi toimia ja rikos ei kannattanut. 2,6% yhtiön markkina-arvosta meni pelkästään sakkoihin ja lisäksi tulee maineen huononemisesta ja likviditeetin korjaamisesta aiheutuvat tappiot. En usko, ett GSK:n arvoa on saatu näillä rikoksilla nostettua tuota vertaa. Rikokset ovat hyödyttäneet kuitenkin vain pientä osaa sen toiminnasta.
ReplyDeleteEntisenä gsk:laisena voin vakuuttaa, että yritys ei toimi puhtain paperein Suomessakaan. Kyseinen lääke oli täälläkin markkinoilla ja kun uutinen Usasta tuli, täällä päätettiin tieto pimittää apteekeilta, toistaiseksi.
ReplyDeleteEi oo yksin. Muistista palautui Wikileaks ja lääketehdas Pfizer, joka käytti likaisia temppuja paljastaakseen/uhaten paljastaa Nigerian pääsyyttäjän henk. koht. korruptiosotkuja ja painostaakseen tätä tällä luopumaan syytteestä koskien maksamyrkyllistä Trovan-lääkettä ja siihen liityviä kokeita lapsilla. Nigerian liittovaltio aikoi nostaa lääkejättiä kohtaan 8.5 mrd dollarin haasteen.
ReplyDeletehttp://www.guardian.co.uk/business
/2010/dec/09/wikileaks-cables
-pfizer-nigeria
Nämä lääkejätit on kuin isot pankit. Et voi oikein kaataa nurin kaatamatta koko länsimaiden systeemiä nurin kuin korttitalon.
(Ihmiset jää ilman lääkkeitä tai työtä).