ClinicalTrials ja luotettavampi lääketutkimus, osa 3

ClinicalTrials on yksi tärkeimpiä lääketutkimukseen liittyviä tietokantoja. Sinne arkistoidaan aloitettavaksi suunnitellut lääketutkimukset. Kun tutkimukset on suoritettu loppuun, niin arkistosta voidaan tarkistaa täyttikö tutkimus sille asetetut tavoitteet. Eikä tutkimuksen sisältöä ja alkuasetelmia ole jälkeenpäin muuteltu erilaisen lopputuloksen takia.

ClinicalTrials.gov sivusto tarjoaa mahdollisuuden rekisteröidä tutkimus ja siinä käytettävät tutkimusmenetelmät ennen tutkimuksen aloittamista. Miksi niin kannattaa tehdä? No siksi, ettei tuhma ja paha sekä korruptoinut tutkijaryhmä pääse tutkimuksen jälkeen valikoimaan mittaustuloksista jotain sopivampaa tulosta. Näin tehtäisiin, jos alkuperäinen mittauskohde ei tuotakaan sitä psykologisesti merkittäväksi miellettyä positiivista tulosta.

Ikuiseksi ongelmaksi tuntuu jäävän lopputulosten ilmoittamatta jättäminen ClinicalTrials.goviin. Jos lopputuloksia ei julkaista, niin siitä seuraa ongelmia kyseisen lääkkeen kokonaiskuvaa rakentaessa. Meta-analyyseistä tulee puutteellisia, kun vain noin kolmannes tehtyistä tutkimuksista julkaistaan. Tulokset vääristyvät automaattisesti liian positiiviseen johtopäätökseen, jos analyyseissä ei lasketa mukaan negatiivisia tutkimustuloksia. Tämä johtaa liian vahvoihin näyttöihin hoidon/lääkkeen hoitotehosta. Joka johtaa hoitoihin jotka eivät ole niin hyviä kuin lääkäreille luvataan. Joka johtaa mahdollisesti parempien hoitokeinojen käyttämättä jättämiseen.

Tämän takia on helvetin perkeleen tärkeää, että ClinicalTrialsin arkistossa pysyy kokonaiskuva niistä tutkimuksista, joita sinne on alunperin ilmoitettu. Samoin olisi sitä parempi mitä useampi tutkimuslaitos ja yliopisto omistautuu kyseisen arkiston käyttäjäksi.

Yksi ratkaisu on tehdä tutkimusten seurannasta automaattista. Nature kertoi tällaisesta seurannasta. Taustatekijöinä ovat tuttu tohtori Ben Goldacre ja ohjelmoija Anna Powell-Smith. Heidän johdollaan luotiin TrialsTracker sivusto, joka julkaisee huonoimpien ja parhaimpien tutkimuspaikkojen ja tutkimusten rahoittajien nimet. Ohjelma käy läpi tutkimusarkistoon ilmoitettuja tutkimuksia. Eli onko niitä julkaistu PubMed tietokannassa tutkimusten ilmoitetun valmistuspäiväyksen jälkeen. Kun ohjelma oli selannut läpi n. 29 000 loppuun saatettua tutkimusta, niin hieman yli 45 % tutkimuksista oli vielä julkaisematta.

Näin on löydetty paikkoja, joissa julkaisematta jätetään lähes kaikki siellä suoritetut tutkimukset. Näiden huonojen lääkefirmojen, sairaaloiden ja oppilaitosten maineeen häpäisy edes tällä tavalla voi toimia paremmin kuin lainsäädäntö. Vielä kun tieto näistä paikoista leviäisi enemmän tiedotusvälineissä, niin isojen firmojen pörssikursseille voisi tapahtua jotain. Tällä hetkellä TrialsTrackerin tietojen perusteella huonoin lääkevalmistaja on Sanofi ja GlaxoSmithKline on neljänneksi huonoin.

Mainetta saisi hilattua ylös jäteojasta hyvin helpolla tavalla: julkaisemalla valmiiden tutkimusten tulokset.