Onneksi Yle Uutiset varmisti näiltä kahdelta poliitikolta mitä he tarkalleen oikein ajattelivat asiasta. Siinä samassa Katri Kulmuni ja Petteri Orpo avasivat kirkkojen ovet uskonnottomille juhlatilaisuuksille ilman pappien aamenia. Kohun keskiössä ollut kirkkojen sopivuus ei-uskonnollisiin tilaisuuksiin sai heiltä yllättävän tulkinnan.
Kulmuni kyseenalaistaa apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen siitä, että kirkko itsessään sisältää uskonnollisia merkityksiä.
– Se, että kirkkorakennus nähtäisiin jotenkin ongelmallisena ja tunnustuksellisena itsessään, seinien kautta, niin se ei ole hyvä tie, Kulmuni sanoo.
– Koululaisten joulukirkko tai joulujuhla kirkossa – ajattelen, että on tärkeintä, että kirkossa voi olla myös ei-tunnustuksellisia tilaisuuksia, hän jatkaa.
Myös Petteri Orpon mukaan koulun juhlia pitää voida järjestää myös kirkoissa.– Täytyy käyttää arkijärkeä. Jos vaikka koulun omat tilat eivät riitä ja lähellä on kirkko, niin kyllä siellä pitää voida tilaisuus järjestää.
Kyllä! Kyllä! Kyllä! Ei-tunnustukselliset tilaisuudet kirkkoihin. Kirkkojen penkeille voi päästää myös kirkkoon kuulumattomat pitään ei-uskonnollisia tilaisuuksia. Nörttien roolipelien peli-iltaa hienoissa vanhoissa tunnelmissa. Siinäpä upea tunnelma, kun heitetään noppaa demonien kutsumisessa. Hieno ja rohkea avaus Kokoomukselta ja Keskustalta. Mikä tahansa seura tai harrastus pääsisi hyödyntämään alttarien ei-uskonnollista arkitehtuuria. Pienten kaupunkien keskustasta vapautuvat isot juhlatilat kelpaavat varmasti moneen yllättäväänkin tarkoitukseen.. Ei tosin välttämättä sellainen avaus, josta kirkko tykkää. Ainakaan siellä kirkon johtoportaan päässä.
Se on asia josta me pienten paikkakuntien uskonnottomat olemme tuskailleet pitkään. Juhlavia tiloja ei välttämättä ole kaikilla paikkakunnilla. Mitä isompi kaupunki, sitä helpommin uskonnottomille löytyy juhlatiloja kaikkiin elämän tilaisuuksiin.
Kulmunin ja Orpon harmiksi kirkkojen sisältä löytyy useampi pappi, joka on heidän kanssaan täysin toista mieltä.
Suomesta nimittäin löytyy vielä seurakuntia, joissa pappeja, jotka eivät suostu tai osaa pitää kirkkoon kuulumattoman hautajaisia ilman virsien veisuuta. Ongelmasta on kertonut mm. arvostamani kotimainen elämäntarkkailija ja filosofisesti partaansa sukiva Veikko Sorvaniemi. Kirkkoon kuulumattoman sukulaisen hautajaiset kirkossa eivät onnistuneetkaan sovitusti ilman "uskonnollista paatosta". Pappi päätti toimia toisin kuin haudattu olisi halunnut.
Eikä varmasti ollut ainoa tapaus Suomen kirkon historiassa. Onneksi Kulmuni ja Orpo ovat muuttamassa tuollaista ajatusmaailmaa.
Ei kirkkoon nyt ihan "maalliset" joulu- tai kevätjuhlat sopisi! Kyllä siellä pitää voida laulaa ainakin "Enkeli taivaan", "Maa on niin kaunis" ja Suvivirsi. Ehkä pastori voisi pitää pienen puheenkin.
ReplyDeleteTuo Orpon kommentti tuo mieleeni muutaman vuoden takaisen tilanteen täällä Siilinjärvellä. Kunnan suuren yläkoulun ja lukion juhlasali oli remontissa, joten lukion lakkiaisjuhla järjestettiin kirkossa. Mistä yhenäkin olisi löytynyt riittävän suuri tila korvaamaan pelistä pois olevaa juhlasalia?
ReplyDeletePolitiikan näkökulmasta olisi nyt kiinnostava kuulla mikä mahtaa olla Perussuomalaisten kanta asiaan. Sehän olisi tulevan porvarihallituksen suurin puolue.
Tavallaan maksamme nyt hintaa siitä, että maa on rakennettu kirkon hallinnassa ja valtio on ollut pihi. Sekulaarissa valtiossa olisi joka kylään rakennettu tunnustukseton kyläsali, jossa olisi kaikki juhlat pidetty - luultavasti uskovaiset olisivat toki yrittäneet levittäytyä rakennukseen.
ReplyDelete^Totta, näillä mennään...
ReplyDeleteJoka kylästä löytyy jo nykyisellään jonkinlainen kyläsali. Yleisesti niitä kutsutaan koulujen juhla- ja liikuntasaleiksi. Myös nimitykset nuorisoseurantalo, maamiesseuran talo, työväentalo ja kylätalo ovat yleisessä käytössä.
ReplyDeleteTunnustuksellisia ovat sitten rauhanyhdistykset, valtakunnansalit, seurakuntatalot, ja niin, ne kirkot.
Arvoisa Paholaisen Asianajaja. Kirjoitat edellä paheksuvaan sävyyn, että Suomessa on vielä seurakuntia ja pappeja, jotka eivät pidä uskonnottomia hautajaisia. Tiedoksesi kolme asiaa. 1) hautajaiset voi järjestää ilman uskontoa. Silloin ei kuitenkaan kannata vaatia kirkkoa käyttöön eikä pappia tai kanttoria paikalle, koska: 2) Pappi on velvollinen toimittamaan ruumiin siunauksen kirkkokäsikirjan mukaan. Silloin toimitukseen kuuluu sellaisia kristilliseen uskon harjoitukseen asioita kuin Raamatun luku, rukous, veisuu ja ruumiin siunaaminen. Sekä uskontunnustus valinnaisena. Syy on se, että kyse on "hautaan siunaaminen" -nimisestä kirkollisesta toimituksesta. Kirkkojärjestyksen mukaan papin tulee seurata kirkkokäsikirjaa. 3) Valitettavasti on olemassa tumpeloita pappeja ja tiedonkulun katkoksia sattuu. Olen yli 20-vuotisen pastorin urani aikana siunannut aika monta vainajaa ja kohdannut omaisia. Minulle on selviö, että kuuntelen omaisten toivomuksia ja kunnioitan mahdollisuuksien mukaan sekä vainajan että omaisten tahtoa. Mutta on yhtä selvää, että edustan sekä virkani puolesta että ihan henkilökohtaisesta vakaumuksesta kristillistä uskoa. Avoimesti ja reilusti mutta toki tuputtamatta. Olen ollut yhden kerran tilanteessa, jossa omaiset vaativat ei-uskonnollista toimitusta. Totesin ystävällisesti, että tuota pyyntöä en voi em. syistä täyttää. Asianomaiset järjestivät hautauksen sitten omin päin. Voisikohan tätä tilannetta jotenkin verrata vaikka siihen, että lääkärin vastaanotolle tulee potilas, joka haluaa hoitoa, mutta vaatii, että lääkäri ei sitten saa seurata käypä hoito -suosituksia...? Ystävällisin terveisin M-o S-m, ev.lut.kkon pastori.
ReplyDeleteMinusta tuo blogikirjoitus on eräänlainen olkiukko, eli ensin siteerataan jonkun toisen lausunto, sitten annetaan sille oma poikkeava tulkinta, ja sitten ilkutaan perään.
ReplyDeleteNykylakien pohjalta on täysin selvä asia, että kiinteistönomistaja saa vuokrata tilat kenelle tahtoo, tai antaa tilat ilmaiseksi käyttöön kenelle tahtoo. Ei lakeja säätäviltä poliitikoilta siitä kysytty, mihin käyttöön kirkon pitäisi päättää antaa tilojaan - vaan siitä, että mitä he ajattelevat julkisen sektorin toimijoina julkisten koulujen tilaisuuksien (koulun juhla) järjestämisestä kirkon tiloissa.
Se, että vaikkapa hiekkalinnan rakennuksen MM-kilpailut voisi teoriassa laillisesti järjestää jäähallin jäällä ilman peitteitä välissä ei tarkoita sitä, että tilan omistaja myös antaisi käyttää luistelujäitä siihen käyttötarkoitukseen, ainakaan korvauksetta. Loppu on sitten sopimusasiaa. Kirkon tilat ovat kirkon tiloja ja kirkollisen lainsäädännön mukaan seurakunnan luottamushenkilöt ja kirkkoherra päättävät siitä, mihin käyttöön tiloja sallivat käytettävän, ja millä ehdoilla. Käyttäjät sitten joko sopeutuvat niihin ehtoihin tai eivät saa oikeutta käyttää tilaa. Kirkon tiloja luovutetaan yleisesti mm. konserttikäyttöön, jos tilaisuuden sisältö on kirkon kannalta neutraali tai kannatettava. Jos tilaisuus on kristinuskon tai kirkon vastainen luonteeltaan, sellaiseen käyttöön tiloja ei yleensä luovuteta. Seurakuntatalojen saleja vuokrataan yleisesti mm. syntymäpäiväkäyttöön. Sen sijaan kirkkosaleissa ei syntymäpäiväjuhlia järjestetä, jouluna vuosittain vietettävää Jeesuksen syntymäpäiväjuhlaa, ja mahdollisia ikäluokkatason ikämuistamistilaisuuksia lukuunottamatta.