Homeopatian toimivuudesta ei ole tieteellisestä todistusaineistoa, sanovat asiaan perehtyneet. Johon HRI vastaa:
This is probably the most frequently quoted, completely inaccurate statement about homeopathy. Homeopathy research is a relatively new field, so it’s true to say that there are not a huge number of studies, but some evidence is very different from no evidence.
He keräävät 189 kappaletta satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Ne sisältävät sataan erilaiseen vaivaan annettua homeopaattista hoitoa. Ne on julkaistu vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Eli juuri sitä hyvältä vaikuttavaa kamaa, jota skeptikot ovat kaivanneet ja pyytäneet. Näistä tutkimuksista saadaan kolme ryhmää: positiivinen tulos (43 tutkimusta), negatiivinen tulos (5 tutkimusta) ja tulokseton tulos (56 tutkimusta). Näistä saadaan kaunis piirakka, jossa positiiviset tulokset saavat 41 % siivun, negatiiviset 5 % siivun ja tuloksettomat ahmivat 54 %.
Positiivisia tuloksia on noin paljon enemmän kuin negatiivisia! Se jos mikä osoittaa, että tutkimuksien kertyessä homeopatian toimivuus tulee selväksi.
HRI osoittaa lisätutkimuksen olevan tarpeellista. He vertaavat minkälaisia tuloksia saadaan vastaavilla tutkimuskriteereillä lääketieteen puolelta. Tosin he ottavat vertailuun systemaattiset katsaukset (eli tutkimuskatsaukset) satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista.
1016 tutkimuskatsausta kerättiin ja koottiin samanlaiseen piirakkaan. Tulokset olivat melkein samat kuin homeopatialla.
HRI huomauttaa positiivisten, negatiivisten ja tuloksettomien tutkimusten olevan melkein samat homeopatiassa ja perinteisessä lääketieteessä. Valtavin ero on tutkimusten määrässä. Ja siksi homeopatian maailmassa tarvitaan lisää rahoitusta homeopatian tutkimiseen, jotta voisimme tietää toimiiko homeopatia.
Siinä lyhyen artikkelin sisältö. Ja sen tärkein taikatemppu tehtiin lukijan huomaamatta. Tai hyvin luultavasti välkyimmät lukijat huomasivat mitä HRI yritti tehdä. Se liittyy tuohon jaotteluun kolmeen kategoriaan. Ja se on nerokasta.
Tässä kohtaa monumentaalisesti tärkeä homeopatian ja muun huuhaan kriitikko Edzard Ernst nostaa toruvasti kätensä. Pyöräytän käännöskoneeni käyntiin, jotta suomenkieliset lukijat pääsevät nauttimaan hänen ajatuksistaan. Ernst muistuttaa siitä mitä tutkimuksien nollahypoteesi tarkoittaa tutkimustulosten kannalta. Nollahypoteesi voidaan pelkästään joko falsifioida tai jättää falsifioimatta.
Nollahypoteesi vahvistetaan, jos tutkimus osoittaa, ettei kontrolliryhmän ja testattavaa hoitoa saavan ryhmän välillä ole eroja. Yleisesti tuollaisesta puhutaan negatiivisena tuloksena. Jos testattava hoito oli hoitoteholtaan parempaa kuin kontrolliryhmän saama hoito, niin nollahypoteesi voidaan hylätä. Tämä on se kuuluisa positiivinen tulos. Tämän takia kliiniset kokeet voivat tuottaa vain positiivisia tai negatiivisia tuloksia, koska nollahypoteesi voidaan vahvistaa tai hylätä. Mustan negatiivisen ja valkoisen positiivisen välillä ei ole harmaan sävyä, Ernst muistuttaa.
Uskomushoitojen kannattajille tuo todellisuus tuottaa dilemman. Varsinkin jos julkaisut ovat pullollaan tutkimuksia, joista saatiin negatiiviset tulokset. Homeopatian kohdalla enemmistö materiaalista osoittaa negatiivisten tulosten suuntaan. Hoitomuotoa ei voi kutsua tehokkaaksi.
Miten uskomushoitojen kannattaja ratkaisee ongelman?
Määrittelemällä tulokset uudella tavalla. Lisätään uusi vaihtoehto. Entäpä jos joitain negatiivisia tuloksia kutsutaan eri nimellä? Vaikkapa "tulokseton" nimellä?
Tuolla tavalla positiiviset tulokset saadaan näyttämään enemmistöltä verrattuna jäljelle jääneisiin negatiivisiin tuloksiin. Se antaa vaikutelman tehokkaasta hoidosta.
Uusissa määritelmissä positiiviseksi tulokseksi kutsutaan vielä positiivisia tuloksia. Mutta ne joissa tulos on huonompi kuin kontrolliryhmän (joka saa yleensä lumelääkettä) tulos? Sellaista kutsutaan negatiiviseksi tulokseksi. Lopuksi ne tutkimukset joissa testattava hoito on teholtaan sama kuin lumehoito ovat nyt tuloksettomia tutkimuksia.
Tällainen tapa muuttaa negatiivisia tuloksia tuloksettomiksi tuloksiksi yleistyy homeopaattien parissa. The Faculty of Homeopathy julistaa juuri tällä periaatteella kliinisten tutkimusten tukevan homeopatiaa.
Up to the end of 2014, there have been 189 peer-reviewed papers, with useable data, that reported randomised controlled trials (RCTs) in homeopathy. Of these, 104 papers were placebo-controlled and were eligible for our detailed review programme: this literature represents research in 61 different medical conditions. Of these 104 RCT papers, 43 (41%) reported positive findings, 5 (5%) were negative and 56 (54%) were non-conclusive
Tätä mantraa "tuloksettomista" tuloksista levitetään homeopaattien lehdissä ja keskustelupalstoilla. Sekä varmasti monissa muissa pakoissa joissa halutaan antaa hienompi vaikutelma tutkimustuloksista. Nyt osaa valppaana etsiä sitä itsekin, kun selailet heidän palstojaan.
Tehdään kuitenkin selväksi mitä tapahtui. Todelliset prosentit osoittavat 41 % tutkimuksista kertovan jonkinlaisesta positiivisesta tuloksesta. 59 % tutkimuksista antaa täten negatiivisen tuloksen. Enemmistö tutkimuksista on siis negatiivisia. Ja kun muistamme minkälainen vääristymä positiivisilla tuloksilla on julkaisuissa, niin negatiivisuus on erittäin perustelua. Kunnollisten tutkimuskatsauksen suorittaminen näistä tutkimuksista edellyttää tietenkin tutkimusten laadun huomioon ottamista.
Anteeksi, vanha kirjoitus jonka luin vasta nyt. (Luen satunnaisesti, enkä juuri kommentoi) mutta voisitko palata tähän asiaan jossain vaiheessa?
ReplyDeleteLääketutkimuksiahan tehdään paljon ja paljon lääkkeitä hylätään niiden tehottomuuden tai vaarallisuuden vuoksi.
Mahtaako ensimmäistäkään homeopaattista "lääkettä" olla koskaan vedetty markkinoilta vaikka homeopaattitutkijat itse olisivat todenneet ne tehottomiksi?
Ja miksi markkinoilla ei ole ensimmäistäkään homeopaattista doping-valmistetta? Sellainenhan olisi kultakaivos koska sen käytöstä ei voi jäädä kiinni.
Mutta varsinainen kysymykseni kuuluu, että koska homeopaattinen lääke on lumelääke koska siinä ei ole vaikuttavaa ainetta, niin miten lumelääke vs lumelääke-tutkimuksissa voidaan saada ensimmäistäkään positiivista tulosta?
Onko kyse siitä, että jos luotettavana pidetty lääkäri määrää pillerin niin lumevaikutus on luonnollisesti suurempi vai tietävätkö koehenkilöt testaavansa homeopaattista lääkettä, jolloin on mahdollista, että ryhmässä a on sattumalta enemmän homeopatiaan uskovia kuin ryhmässä b?
-rintsu