Ranska ja islamismin ongelmat

 Ranska on useiden uutisten keskiössä. Jopa niin usean uutisen, että olen kirjoittanut tätä tekstiä useamman illan aikana. Jokaisena päivänä on ilmestynyt uusia käänteitä. Lisäilen niitä tekstiini sitä mukaa kun jaksan lisäillä. Ajatusvirta hajoaa moneen suuntaan. Pahoittelen sitä. Uutiset tuntuvat muuttuvan vain entistä synkemmiksi ajan myötä.

Useamman vuoden ajan Ranskan valtiossa on tehty väkivaltaa ja surmia, joiden motivaationa on selkeä islamismi. Bataclanin verilöyly ja Nizzan rantakadulla tapahtuneet joukkosurmat eivät helposti katoa kansan muistista. Radikalisoituneet muslimit ovat tehneet hurjasti vahinkoa ranskalaisten muslimien imagolle. Ranskalaisista muslimeja on hieman yli 5,7 miljoonaa kansalaista. Siksi jokainen jihadistien terroristihyökkäys Ranskaa kohtaan on aina ollut kiivaan kansalaiskeskustelun aihe. Toistuvasti muslimijärjestöt joutuvat tuomitsemaan hyökkäykset. Toistuvasti oikeiston puolelta ollaan vaatimassa kovempia rajoitteita islamiin liittyvissä ongelmissa. Islamistit vaativat sekulaariin valtioon erikoiskohtelua muslimeille.

  Keskustelu tuntuu kiertävän kehää. Poliitikot taiteilevat ja tasapainoilevat lausuntojensa kanssa. Uskonnon- ja sananvapauden kädenväännöstä on jo sanottu kaikki sanottava. Varsinaisia suuria muutoksia ei helposti tehdä.

Charlie Hebdon hyökkäyksen oikeudenkäynnin alkaessa oli odotettavissa, että jännitteet venyvät lisää. Itse olin yllättynyt, että sen alkamisen aikaisilla viikoilla tapahtunut mokailtu uusinta Charlie Hebdoa kohtaan jäi ainoaksi. Puukkomies ei tiennyt, että lehden toimitus oli vaihtanut toimipaikkaansa.  Tilanne näytti jäävn siihen, jos edes ammattimaiset kiväärimiehet eivät vaivaudu Pariisiin saakka.

Kunnes tapahtui jotain, joka näytti olevan se viimeinen oljenkorsi.

Samuel Paty murhattiin erittäin julkisesti ja raa'alla tavalla koulunsa ulkopuolella. Pariisin lähiössä sijaitsevaan kouluun saapui 18-vuotias teinipoika nimeltään Abdullakh Anzorov. Hän maksoi koulun pihalla oleville pojille, jotta he osoittaisivat kuka opettajista on Paty. Anzorov valehteli pojille vain moittivansa ja nolaavansa opettajaa. Sen sijaan hän puukotti ja leikkasi irti Patyn pään. Murhaaja saapui kouluun, koska hän halusi tehdä varoittavan esimerkin Patysta. Valokuva irtopäästä laitettiin etukäteen sovitulla tavalla murhaajan avustajan kautta Twitteriin. Paikalle kutsutut poliisit ampuivat teinipojan.

Mutta miksi Anzorov halusi murhata opettajan?

Paty oli käyttänyt sananvapauteen liittyvän oppitunnin aikana pilakuvaa profeetta Muhammadista. Hän oli etukäteen varoittanut, että oppilaat voivat poistua luokasta sen ajaksi, jos tuntevat aiheen vaikeaksi. Joidenkin oppilaiden vanhemmat suuttuivat siitä. Yhteydenotot kouluun eivät johtaneet Patyn erottamiseen. Loukkaantumista levitettiin eteenpäin sosiaalisessa mediassa. He syyttivät Patya muslimien leimaamisesta. Abdullakh Anzorov otti yhteyttä tuohon loukkaantuneeseen vanhempaan. Sitä kautta hän luultavasti sai täsmennettyä milloin ja missa kannattaisi ilmaantua paikalle.

Viranomaiset sulkivat yhden moskeijan Pariisin lähiössä. Se oli levittänyt opettajaan liittyvää videota omilla sivuillaan. Radikalisoitumista julistavat puheet johtivat entistä tarkempiin syynäyksiin poliisien pöydillä. Moskeijoiden rahoitusta valvotaan tarkemmin. Ulkomaisia vaikutteita pyritään estämään.

Patyn hautajaisten jälkeen presidentti Emmanuel Macron ilmoitti Ranskan puolustavan arvojaan sekä opettajiaan. Presidentti muistutti, etteivät painostus, hyväksikäyttö ja tietämättömyys kuulu Ranskaan. Islamistien ajama eristäytyminen Ranskan sisällä mahdollistaa konservatiivisten arvojen pakottamista muslimiyhteisöissä. Samoin islamistien aiheuttamat ongelmat pitävät islamia kriisissä, Macron sanoi. Siinä jäävät toiseksi perinteiset ranskalaiset arvot. Hän myös painotti, ettei kaikkia Ranskan muslimeja olla syyttämässä nykymenosta. Puheen painotus on islamistien aiheuttamissa ongelmissa. 

Ranska on kokenut islamistien aseellisen uhan niin mantereella kuin entisten siirtomaidensa parissa. Mm. Mali pyytää Ranskan armeijalta tukea, koska islamistien asejoukot valtaavat sen kaupunkeja. EU:n omien terrorismitietojen lukeminen kertoo myös karua tarinaansa. Viime vuonna Euroopan unionin alueella jihadistien terrori-iskuissa tapettiin kymmenen ihmistä. Valtaosa pidätetyistä terroristeista ja estettyjen iskujen tekijöistä on ollut islamisteja. Estettyjä jihadistien terrori-iskuja on joka vuosi huomattavasti enemmän kuin onnistuneita. Tämä jihadistien keskittyminen Ranskan vankiloihin on luonut omat ongelmansa, kun värväystä jatketaan muiden vankien joukossa. 

Radikalisoitumista tapahtuu paljon pelkästään internetin kautta. Eikä siihen tarvita isoja järjestöjä tai kansainvälisiä verkostoja. Eikä edes yhteyksiä terroristijärjestöihin. Siviilien murhaamiseen julkisella paikalla ei tarvita kalliita aseita.

Presidentin puhe nostatti vastalauseita ja boikottivaatimuksia arabimaissa. Kaikki eivät ymmärtäneet islamistien ja muslimien eroa Macronin puheessa.

Ranska on tunnettu uskonnon ja valtiovallan kahtiajaostaan. Se on niin vahvaa, että jopa täällä Suomessa kreationisti Pekka Reinikainen on puheissaan tuominnut valtion "täysin pakanalliseksi." Maa kävi kovat taistelut päästäkseen vapaaksi katolisen kirkon vallasta. Tasavallan uskonnoton julkisivu joutuu rasitukselle, kun koululaiset ja heidän vanhempansa haluavat tuoda uskonnollisuuttaan näkyvästi esille myös kouluissa. Kouluissa ei saa käyttää esim. hijabia. Seinillä ei komeile krusifiksejä.

 Ranskan opetussuunnitelmassa mainitaan sananvapauden kohdalla, että Charlie Hebdon tapahtumat ja sarjakuvat ovat sopivia aiheita. Käytännössä sekulaari koululaki on joutunut joustamisen ja kiertojen kohteeksi. Kouluissa kaikki opettajat eivät esim. uskalla lukea Kolme pientä porsasta satua lapsille, sillä sen kuvitellaan loukkaavan muslimeja. Kaikista aiheista ei enää puhuta luokissa, jotta joku oppilaista ei loukkaantuisi. Nimettömänä pysyvä opettaja kertoi Reutersille, ettei edes puhunut Charlie Hebdo iskun taustoista oppilailleen vuonna 2015. Hän piti vain minuutin pituisen hiljaisen hetken.

Turkin itsehallitsija Erdogan ryntäsi keräämään irtopisteitä Macronin puheen jälkeisestä kohusta. Hän haluaa esiintyä isompana muslimimaailman edustajana Euroopan edessä. Siinä samassa kukaan ei mukamas enää muista miten hän on laittanut turkkilaisia toimittajia, opettajia ja toisinajattelijoita vankiloihin. Erdogan tulkisti Macronin tarkoittaneen mukamas kaikkia muslimeja. Erdoganin puheet Macronia kohtaan johtivat Charlie Hebdon uuteen pilakuvaan Erdoganista. Mikä vuorostaan sai Erdoganin repimään joogahousunsa. Joudumme sivusta seuraamaan miten kuumaksi Ranskan ja Turkin sanasota kiehahtaa.

Tämä kinastelu valtiovaltojen välillä on nostanut esiin myös vaatimuksia loukkaavan puheen hillitsemisestä. Yllättävän moni on ihan avoimesti sitä miltä, ettei loukkaavaa puhetta saisi puhua. Jumalanpilkkaa oltaisiin valmiita lisäämään rikoslakiin. Minulle tuollaiset puheet ovat kauhistus.

Tänään torstaina tehtiin uusia iskuja ranskalaisia kohtaan. Nizzan kirkossa surmattiin kolme ihmistä tunisialaisen siirtolaisen toimesta. Ensimmäiseltä uhrilta hän yritti leikata pään irti. Suntiolta hän leikkasi kurkun auki. Kolmas uhreista kuoli vammoihinsa vaikka pääsi karkuun. Kuvia surmatusta vanhasta naisesta, jonka pää on vain selkärangalla kiinni vartalossa, julkaistiin jälleen twitteriin. Sitä jaettiin Allah on suurin viestien kera, kuten myös toisten toimesta varoitusviestinä siitä mitä siirtolaiset tekevät ranskalaisille. Kuva on liian raaka televisiossa ja sanomalehdissä näytettäväksi. Surmaaja sai vastalahjaksi luoteja poliiseilta, mutta pidätettiin hengissä.

Eikä se ollut ainoa hyökkäys tänään, mutta eniten ihmishenkiä vaatinut. Pidätyksiä tehtiin neljällä paikkakunnalla.

Kaiken tämän keskellä kuullaan jatkuvasti puheita, ettei ilmiö liity islamiin. Vaan sosioekonomiseen yhteyksiin, kolonianismin historiaan, rasismiin, syrjäytyneisyyteen ja moneen muuhun tekijään. Nämä kaikki ovat tietysti jossain muodossa vaikuttamassa. Mutta ne eivät mitenkään poista sitä, että islamin sisällä on selkeä ja vahva yhteys jihadistien ja islamismin ajamaan väkivaltaan. Whatabouttismit muiden suuntausten ja uskontojen väkivallasta eivät vie meitä vastausten äärelle, vaan poispäin niistä. Varsinkin Euroopassa, jossa islamiin verrattuna kristinusko ei enää liity vastaaviin aseellisiin ääri-ilmiöihin, vastaavalla tasolla väestössä.

Juuri tästä syystä Euroopassa asuvat maallistuneet muslimit, ja ex-muslimit, ja islamistien väkivaltaa pakoon lähteneet muslimit, ovat yrittäneet nostaa realistisia uhkia tapetille. Juuri tästä uskonnollisesta yhteydestä johtuen muslimit itse tehneet niitä ilmiantoja yhteisöissä paljastuneista jihadisteista. Ranskan muslimiyhteisöjä revitään parhaillaan moneen suuntaan, kun ulkomaiset tahot ovat tekemässä heistä koko maailman muslimiyhteisön edustajia. Siksi useamman muslimiäänen kantavuus hautautuu kaiken muun uutisoinnin sekaan.

Sivistysvaltion ei ole pakko tukea ja sallia jihadismia saarnaavien moskeijoita. Vuoropuhelua kipeästä aiheesta ei ole mielestäni vielä edes aloitettu. Aloitus julkisuudessa silloin tällöin, ja muutaman relevantin kirjan julkaisu, ei ole pitänyt keskustelua vauhdissa. 

Väkivaltaisuudet tulevat jatkumaan vielä tämän vuoden puolella. Se ruokkii itsessään islamistien tavoitteita. Mitä rankemmat otteet Ranska ottaa käyttöön, sitä enemmän PR-sota menee islamistien raiteille. Mutta jos Ranska ei reagoisi, tai alistuisi, niin seuraamus olisi samanlainen. Macronilla on vain huonoja valintoja.

Jään taas seuraamaan ja ihmettelemään maailman menoa.