Harhaanjohtajat - Vahvassa uskossa

Suomalaisia kulttijohtajia, uskolla kiristämistä, ihmetekoja ja tuhottuja elämiä. Jopa nykyaikana. Kaikesta tästä kertoo ex helluntailaisen Terho Miettisen ja rikostoimittaja Raija Pellin kirjoittama Harhaanjohtajat - vahvassa uskossa kirja. Ehdottomasti ostamisen/lainaamisen/varastamien arvoinen kuvaus siitä miten uskovia hyväksikäytetään. Ei siis opaskirjana vaan varoittavana tietokirjana.

Näitä sivuja kääntelin suurella innolla. Aiheet kiinnostavat minua täysillä. Kulttijohtajia löytyy myös Suomen maaperältä. He ovat aktiivisia jopa herran vuonna 2018. Uskon voimalla luvataan parantaa sairaita, oikoa raajoja, eheyttää ei-heteroseksuaaliset halut pois, sekä antaa elämälle elämää suuremman tarkoituksen. Aikuiset ihmiset uppoavat menoon mukaan. Elämää halutaan rajoittaa johtajan sanelemilla säännöillä, sillä joukkoon kuulumisella voidaan saada merkitystä elämään, yhteisöllisyyttä sekä toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Ihmeitä tapahtuu sitä enemmän mitä kauempana ne ovat tapahtuneet kertojasta. Lähetyskentillä Afrikassa kuolleita herää rukousten voimalla henkiin siihen tahtiin, että hautausmailla joudutaan hakkamaan lapiolla ylimääräiset takaisin arkkuihin. Mutta sitten Taka-Ryvättylän kirkonkylän nuorisotiloissa parhaimmillaan enää puhutaan kielillä. Kuolleiden herättämistä yrittävät rukoushetket eivät epäonnistuessaan ole suuri tappio. Ne vain osoittavat, että rukoilijoilla on väkevä usko Jumalan voimaan. Ihmeparantumisia luvataan ja niillä leveillään. Varsinaisia taltioituja tapauksia ei vaan tahdo löytyä, kun parantumisia halutaan tutkia.

Maallisista laeista ei tarvitse välittää, jos uskoo olevansa Herran valittuna niiden yläpuolella. Verojen maksaminen, kirjanpidon pätevyys tai totuuden sanominen eivät ole niin olennaisia asioita kun taistellaan sielujen puolesta. Vielä kun saa seuraajansa uskomaan samaa, niin heidät saa taivuteltua uhkailemaan johtajan kriitikoita, varastamaan rahaa tai työskentelemään orjapalkalla. Seuraajien kärsimys itsessään todistaa, että he tekevät jotakin henkisesti arvokasta. Hyväpalkkaisen työn ja ns. normaalin elämän hylkääminen ovat uskon todistavia uhrauksia.

Kulttijohtajien kääneistä kerrotaan kohokohdat. Tai oikeastaan karmeimmat kohdat. Mukana ovat nykyiset Markku "ei seitsemän kertaa vielä homoa tee" Koivisto, Pirkko "massit talteen" Jalovaara ja Patmos-lähetyssäätiön veteraani Leo "nuorten neitojen neitsyydet minulle" Meller. Sekä pari vanhempaa jo edesmennyttä sankaria. Kirja on erittäin suositeltavaa luettavaa jos et vielä tiedä millainen olento Leo Meller on. Ja millaisista teoista hänet on oikeudessa asti tuomittu. Toisaalta mitä isompi synti annetaan anteeksi sitä merkittävämpi kristillinen teko se on syntisen johtajan seuraajille. Ylistys ja ilovirret seuraavat nopeasti.

Kulttien vaiheet eivät sinällään olleet minulle se kiinnostavin kohta. Harhaanjohtajat kirjan suurin saavutus on mielestäni se miten hyvin se kuvailee näihin kultteihin sotkeutuvien uskovaisten elämää. Raivostuttavaa lukuelämyksessä oli lapsiasiavaltuutettu Tuoma Kurttilan toteamus siitä miten huonosti uskonyhteisöjä valvotaan Suomessa. Rekisteröityjen uskonnollisten yhteisöjen toimintaan ei enää voi puuttua rekisteröitymisen jälkeen. Sellaiset asiat kuten lasten asema ja turvallisuus yhteisössä kun käydään läpi pelkästään rekisteröinnin hakuvaiheessa. Sen jälkeen lasten oikeudet yhteisössä... noh, jätetään Herran haltuun. Kurttila on jättänyt aloitteen uskonvapauslain päivittämisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Johtaako se parannuksiin onkin eri asia.

Harhaanjohtajat jaksaa kertoa myös ihmeparantumisiin uskovien ajatusmaailmaa. Sekä sitä miten karismaattiset kaatajat saavat aikaan niitä mukamas-ihmeitä seurakuntalaisten edessä. Eikä niihin vaikuttavimpiin ihmeisiin edes tarvitse yliluonnolisuuden uskomista. Derren Brown kopio samat ihmeparantumiset ja -teot ihan sekulaaristi esityksissään.

Nämä mekanismit uskon suojelemiseksi ja karismaattisten yhteisöjen kasassa pitämiseksi selitetään hyvin kirjassa. Varsinkin seksuaalisuuden kietominen ahdasmielisyyden kahleisiin (joihin johtajalla on avain). Psykologiset tekijät ja taitava manipulointi karsivat jäljelle ne ohjaukselle herkimmät ihmiset. Älykkäät ihmiset päätyvät myös seuraajiksi kultteihin, sillä he ovat taitavia perustelemaan itselleen miksi heidän kannattaa olla mukana kultissa. Minun pitäisi ottaa niistä vaari, jotta osaisin hyödyntää paremmin Pahislaisten voimaa omassa elämässäni. Toisaalta olen niin antisosiaalinen, että en kestäisi kulttilaisia. Mutta jos joskus kaukaisessa tulevaisuudessa muistellaan leinivaaralaisten hirmutekoja, niin tiedätte kaiken alkaneen Harhaanjohtajat kirjan lukemisesta.